Paikallisuutiset

Kaivosveron korotus tuomassa Kittilään miljoonia ‒ Kunnanjohtaja pitää veropottia vastineena kunnan tekemistä investoinneista

Helsingin Sanomat uutisoi viime torstaina, että jos lausuntokierroksella oleva kaivosmineraaliverolaki toteutuu, kaivoskunnille on luvassa jättipotti.

Esityksessä kaivosmineraalivero korotettaisiin nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin. Verotulot jakautuisivat kuitenkin edelleen niin, että valtio saisi tuloista 40 prosenttia ja kaivoskunnat 60 prosenttia.

Helsingin Sanomien mukaan 85 prosenttia kuntien saamista kaivosverotuloista päätyisi neljälle suurimmalle kaivoskunnalle eli Kittilälle, Sodankylälle, Keminmaalle ja Sotkamolle. ”Esityksen myötä nelikon kaivosverosta saaman tuoton arvioidaan kasvavan noin 36 miljoonaa euroa. Kukin kunta saisi kaivosverosta noin 11‒16 miljoonaa vuodessa.”

Kaivosvero saattaisi siis tuoda kunnille yhtä paljon rahaa kuin kunnallisvero viime vuonna.

On mahdollisuus miettiä myös paljon sellaista, mitä ei ole osattu aiemmin edes ajatella. Timo Kurula

Kittilän kunnanjohtaja Timo Kurula kommentoi esitystä kaivosmineraaliverosta Kittilälehdelle ottamalla esiin ne investoinnit, joita kaivoksen avaaminen paikkakunnalle kunnalta etukäteen vaatii.

– Kun kaivospäätös tulee, on pari vuotta aikaa pistää infraa kuntoon. Kun kuntaan ilmestyy yhtäkkiä tuhat työpaikkaa, se tarkoittaa, että täytyy rakentaa asuntoja ja että päiväkoteja ja kouluja täytyy laajentaa, kenties rakentaa uusia. Tarvitaan teitä, ja infraa ylipäätään. Syntyy kymmenien miljoonien kulut etupainotteisesti. Näin kävi Kittilällekin vuonna 2007‒2009, hän sanoo.

– Periaatteessa kaivosvero on vastine näistä investoinneista.

Kurula myös muistuttaa, että kaivosverouudistuksen jälkeen kunnan saaman yhteisöveron osuus laskee. Kun kaivosyhtiön verotusta kiristetään, yhtiön tulos pienenee, ja kun tulos pienenee, yhteisöveropottikin pienenee. Kurula arvioi, että Kittilässä tämä saattaisi suhdanteista riippuen tarkoittaa jopa 1‒2 miljoonaan euron pienennystä.

Kunta sai viime vuonna yhteisöveroa yhteensä reilut 5,2 miljoonaa euroa.

Myös valtionosuuksien tasausjärjestelmään pohditaan Kurulan mukaan muutosta, joka olisi toteutuessaan epäedullinen Kittilälle.

Kittilän kunta sai kunnallisveroa viime vuonna vajaat 12 miljoonaa euroa. Kurula arvioi, että Kittilän saama kaivosvero voisi uudistuksen jälkeen olla noin kymmenen miljoonan euron luokkaa.

Kunnallisveroprosenttia Kurula ei lähtisi kaivosveron takia nollaamaan. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat suhdanneherkkiä, ja pörssiyhtiö päättää itse toiminnastaan.

– Heillä on potentiaalinen mahdollisuus esimerkiksi vaikkapa pysäyttää tuotanto, mikä merkitsee katastrofia kunnan kannalta, jos veroprosentti on nolla. Emme voi jäädä kaivosyhtiön armoille. Kyllä meillä täytyy oma verotus olla, hän sanoo.

Kaivosveromiljoonat antaisivat Kittilälle uusia mahdollisuuksia kehittää palveluitaan. Verovarojen käytöstä linjaavat kuntapäättäjät.

Emme voi jäädä kaivosyhtiön armoille. Kyllä meillä täytyy oma verotus olla. Timo Kurula

– Meidän kykymme tuottaa palveluita vahvistuu entisestään. On mahdollisuus miettiä myös paljon sellaista, mitä ei ole osattu aiemmin edes ajatella, Kurula sanoo.

Kunnallisveroprosentti oli Kittilässä viime vuonna 7,60. Täksi vuodeksi sitä laskettiin 7,30:een.

Kittilän kunta on Kurulan mukaan työstämässä yhdessä muiden kaivoskuntien kanssa lausuntoa lakiesitykseen. Aikaa lausunnon antamiseen on elokuulle.

Muutetun lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa, ja verotuottoja esitys lisäisi vuodesta 2027 alkaen.

Kaivosmineraalilaki tuli voimaan viime vuonna, ja kunnat saavat kaivosverotuloja ensi kertaa tänä vuonna. Kurula arvioi, että Kittilän potti tänä vuonna on noin kaksi miljoonaa euroa.