Paikallisuutiset

Lapin kansanedustajat suhtautuvat myönteisesti Hannukaisen kaivoshankkeeseen

Valtatie 21 on saatava koko matkalta turvalliseen kuntoon, lappilaiset kansanedustajat sanoivat Tunturi-Lapin reissullaan.

Bussi kaartaa pohjoisen suunnasta Ylläksentielle pikkuisen aikataulusta myöhässä. Kittilän, Muonion ja Enontekiön jälkeen viisi lappilaista kansanedustajaa tutustuvat Hannukaisen kaivoshankkeeseen Tunturi-Lapin kierroksensa päätteeksi.

Osa on aloittanut aamunsa Saanan uusilla kiviportailla. Hannukainen on sekin suurimmalle osalle uusi kokemus. Ainoastaan Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo käyneensä alueella aikaisemmin. Miksi päättäjät tutustuvat Kolarissa juuri kaivoshankkeeseen?

– Halusimme laajasti eri näkökulmia siihen, mitä Tunturi-Lapissa on meneillään, ohjelmaa suunnitellut Lapin liiton kunta-asiantuntija Matti Pinola kertoo.

Hannukainen edustaa isoa tunturilappilaista teollisuushanketta. Muut maakuntamatkan reitille valitut kohteet liittyvät matkailuun tai julkiseen hallintoon.

Lapin kansanedustajat saavat bussissa hankejohtaja Jaana Koivumaalta pikakelauksen hankkeesta: kaivoslupaa toivotaan vielä tälle vuodelle, ympäristölupapäätöstä ensi vuoden aikana. Kaivosalueen rakennustöihin yhtiö haluaisi päästä vuonna 2025 ja tuotantoon 2028.

Rauta-kulta-kupari-kaivoksen suunnitellun 20 vuoden eliniän ja 250 metriä syvän avolouhoksen jatkeeksi voisi tulla maanalainen kaivos, sillä Koivumaa kertoo yhtiön löytäneen viitteitä kuparista syvemmältä maaperästä.

Koivumaalla on kansanedustajille heti alkuun myös toive: kaivoshankkeiden luvitusta pitäisi nopeuttaa.

– Ohituskaistaa ei voida järjestää, Ojala-Niemelä toteaa.

Hallitusohjelmassa luvataan luvitusten sujuvoittamista ja lisäresursseja ympäristölupien käsittelyyn.

– Sujuvoittaminen ei tarkoita sitä, että katsotaan ympäristöasioita läpi sormien, Markus Lohi (kesk.) sanoo.

Kuljettaja kääntää bussin Hannukaisen mutkien jälkeen vanhan kaivosalueen sivukivikasojen lomaan. Koivumaa kertoo, että bussin ikkunasta näkyvät pinnaltaan keltaruskeat kivet ovat rikkiä vapauttavaa sivukiveä, jota ei voi hyödyntää maanrakennuksessa.

Kaivoshankkeen suunnitelmissa se paketoidaan kaivosalueelle. Yhtiö jatkaa ensi viikolla viime vuonna aloitettua testiä, jossa kokeillaan sivukivien ilma- ja vesitiivistä peittämistä puunjalostuksessa syntyvästä soodasakasta tehdyn sementin avulla niin, että kaivoksen prosessissa syntyvä sulfaattipitoinen vesi käytetään myös rakenteeseen

Moni hankala teollisuuden jäte saataisiin samaan pakettiin.

Bussi rymistelee kasojen seasta näköalapaikalle, josta näkee 1,5 kilometrin päässä siintävän hakkuuaukon reunan, jossa olisi suunnitellun louhoksen toinen ääripää.

– Onhan se iso avolouhos, Koivumaa myöntää.

Matkaa Ylläkselle on linnuntietä 10 kilometriä.

– Voi sanoa, että pölyhaitat on huomattavasti pienemmät kuin vanhassa kaivoksessa. Tekniikka, varsinkin räjäytystekniikka on ihan toisenlaista, Koivumaa sanoo.

Ojala-Niemelä kysyy, miten vesiä hallitaan.

– Eihän ole Tornion-Muonionjoki vaarassa?

– Ei! Semmoista ei arvaa mennä tekemään, Koivumaa vastaa.

Hän kertoo, että rikastamolta lähtevät suurimmat pitoisuudet. Tavoitteena on, että 95 prosenttia rikastusvedestä kiertäisi alueen sisällä.

– Suurin pelko on, että ei saada luvitettua ja tänne tulee joku ulkomainen taho, jolle nämä vedet eivät ole niin tärkeitä, Koivumaa sanoo.

Onko Hannukaisen hanke Suomelle tärkeä? Lohen mielestä on. Hän alkaa puhua vihreästä siirtymästä, akuista ja kestävyydestä.

– Tämä on paljon parempaa globaalia vastuunkantoa, kuin ulkomailta tuonti.

– Kotimainen toimija, joka on ympäristöasioissa edelläkävijä, kehittää uusia ratkaisuja, Seppänen sanoo.

Kansanedustajat myöntävät, että yhteensovittamisessa on haasteensa, kun matkailukeskus ja kaivoshanke sijaitsevat niin lähellä toisiaan.

– Kittilä on hyvä esimerkki. Siellä on vahvaa perusteollisuutta, vahvaa matkailuteollisuutta ja kuntalaisilla hyvät palvelut, Katri Kulmuni (kesk.) sanoo.

– Kaivokset ovat miesvaltaisia, matkailu naisvaltainen, ne täydentävät toisiaan, Ojala-Niemelä sanoo.

Luoteis-Lappi kysyi, miten yhteensovittaminen käytännössä onnistuu.

– Vuoropuhelulla, Kulmuni sanoo.

Osapuolten on vain istuttava samaan pöytään, hän miettii.

– Matkailualan huolet pitää ottaa tosissaan. Sitä varten on prosessit ja vuoropuhelut, Seppänen sanoo.

Entä paikallisten asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa hankkeeseen tai edes ymmärtää sen yksityiskohtia? Pitäisikö sitä parantaa?

– Tiedon antaminen korostuu. Tiedon antaminen toimijalta kansalaisille, Lohi sanoo.

– Oleellista on ymmärtää, mitä vaikutuksia hankkeella on lähiympäristöön.

Kansanedustajat ja kaivoshankkeen väki erkanevat kiertoajelun jälkeen omiin suuntiinsa. Viimeisinä sanoinaan Ojala-Niemelä toivoo, että kaivoshanke pitäisi Kolarin talouden rattaat pyörimässä ja virkistäisi kuntakeskusta.

– Toivotaan, että ne luvatkin järjestyy.

Valtatie 21 korjaukseen, sähkörata ja tuettuja asuntoja

Kolarin radan sähköistys on luvattu hallitusohjelmassa. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Lappilaisten kansanedustajien mukaan sähkörata mahdollistaa nykyistä useampia junavuoroja Kolariin ja kohtuuhintaisen tavarankuljetusmuodon sekä ympäristölle paremman tavan kuljettaa ihmisiä ja tavaroita. Se on myös mahdollisen Lapin pisararadan ensimmäinen askel.

Sähköratapäätöksessä painoi myös huoltovarmuus, kansanedustajat kertovat.

Saadaanko sähkörata nyt ihan satavarmasti, Heikki Autto (kok.)?

– Saahaan, sen uskaltaa luvata.

Etua radasta olisi myös kaivosyhtiölle, mikäli kaivos avattaisiin.

– Säästämme puolitoista miljoonaa euroa vuodessa kuljetuskustannuksissa, vastaa Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa.

Malmikuljetukset Kemin tai Oulun satamaan sujuisivat sähkörataa pitkin huomattavasti nopeammin.

– Hiilijalanjälki on myös ihan toinen, yhtiön suunnittelupäällikkö Jyrki Törmänen lisää.

Kansanedustajat siirtyivät Kilpisjärveltä Kolariin Valtatie 21:tä pitkin. Se pitää saada koko matkalta kuntoon, he sanovat.

– Tie on hengenvaarallinen. Siellä on 160 rekkaa nurin vuosittain. Se jo kertoo, että se ei missään nimessä ole turvallinen, Seppänen sanoo.

Lohi priorisoisi Turun tunnin rataan luvatut miljoonat huoltovarmuuden nimissä muuhun infraan kuten Kilpisjärventiehen.

Kilpisjärvellä kansanedustajat saivat tietoa muun muassa kylän asuntopulasta, joka on koko Tunturi-Lappia vaivaava ilmiö.

Se on Heikki Autton mukaan otettu hallitusohjelmassa huomioon.

– Aran työkaluja täytyy hyödyntää nykyistä paremmin.

Se tarkoittaa Autton mukaan käytännössä sitä, että julkista tukea asuntohankkeille pitää järjestyä myös Tunturi-Lapin kaltaisille alueille.

– Olen tiiviisti yhteydessä asuntoministeri (Kai) Mykkäseen, Autto lupaa.