Paikallisuutiset

Ei enää koskaan turhaa onnettomuutta – Tunturisään tekijät haluavat pitää huolen, että tunturiin ei mennä huonossa kelissä puutteellisen säätiedon takia

Pallaksen lumivyöryonnettomuuden jälkeen purjehdusmeteorologi tiesi, että sääennusteista tuntureilla on tehtävä parempia.

Sää on yllättävän samanlainen kuin vuosi sitten: alhaalla laaksossa jopa -30 astetta pakkasta eikä juurikaan tuulta. Ylhäällä tunturissa pakkasta on tämän päivän ennusteen mukaan -20. Eron säähän tekee tuuli, joka ei tänään puhalla pakkasesta purevampaa.

Kun äiti ja hänen alaikäinen poikansa hiihtivät ahkiot perässään Nammalakurusta ylös Pallaksen tunturien välissä olevaan satulaan tammikuun toisena päivänä viime vuonna, pakkasta oli ylhäällä noin -23 astetta. Voimistuva tuuli puhalsi ylhäällä yli 16 metriä sekunnissa. Yhteensä keli tuntui iholla jopa alle -40 asteen pakkaselta.

– Hengenvaarallinen keli, helsinkiläinen purjehdusmaajoukkueen meteorologi Martin Gahmberg toteaa.

Hän muistuttaa, että emme tiedä, mitä ylhäällä on tapahtunut. Se tiedetään, mitä sääennusteet kertoivat tuona päivänä. Ne eivät kertoneet kovasta tuulesta, koska niin tavalliset sääennusteet Suomessa toimivat: ne kertovat, millainen sää on alhaalla laaksossa.

– No, melkein heti ymmärsi, että on ollut voimakas lämpötilainversio. Tavalliset sääennustukset näyttivät heikkotuulisempaa säätä kuin todellisuudessa oli.

Kahden huipun väliin kanavoitunut tuuli luultavasti pakotti hiihtovaeltajat alarinteeseen tuulelta suojaan.

– On ollut pakko päästä alas, hätäsoittoa varten, Gahmberg päättelee mutta muistuttaa, että onnettomuustapahtumien tulkinta ei ole hänen tehtävänsä.

Siitähän tuli ihan kauhea fiilis. Hän on ajatellut, että se on hieno hyvä reitti. Martin Gahmberg

Jutun alussa olevaa sääennustetta ei vuosi sitten ollut olemassa.

Kun uutinen Pallaksen lumivyöryonnettomuudesta kantautui reissussa olleen Gahmbergin korviin, hän alkoi heti tutkia säämallien dataa.

Kävi ilmi, että sään ennustettavuus oli hyvä: stabiili korkeapaine, eli sää pysyi pitkään samankaltaisena. Ongelma oli, että käyttäjälle näkyvä sääennuste ei kertonut, mitä tapahtui alas jämähtäneen kylmän ja seisovan ilman yläpuolella, ylhäällä tunturissa. Siellä tuuli yllättävän kovaa.

Gahmberg löysi hiihtovaelluksella olleen äidin Instagram-tilin ja tarinat vaelluksen ajalta. Äiti kirjoitti, että edellisenä päivänä keli näytti kauniilta, mutta olikin vaarallinen hyytävän tuulen takia. Onnettomuuspäivänä ”olisi luvassa vielä kireämpää pakkasta, mutta ei pitäisi tuulla, mikä tekee tilanteesta paljon paremman.” Gahmberg on kääntänyt ruotsinkielisen tekstin suomeksi.

Todellisuudessa tuuli oli ylhäällä voimistumassa myrskylukemiin. Se kävi ilmi esimerkiksi Laukukeron havaintoaseman tallentamista tuulen nopeuksista aamuyöstä alkaen.

– Siitähän tuli ihan kauhea fiilis. Hän on ajatellut, että se on hieno hyvä reitti. Tuommoisella paukkupakkasella ylempänä on paljon lauhempaa, voi olla kymmeniä asteita. Hän on voinut ajatella, että yläreitti on jopa parempi ja tarpeeksi turvallinen, Gahmberg miettii.

Lumi pakkautuu ylempänä tiiviimmäksi ja on siten helpompi hiihtää.

– Jos olisi ollut luotettavammat sääennusteet, mitkä olisivat näyttäneet noin kireät pakkaset ja että tuulee, olisiko äiti silloin mennyt ylös lapsen kanssa?

Tuulen kanssa ammatikseen töitä tekevä ja siipi- sekä leijasurffausta harrastava Gahmberg tiesi sääennusteiden puutteet tuntureilla ja oli kokenut ne itse monta kertaa.

Hänkin odotti ja toivoi, että joku tekisi parempia ennusteita.

Sitten tapahtui onnettomuus.

Gahmberg ja hänen kolme ystäväänsä, eräopas Patrick Blom, yrittäjä ja ohjelmistoarkkitehti Niklas Schröder sekä ohjelmistokehittäjä Jonathan Schröder löysivät toisensa yhteisen asian ääreltä.

– Hiihtoloman aikana me päätettiin tämän nelikon kanssa, että hitsi vie, me tehdään itse, Gahmberg kertoo.

Valmista tuli hyvin nopeasti, jo pääsiäiseksi.

Ilmainen Tunturisää-sivusto kertoo laakson sääennusteen lisäksi ennusteen Pallaksen ja Suomen muiden tuntureiden korkeimman huipun tasolla. Se kertoo myös, millä korkeudella pilvet ovat.

Kukaan ei saanut uuden sääpalvelun kehittämisestä palkkaa.

– Tuntui, että on moraalinen velvoite tehdä jotain asialle. Haluan, ettei koskaan enää tapahdu tollasta, ainakaan turhaan, Gahmberg sanoo.

Sääpalvelua voisi kehittää vaikka kuinka paljon: tiedot voisi viedä karttapohjalle, mikä auttaisi vaellusreittien suunnittelussa. Niiden selaus voisi onnistua myös historiaan päin. Palveluun voisi lisätä sääkameroiden kuvaa ja lumivyöryennusteen.

– Pitäisi saada rahat koodaajille, Gahmberg sanoo.

Maksulliseksi sovellus ei muutu. Sen nelikko on päättänyt.

Tunturiin lähtöä suunnittelevalle Gahmberg haluaa muistuttaa: pelkästään ennusteisiin ei voi luottaa, ei edes Tunturisäähän.

– On hyvä olla hyviä ennusteita ja hyviä havaintoja.

Gahmberg muistuttaa, että kaikkia säätilanteita ei pysty kovin hyvin ennustamaan ja tilanteet voivat muuttua. Sen vuoksi on hyvä seurata myös säähavaintoja, Pallaksen tapauksessa esimerkiksi Laukukerolta.

– Onhan se sää aika tärkeä, kauanko siellä pärjää. Että on hyvät varusteet. Ja että joku muu tietää, minne menee, tai on muiden kanssa. Valmistautuminen on yli puolet koko jutusta, Gahmberg sanoo.

Lisäksi tunturiin menijän on ymmärrettävä tunturisää ja inversio sekä lumivyöryvaarat.

Tuuli on Suomen tuntureilla lumivyöryjen arkkitehti, Gahmberg sanoo.

– Länsi-lounaistuuli kuljetti irtolunta ihan valtavia määriä Pyhäkuruun onnettomuuspäivänä. Se alkoi jo aamuyöllä.

Hurja keli jatkui Pallaksella monta päivää onnettomuuden jälkeen, mikä teki pelastustöistä vaikeat.

Gahmberg muistuttaa, että Pallaksen onnettomuuden aikainen tunturisää ei ole superharvinaisuus Suomen Lapin tuntureilla.

Äiti ei ehkä uhmannut keliä niin paljon, kuin monet luulevat. Martin Gahmberg

Uuden sääpalvelun tekemiseen kannusti sekin, mitä Gahmberg luki verkossa vaelluksella kuolleesta äidistä. Hän ei usko, että äiti on mennyt tietoisesti ottamaan riskejä.

– Hän on varmaan luullut, että ylhäällä on hyvä sää. Äiti ei ehkä uhmannut keliä niin paljon, kuin monet luulevat.

Juttua on muokattu 3.1. kello 17.16: Lisätty Martin Gahmbergin kuvaan tieto kuvaajasta: Johan Ekblom.