Paikallisuutiset

Asukkaiden tavarat ja herkut pidetään lukkojen takana ja nuoret voivat huonosti kouluissa, hyvinvointialueen omavalvonta havaitsi

Asukkaat omat rahat, herkut, korut tai tupakat ovat lukkojen takana. Keittiöt ja jääkaapit ovat lukossa. Asiakkaan kirjeet ovat työntekijöillä. Asiakasta suojellaan häntä rajoittamalla. Toiminta on laitosmaista. Vierailuaikoja rajoitetaan. Asiakkaalla ei ole avainta omaan asuntoonsa. Riskejä ei tunnisteta. Lääkkeitä ei säilytetä asianmukaisesti.

Tällaisiin asioihin Lapin hyvinvointialueen omavalvonta kiinnitti huomiota viime vuoden aikana sosiaali- ja terveyspalveluita valvoessaan, valvontapäällikkö Tiina Puotiniemi raportoi aluehallitukselle.

Hyvinvointialue valvoi omaa toimintaansa ikääntyneiden kotihoidossa ja palveluasumisessa, vammaispalveluissa, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asumispalveluissa, lastensuojelussa ja terveyskeskusten avovastaanotoilla. Myös neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhoidon toteutumista selvitettiin kyselyllä.

Hyvinvointialueella ei ollut rahan puutteen vuoksi riittävästi valvojia, mutta valvojien määrä lisääntyi viime vuoden aikana ja valvonta laajeni koko hyvinvointialueelle.

Valvonta perustuu viime vuoden alussa voimaan astuneeseen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Omavalvonta pitää huolen siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut hoituvat lakien mukaan ja toteutuvat yhdenvertaisesti. Omavalvonta valvoo hyvinvointialueen oman toiminnan lisäksi ostopalvelua, palvelusetelillä toimijoita ja alihankkijoita.

Vajaa puolet kyselyyn vastanneista 29 kouluterveydenhoitajasta kertoi, että oppilaat tai opiskelijat eivät pääse keskustelemaan oppilaitoksessaan psykologin kanssa. Kuraattorin apua sen sijaan oli tarjolla lähes kaikille. Samana tai seuraavana päivänä keskusteluapua oli mahdollista saada vajaan puolen kyselyyn vastanneen kouluterveydenhoitajan oppilaitoksessa.

Kouluterveydenhoitajat myös kertoivat tunnistavansa hyvin esimerkiksi oppilaiden koulukiusaamista, masentuneisuutta ja riittävää unen määrää.

Kouluterveydenhoitajien kommenttien mukaan lapset ja nuoret voivat psyykkisesti huonosti ja ennaltaehkäisevää työtä tehdään vähän. Psykologin puuttuminen koulun arjesta nähtiin isoksi ongelmaksi.

– Nuoret voivat huonosti, resurssit on niukat, kyselyyn vastannut kouluterveydenhoitaja kommentoi.

– Psykologin puuttuminen myös työllistää kohtuuttomasti oppilashuoltoa ja vie aikaa ns. perustyöltä, toinen kouluterveydenhoitaja vastasi kyselyyn.

Neuvoloista selvisi, että jonot puhe- ja toimintaterapiaan ovat pitkiä, eikä lasten tarvitsemaa palvelua ole välttämättä riittävästi saatavilla.

Puotiniemi raportoi, että hyvinvointialueen valvonta toimi vajaalla resurssilla koko vuoden, joten sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa ei voitu toteuttaa tasapuolisesti ja yhtä kattavasti koko hyvinvointialueelle.

Valvontaa kohdistui omaan palvelutuotantoon ja ostopalveluihin sekä palvelusetelituottajiin. Eniten valvottiin sosiaalipalveluita. Terveydenhuollossa valvottiin avovastaanottotoimintaa.

Valvontakäyntejä tehtiin viime vuonna 181 ja epäkohtailmoituksia käsiteltiin 61. Valvontakäynnit olivat pääasiallisesti suunnitelmallisia.