Kulttuuri
Eeva Kilven tekstit puhuttelevat, kun raakkuja tuhotaan – elämäkerran kirjoittaja vierailee lauantaina Kolarissa
Ennen kirjaa Anna-Riikka Carsonilla oli vierailut, kirjeenvaihto ja ystävyys Eeva Kilven kanssa. Kirjailijoita yhdistää rakkaus luontoon ja pohjoiseen.
Kirjan nimi on Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä. Nimi kertoo paljon.
Anna-Riikka Carlsonin kirja on kaunokirjallinen tietoteos tuotteliaan kirjailijan elämästä, ja sen keskeinen osa ovat Carlsonin kirjailija Eeva Kilvelle kirjoittamat kirjeet. Kirjeistä lähti muotoutumaan kirja, kun Kilpi teki Carlsonille huomion eräästä kirjeestä.
– Eeva sanoi mulle, että Anna-Riikka, tämähän on kuin kirjan alku, Carlson kertoo.
Ensin tuli ystävyys, sitten kirja. WSOY:n kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Carlson oli alkanut vierailla kirjailijan luona, koska iäkästä Kilpeä ei enää näkynyt kustantamon juhlissa. Säännölliset vierailut ja kirjeenvaihto aloittivat kahden sukupolven naisten ystävyyden. Kirja kertoo heidän kohtaamisistaan ja Eeva Kilven elämästä ja teoksista, ja siinä palataan Kilvelle rakkaisiin paikkoihin, ihmisiin ja elämäntapahtumiin.
Eeva kuuluu edelläkävijöihin siinä rohkeudessa, jolla hän puhuu esimerkiksi metsiensuojelusta, ja se resonoi tässä ajassa. En väitä, että hän oli siinä ainoa, mutta ehdottomasti edelläkävijä.
96-vuotias Eeva Kilpi on rakastettu ja käännetty prosaisti ja runoilija. Hän on kirjailija, jota lukevat nuoret ja vanhat.
– Siinä on jatkuvuuden ihanuus, se että meissä on kaikki iät ja ajat läsnä. Eeva on synnyttänyt kirjoja, jotka yhdistää eri sukupolvia, Carlson sanoo.
Carlsonin mukaan Kilven laajasta tuotannosta nousee eri ajoissa esiin erilaisia teemoja. Luonnon- ja metsänsuojeluteemat, joita Kilpi käsitteli jo useita vuosikymmeniä sitten, tuntuvat puhuvan juuri tästä ajasta. Ne puhuttelevat juuri nyt, kun raakkuja tuhotaan.
– Eeva kuuluu edelläkävijöihin siinä rohkeudessa, jolla hän puhuu esimerkiksi metsiensuojelusta, ja se resonoi tässä ajassa. En väitä, että hän oli siinä ainoa, mutta ehdottomasti edelläkävijä.
Myös karjalaisevakkoteema on näinä epävakaina aikoina tullut ajankohtaiseksi. Kirjallisten teemojen lisäksi Carlsonille henkilökohtaisesti tärkeää on Kilven todeksi elävä esimerkki naiseudesta: nainen voi olla eronnut ja hän voi arvostaa työnsä korkealle. Nämä asiat yhdistävät naisia.
– Mäkin teen paljon työtä. Me molemmat suhtaudutaan työhön intohimoisesti.
Myös rakkaus luontoon ja pohjoiseen yhdistää naisia. Kun Carlson kulkee UKK-kansallispuistossa, hän tuo sieltä terveisiä Kilvelle, joka ei fyysisesti sinne enää pääse. Carlson arvostaa kansallispuistoja suuresti ja näkee niiden verkossa yhtäläisyyden Suomen kirjastoihin.
– Molemmat on yhteisillä varoilla ylläpidettyjä paikkoja, joihin kaikilla on mahdollisuus päästä. Se ajatus, että kuka vaan voi niihin tulla, on mulle tärkeä.
Carlson on kansallispuistojen asiatuntija, koska viime vuosina hän on kiertänyt kaikki Suomen 41 kansallispuistoa yhtä, Salamajärven puistoa lukuunottamatta. Vaellusharrastuksen haltuun ottamiseen motivoi itselle asetettu hauska haaste: koe kaikki kansallispuistot ennen 50-vuotissyntymäpäiviä.
– Oon nähnyt Suomea aivan uusista kulmista, ja oppinut Suomen luonnosta tosi paljon lisää. Suomi on niin hieno maa, Maskussa syntynyt Carlson kertoo.
Pallas-Yllästunturin keskikesässä hän oli vuonna 2018. Mieleen jäi yötön yö ja ilo siitä, että 28 kilometrin päiväpatikka oli mahdollinen.
Kirja Eeva Kilvestä oli Carlsonin kolmas teos. Aiemmin hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa tenniksestä. Hänen veljensä on tennispelaaja Jarkko Nieminen.
WSOY:n kotimaisen kirjallisuuden kustannuspäällikkönä hän on työskennellyt vuodesta 2012. Kustantajana hän vastaa ylimpänä siitä, mitä kustantamo julkaisee ja toimii kustannustoimittajien esihenkilönä.
Kustantamoa kannattaa yleensä lähestyä mahdollisimman valmiilla käsikirjoituksella, kustantaja ohjeistaa. Kustantamot arvostavat kirjailijoilta kykyä yhteistyöhön, koska sitä kirjan loppuun saattaminen kustannustoimittajan kanssa vaatii.
– Semmonen avoimuus ja rehellisyys on tärkeää.
Carlson antaa esimerkin. Kirjoittaja tarjosi ensimmäistä, myöhemmin menestykseksi osoittautunutta romaanikäsikirjoitustaan, mutta yksi kohta puuttui kokonaan. Sen sijaan, että kirjoittaja olisi kirjoittanut kohdan väkisin ensimmäiseen versioon, hän uskalsi ilmaista, että tarvitsee apua.
Suurille kustantamoille tulee niin paljon käsikirjoituksia, että jokaisesta ei pystytä antamaan palautetta.
Syksy on kirjojen ilmestymisen huippuaikaa. Yksittäisistä teoksista puhumisen sijaan Carlson haluaa yleisesti kannustaa lukemaan kirjallisuutta monipuolisesti. Hallituksen kulttuurileikkaukset kohdistuvat kipeästi myös kirja-alaan ja kirjailijoihin.
Suomi tarvitsee Carlsonin mukaan kirjoja ja lukemista arvostavia puheita ja tekoja.
Anna-Riikka Carlson kertoo kirjastaan ja Eeva Kilven tuotannosta Kolarin kirjastossa lauantaina 7. syyskuuta kello 14.
Juttua muokattu 4.9. kello 10.52. Vaihdettu jutun otsikko