Paikallisuutiset

Ministeriö tarttuu lohen pelastamiseen – "Liian vähän ja liian myöhään”, asiantuntija arvostelee kalastuksen säätelyä

WWF:n Matti Ovaska vaatii Suomelta rohkeutta toimia nopeammin, kun lohen tilanne heikkenee.

Tornion-Muonionjoen lohiväki sai viime viikolla kädenojennuksen maa- ja metsätalousministeriöltä, jonka neuvotteleva virkamies Orian Bondestam lupasi Oloksella että ministeriö aloittaa nopeasti keskustelut siitä, mitä Suomessa voidaan tehdä lohikantojen vahvistamiseksi.

– Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tullaan käymään keskustelut kaikkien sidosryhmien kanssa mahdollisista kansallisista lisätoimenpiteistä lohikantojen vahvistamiseksi. Kaikki relevantit sidosryhmät osallistetaan tähän prosessiin, Bondestam lupasi seminaarin osallistujille.

Viime vuonna Itämeren tärkeimpään ja suurimpaan kutujokeen Tornion-Muonionjokeen nousi reilut 24 000 lohta, mikä on vain noin puolet lohikannan näkökulmasta kestävästä kutukalamäärästä ja neljännes viimeisen kymmenen vuoden parhaiden lohivuosien määrästä.

– Nyt on kaksi heikkoa lohennousuvuotta. Se on sen verran vakavaa, että se edellyttää tilanteen läpikäyntiä, Bondestam kertoi puheenvuoronsa jälkeen.

Bondestamin mukaan keskustelujen lähtökohtana ovat parhaat tieteelliset tiedot ja Luonnonvarakeskuksen sekä ruotsalaisten tutkijoiden asiantuntemus.

Tornion-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalueen puheenjohtaja Elias Teriö ilahtui ministeriön viestistä ja erityisesti siitä, että ministeriö aikoo tukeutua kansainvälisen merentutkimusneuvoston lisäksi myös Suomen ja Ruotsin omien lohiasiantuntijoiden asiantuntemukseen.

– Tornion-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalue odottaa innoissaan nimeämispyyntöä työryhmään. Joko pohjoisen ääni vihdoin otetaan mukaan? Teriö kommentoi.

Ei ehkä voi sanoa, että on yksi yhteinen näkemys jokialueella. Orian Bondestam

KalastusmatkailuyrittäjäRauno Virta arvosteli Oloksella maa- ja metsätalousministeriötä siitä, että se ei kuullut Lapin kalastusmatkailuyrittäjiä ennen EU:n kalastuskiintiöneuvotteluita Luxemburgissa.

Bondestam oli viime viikolla mukana neuvottelemassa EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Neuvottelujen tuloksena Itämeren pääaltaassa ja Pohjanlahdella kalastetaan ensi vuonna vajaat 35 000 lohta.

Kuunteleeko ministeriö Tornionlaakson ääntä?

– Mun mielestä ihan kohtuullisesti, mutta aina voi parantaa ja on syytäkin tehdä niin, Bondestam sanoi seminaarin jälkeen.

Hänen mukaansa ministeriön kalastusjaoston työssä on mukana sidosryhmiä, joiden joukossa on Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö.

– Heitä kuullaan ja he edustavat myös tätä aluetta ja osaltaan kalastusmatkailua, Bondestam sanoi.

Tornion-Muonionjoen sidosryhmät eivät päässeet mukaan valmisteluun. Bondestamin mukaan jokivartta kuullaan kuitenkin vuosittain laajasti ennen neuvotteluja Ruotsin kanssa Tornion-Muonionjoen kalastussäännöistä. Alueen sidosryhmien kanssa keskutellaan myös ennen neuvotteluja.

Elias Teriö oli keväällä pettynyt siihen, että sen esityksiä ei kuunneltu, vaan kalastuskautta lyhennettiin joella kahdella viikolla, ja merellä saaliit saivat käytännössä yhä kasvaa.

Kalatalousalue oli valmis jättämään kokonaisen kalastusvuoden välistä, mikäli rajoittaminen koskisi tasapuolisesti kaikkia. Koko alue jokisuulta Sonkamuotkaan puhui hänen mukaansa yhdellä suulla, lohen pelastamisen puolesta.

– Kun lukee lausuntoja, ei ehkä voi sanoa, että on yksi yhteinen näkemys jokialueella, vaan niitä on monenlaisia. Kalastuskauden lyhentäminen oli myös siinä repertuaarissa, erityisesti Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston yhteisessä raportissa. Ei se pelkästään meidän keksintö ollut, Bondestam vastaa.

Bondestamin mukaan edessä olevassa lohikantojen elvyttämiseen tähtäävässä prosessissa voidaan käydä läpi myös siitä, onko Suomen lohikiintiökannan valmistelussa mukana riittävästi sidosryhmiä.

Bondestamin mielestä Itämeren kalastuskiintiön neuvottelut olivat yksi askel lohen heikon kehityksen kääntämiseksi, koska merikiintiö on nyt Suomelle ja Ruotsille ennätyksellisen pieni.

– Nyt täytyy miettiä, tarvitaanko merelle uusia toimia ja entäs sitten jokialue, tarvitaanko täällä muita kalastuksenrajoitustoimia sovittavaksi esimerkiksi Ruotsin kanssa, Bondestam sanoi.

Kalastuksen säätely ei voi perustua saavutettujen etujen puolustamiseen. Matti Ovaska

Oloksen lohiseminaarissa kyseenalaistettiin kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in neuvonanto, joka ei viime ja tänä vuonna onnistunut ennustamaan heikkoa lohennousua. Neuvo perustuu toissa vuoden tietoihin, eikä huomioi Itämerellä tapahtuvia nopeita muutoksia.

Bondestamin mukaan ICES:in neuvo on Suomelle tärkein kulmakivi kalastuskiintiöneuvotteluissa muiden Itämeren maiden kanssa. Tälle vuodelle neuvonanto lupasi 40 000 lohen kalastamisen mereltä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Atso Romakkaniemi kertoi, että tieteellistä neuvonantoa tehdessä on hyvin vähän tietoa nuorten lohi-ikäluokkien runsaudesta. Suurin epävarmuus aiheutuu hänen mukaansa ensimmäisen merivuoden nuorten lohien eloonjäämisestä. Itämeren alueen lohitutkijat yrittävät parhaillaan selvittää, miksi nuoria lohia kuolee niin paljon Itämerellä.

Lohiseminaarissa moni puhuja peräänkuulutti nopeampia ja isompia toimia lohen pelastamiseksi sekä ratkaisujen tekemistä tarpeen vaatiessa myös kesken kalastuskauden.

Kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska muistutti, että Itämeren kalakannat ovat romahtaneet yksi toisensa jälkeen. Säätelyä on tehty hänen mukaansa liian vähän ja liian myöhään.

– Kalastuksen säätely ei voi perustua saavutettujen etujen puolustamiseen, hän sanoi.

Bondestamin mukaan Suomi reagoi lohen heikkoon tilanteeseen niin, että se lohikiintiön pienenemisen lisäksi ei siirrä tänä vuonna kalastamatta jäänyttä lohikiintiön osaa ensi vuodelle eikä ota vastaan muiden maiden lohikiintiöitä.

Kuinka korkea kynnys Suomelle on laittaa lohenkalastus kokonaan seis?

– Se on vaikea kysymys. Siitäkin on tarpeen keskustella, Bondestam vastasi.

– Meillä pitää löytyä se rohkeus, että kun havaitaan muutoksia, toimitaan ajoissa, Ovaska sanoi seminaaripuheenvuorossaan.

Tänä kesänä Euroopan Unioni kielsi lohenkalastamisen Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä kokonaan Ruotsin Ljunganjoen lohikannan romahtamisen vuoksi, mutta Suomi kalasti siitä huolimatta 3162 lohta ”tieteellisenä lohenkalastuksena”.

Lohista 76 prosenttia oli luonnonlohia, joiden alkuperää Luonnonvarakeskus tutkii. Tällä hetkellä tutkituista 1400 luonnonlohesta 87 prosenttia oli Tornion-, Kalix- ja Simojoen lohia. Ljunganin lohia oli pyydyksissä nollasta kolmeen, Bondestam kertoi seminaariyleisölle.

On ollut hyviä vuosia. Orian Bondestam

Bondestam on tehnyt pitkän uran Suomen lohikiintiöiden parissa maa- ja metsätalousministeriössä sekä EU:n Suomen pysyvässä edustustossa vuodesta 1993. Hän on pitkäaikaisin neuvottelija Itämeren kalastuskiintiöiden Suomen neuvotteluryhmässä liki kolmenkymmenen vuoden kokemuksellaan. Huolettaako lohen tulevaisuus Bondestamia?

– Kyllä, ikävä kehitys on jatkunut jo kaksi vuotta, Bondestam vastaa.

Hän oli mukana neuvottelemassa myös nykyistä Suomen ja Ruotsin välistä, Tornion-Muonionjoen ja jokisuun kalastusta säätelevää rajajokisopimusta.

– Kun nykyinen sopimus syntyi, silloin lohikanta nousi nopeasti. On ollut hyviä vuosia. Onhan se ikävä, että nyt on tällainen trendi.

Lohen tuntijoiden kannat pääset lukemaan Oloksen Save the salmon -seminaarin hetki hetkeltä -seurannasta ja Luoteis-Lapin aiemmista uutisista ja henkilöjutuista: