Paikallisuutiset

Suomi ei vähennä lohenpyyntiä Itämerellä, vaikka EU rankaisi sitä viime kesän luvattomasta pyynnistä

Suomi kiersi kesän 2024 kalastuskiellon Itämerellä ”tieteellisellä lohenpyynnillä”. Euroopan unionin komissio ei hyväksy ”tutkimuksen” perusteita. Suomi ei hyväksy komission ratkaisua.

Suomalaisten merikalastajien lohisaalis ei pienene tulevana kesänä, vaikka Euroopan Unionin komissio vähensi Suomen lohikiintiöstä yli 3000 lohta. Suomen maa- ja metsätalousministeriö paikkasi lohikiintiön pienentämisen tiistaina vaihtamalla itselleen lisää lohia kiintiöön toisilta jäsenvaltioilta.

EU kielsi lohenpyynnin viime kesänä Perämeren eteläpuolella, mutta Suomi uhmasi kieltoa, ja salli omille kalastajilleen kalastamisen ”tieteellisenä lohenpyyntinä”, jota tekivät 32 kalastusalusta Saaristomerellä ja Selkämerellä eli Ahvenanmaalta Merenkurkkuun. Pyytäjät raportoivat saaliiksi yhteensä 3 162 lohta, joista suurin osa oli Tornionjoen, Kalixjoen ja Simojoen lohia.

Euroopan komissio päätti alentaa Suomen tulevan kesän merilohikiintiötä vuoden 2024 liikakalastuksen takia.

Suomi kalasti 13 945 lohen kiintiöstään enemmän kuin asetus salli. Suomi olisi saanut ottaa Perämeren eteläpuolella lohta ainoastaan muun kalastuksen sivusaaliina.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö ei hyväksy komission päätöstä. Sen mielestä Suomi ei ole ylittänyt lohikiintiötään, koska se kalasti viime vuonna vain 69 prosenttia kiintiöstään. Kielletyllä alueella kalastamiseen ei ministeriön mielestä voi soveltaa kiintiön ylitysartiklaa.

– Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi, ministeriö tiedotti tiistaina.

Suomi ilmoitti viime vuoden helmikuussa aikeistaan ryhtyä tieteelliseen kalastukseen selvittääkseen heikentyneen ruotsalaisen lohijoen Ljunganin lohien osuuden saaliistaan.

Euroopan komissio pyysi Suomen aikeista kannanottoa kalastuskomitealta, joka totesi, että tieteellinen kalastus vastasi likipitäen aiempaa kaupallista kalastusta alueella, mikä ei ole perusteltua.

Lisäksi komitea huomautti, että tieteellistä kalastusta ei ole tarpeen tehdä koko alueella. Myöskään kalastusalusten määrälle ei ollut komitean mukaan tieteellistä perustetta.

Komitea arveli, että saatujen tietojen lisäarvo tulee olemaan vähäinen.

Lisäksi komitea totesi, että vähäinenkin Ljunganin lohien pyytäminen voi vaikuttaa joen kantaan merkittävästi. Komitea ehdotti myös uhanalaisiin kantoihin kuuluvien lohien vapauttamista.

Suomi vähensi lausunnon jälkeen alusten määrää 45:stä 32:een ja poisti virkistyskalastuksen suunnitelmasta. Lohien vapauttaminen ei Suomen mielestä tullut kuuloon, koska suomunäytteet ovat tärkeitä lohen alkuperän selvittämiseksi, eikä niitä voida ottaa kalaa vahingoittamatta.

Komissio kertoi Suomelle toukokuussa edelleen epäilevänsä tutkimusta ja pyysi Suomea odottamaan heinäkuussa saatavaa uutta lausuntoa komitealta. Suomi käynnisti kalastuksen 27. toukokuuta 2024. Mukana pyynnissä oli 32 alusta.

Komissio pyysi kesäkuussa Suomea keskeyttämään kalastuksen, mutta Suomi kieltäytyi noudattamasta pyyntöä.

Kalastuskomitea oli heinäkuussa edelleen sitä mieltä, että Suomen tutkimuksella ei ollut perusteita ja se oli edelleen ylimitoitettua, sillä mukana oli noin puolet kaikista alueella aiemmin käytetyistä aluksista ja kokonaissaalis tulisi olemaan lähes 70 prosenttia vuoden 2022 saaliista. Myös tutkimuksen tavoitteet olivat epäselvät.

Suomi pyysi viime kesän aikana ”tieteellisin” perustein 3162 lohta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lohista 0–3 oli peräisin suojelun tarpeessa olevasta Ljunganista.

Euroopan komissio ilmoitti Suomelle helmikuussa 2025, että ”tieteellisen pyynnin” lohet vähennetään tämän vuoden lohikiintiöstä.

Näin ollen Suomi saa tulevana kesänä kalastaa itämereltä 8 989 lohen sijaan 5827 lohta. Kiintiöitä muiden maiden kanssa vaihtamalla Suomi käytännössä kalastaa kuitenkin täydet 8 989 lohta.

Euroopan komission jäsenmaita velvoittavan asetuksen allekirjoitti huhtikuun lopussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.