Paikallisuutiset
”Ei Kittilä yksin taakkaa kanna”: Yhteinen valtuusto voi jatkossa jakaa Tunturi-Lapin seurakuntien rahat
Tunturi-Lapin seurakuntien on syytä yhdistää maallinen omaisuutensa, verorahansa ja tuloista ja menoista päättäminen seurakuntayhtymään mahdollisimman pian, seurakuntien tilanteita selvittänyt Kari Tiirola esittää.
Seurakuntayhtymä voisi hänen mukaansa aloittaa vuoden 2027 alussa. Yhtymästä päättävät ensin seurakuntien kirkkovaltuustot, tuomiokapituli ja kirkkohallitus. Yhteiset seurakuntavaalit voitaisiin käydä syksyllä 2026.
Erityisesti yhtymä hyödyttäisi Kolarin seurakuntaa, jonka talous on tällä hetkellä nelikon kurjimmassa kunnossa.
– Ilman tuntuvia henkilöstöön ja kiinteistökantaan tehtäviä leikkauksia seurakunta ei voi jatkaa kovin pitkään itsenäisenä, Tiirola kirjoittaa yhtymäselvityksessään.
Kolarin seurakunnalla on paljon korjattavaa kirkoissaan ja runsaasti rakennuksia. Seurakunta on tehnyt neljänä vuonna kolme miinusmerkkistä tilinpäätöstä. Ilman avustuksia neljäskin tilinpäätös olisi ollut miinuksella.
Myös Enontekiön ja Muonion rahat hupenevat, selvityksestä käy ilmi. Kumpikin seurakunta saa avustusta kirkkoherran palkanmaksuun Kirkon keskusrahastolta.
Enontekiön kirkkoherran palkka maksetaan saamelaistyön varoista, ja näin tapahtuisi myös mahdollisessa seurakuntayhtymässä. Muoniossa osa kirkkoherran palkasta maksetaan tällä hetkellä turistityön varoista. Jatkossa avustus menisi yhtymälle, ja yksi Kittilän papeista voisi koordinoida turistityötä.
– Muonion kirkkoherra voisi siten keskittyä hoitamaan nimenomaan Muonion seurakuntaa, Tiirola kirjoittaa.
Yhtymä myös vähentäisi pienimpien seurakuntien työntekijöiden kuormitusta ja seurakunnan haavoittuvuutta esimerkiksi silloin, kun työntekijä sairastuu tai eroaa. Kirkkoherrojen työtaakka helpottuisi, kun vastuu taloushallinnosta siirtyisi seurakuntayhtymälle.
Seurakuntalaisia kuullaan seurakuntayhtymästä
Kittilässä tiistaina 30.9. kello 17 Serkussa
Muoniossa keskiviikkona 1.10. kello 17 seurakuntakodilla
Enontekiöllä torstaina 2.10. kello 17 seurakuntakodilla (tilaisuus alkaa kello 17.30)
Kolarissa perjantaina 3.10. kello 17 seurakuntakodilla
Seurakuntayhtymän selvittäminen alkoi viime syksynä sen jälkeen, kun Kolarin, Pellon ja Ylitornion yhtymälle ei löydetty toteuttamiskelpoista tulevaisuutta ja Kolarin suunnaksi ehdotettiin Tornionlaakson sijaan Tunturi-Lappia.
Seurakunnat tapasivat toukokuussa 2024 Kittilässä.
– Keskusteluissa kävi ilmi, että Enontekiö ja Muonio näkevät jo tässä vaiheessa seurakuntayhtymän perustamisen varteenotettavana vaihtoehtona. Sen sijaan Kolari ja Kittilä olivat varauksellisia, Tiirola raportoi.
Kolari sai vuoden 2024 helmikuun piispantarkastuksessa ohjeen aloittaa talouden korjaaminen välittömästi. Tammikuussa 2025 lääninrovasti tarkasti, mitä Kolarissa on alettu tehdä, ja totesi, että seurakunta ei ole tarttunut muihin toimiin kuin veroprosentin nostoon.
Miten seurakuntayhtymä toimii?
Seurakuntayhtymiä on Oulun hiippakunnan alueella kolme, joista pohjoisin on Inarin ja Utsjoen yhtymä.
Seurakuntayhtymän tehtäviin kuuluvat aina verotus ja tulojen jakaminen seurakuntien kesken, talouden ja omaisuuden hoitaminen, henkilöstöhallinto ja arkistointi sekä jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen.
Velat ja varat ovat yhtymän yhteiset, ellei perussäännössä määrätä jonkin tietyn omaisuuden pysymisestä seurakunnan omistuksessa.
Jokainen seurakunta toimii oman kirkkoherransa johdolla ja vastaa omasta toiminnastaan.
Taloudesta ja kiinteistöistä vastaavat työntekijät, kuten talouspäälliköt ja seurakuntamestarit, siirtyisivät yhtymän työntekijöiksi. Talousarvioita ja tilinpäätöksiä olisi neljän sijaan yksi.
Tunturi-Lapin seurakuntayhtymässä ylimmät päätökset tekisi seurakuntavaltuusto, jossa olisi 31 jäsentä, joista 13 Kittilästä, kahdeksan Kolarista, viisi Muoniosta ja viisi Enontekiöltä. Myös kirkkoneuvosto olisi yhteinen.
Seurakunnalle osoitettujen varojen käytöstä vastaisi seurakunnan oma seurakuntaneuvosto, joka toimisi kirkkoherran johdolla.
Jos seurakunnat perustaisivat yhtymän, se voisi alkaa toimia vuoden 2027 alusta.
Tunturi-Lapin neljässä seurakunnassa ja mahdollisessa seurakuntayhtymässä olisi jäseniä hieman yli 10 000. Jos seurakuntien tulokset lasketaan yhteen, nelikon tulos olisi viime vuodet ollut plussan puolella. Suurimman osan euroista viivan alle tuotti Kittilä, ja eniten miinusta aiheutti Kolari.
Kittilä on yhtymän suurin seurakunta, jossa oli vuoden 2024 lopulla 4590 jäsentä.
Kittilän taloustilanne on selvityksen mukaan vakaa, ja viime vuonna sen tilinpäätös oli melkein 400 000 plussalla. Kittilä suunnittelee uuden seurakuntakodin rakentamista, mutta rakentamisen korkean hinnan vuoksi työtä ei ole vielä aloitettu.
– Ei Kittilä yksin taakkaa kanna. Ei myöskään Enontekiön taloustilanne ole huono, vaikka talous toki riippuu saamelaistyön rahoituksesta, Tiirola sanoo.
– Kyllä Kolari ja Muoniokin oman kortensa kekoon kantaa. En näe, että Kittilä yksin maksaa viulut.
Kolarissa seurakuntalaisia oli vuoden 2024 lopussa 2732. Kolarin seurakunnalla ei selvityksen mukaan ole käytännössä varaa investointeihin eli rakentamiseen tai korjaamiseen. Korjattavaa olisi, eikä seurakunta ole valmis luopumaan rakennuksistaan eli neljästä kirkosta, seurakuntakodista, kanttorilasta tai pappilasta.
Selvittäjän mielestä seurakunta ei voi myöskään korottaa kirkollisveroaan moneen vuoteen, kun korotukset on tehty vuosina 2022 ja 2025.
Muoniossa seurakuntalaisia oli viime vuoden lopulla 1651.
Seurakunnalla on velkaa uudesta seurakuntakodistaan noin 380 000 euroa. Ilman kirkon keskusrahaston avustusta turistityöhön Muonion talousluvut olisivat paljon huonommat.
Enontekiön seurakunnassa on 1317 jäsentä. Se on Oulun hiippakunnan toiseksi pienin seurakunta Hailuodon jälkeen. Seurakuntakoti odottaa korjaamista tai purkamista sisäilmaongelmien vuoksi, mutta pienen seurakunnan on vaikea selvitä työstä omin voimin.
Muokattu 23.9. klo 10.33: Lisätty kaksi sitaattia toisen faktan jälkeiseen kappaleeseen sekä muokattu otsikkoa.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
