Paikallisuutiset

Valtuutetut epäilivät, että Lapin hyvinvointialueen organisaatiolla on ketunhäntä kainalossa

Laphan maratonkokouksessa viimeistä pykälää käsiteltiin neljä tuntia. Lopputulemana aluehallituksen esitys hävisi äänin 53—3.

Lapin hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa suunnitelmat muutoksesta luottamushenkilöorganisaatioon herättivät valtuutetuissa aluksi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Reilun neljän tunnin keskustelun tuloksena valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Pelttari (kesk.) muutti esityksen muotoon, että valmistelua jatketaan liitteessä esitetyn mallin pohjalta mutta lopullinen rakenteen hyväksyminen päätetään seuraavassa valtuuston kokouksessa tai huhtikuun kokouksessa. Kokouksessa tehdyt muutosesitykset arvioidaan ja otetaan soveltuvin osin huomioon jatkovalmistelussa.

– Isosta kuvasta ollaan lienee yksimielisiä, mutta yksityiskohdista eri mieltä.

Tämä ei nyt näytä reilulta peliltä, tähän on selkeästi ketunhäntä haudattu. Esko Tavia

Lopullisesta päätöksestä äänestettiin vielä, koska Raija Kerätär (kesk.) esitti, että alkuperäinen esitys säilytetään. Siinä esitettiin, että liitteenä oleva esitys hyvinvointialueen luottamushenkilöorganisaation rakenteesta hyväksytään 1. kesäkuuta alkaen. Toisena kohtana annetaan aluehallituksen tehtäväksi valmistella tarvittavat muutokset hallintosääntöön.

Äänestystulokseksi tuli 53—3 muutetun esityksen hyväksi.

Heti keskutelun alkupuolella Esko Tavia (kesk.) epäili, että valtuutetuille yritetään esittää jotain muuta, kuin mitä hyvinvointialueen johto todellisuudessa ajaa takaa.

– Tämä ei nyt näytä reilulta peliltä, tähän on selkeästi ketunhäntä haudattu. En hyväksy, että näitä viedään palastelemalla eteenpäin. Tämä jos päätetään, sen jälkeen on helppo räknätä, minkälaiseksi operatiivisen johtamisen organisaatio muodostetaan.

Pelkona Tavia toi esille, että palvelualueista luovutaan ja kaikki valta keskitetään keskushallintoon.

Tulee vaikutelma, että tätä organisaatiota tullaan johtamaan entistä tiukemmin ja vaikeammin. Olli Rainio

Olli Rainio (ps.) nosti ongelmana esille, miten uudessa organisaatiomallissa otettaisiin pois kaksi lautakuntaa, jotka ajavat keskeisiä asioita kuntakentän puolella.

– Tuodaan tilalle yksi sote-superlautakunta, Rainio totesi.

Valmistelutyöryhmä esitti, että Laphan nykyiset osallisuus- ja asiakkuuslautakunta sekä hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta lakkautetaan.

Palveluiden yhdistämisen tueksi perustettaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta ja pelastus- ja valmiuslautakunta. Lakkautettavien osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan sekä hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan tehtäviä siirrettäisiin osin molempiin lautakuntiin.

Yksilöasioiden jaosto taas hoitaisi tehtäväänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan yhteydessä. Lisäksi perustettaisiin aluehallituksen alaisuuteen konserni- ja tilajaosto.

Hyvinvointialueen yhdyspinta- ja kumppanuusyhteistyön edistämiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi sekä strategisen ja tiedolla johtamisen tueksi tulisi tulevaisuus- ja ennakointifoorumi.

– Tulee vaikutelma, että tätä organisaatiota tullaan johtamaan entistä tiukemmin ja vaikeammin, Rainio sanoi.

Outi Keinänen (kesk.) sanoi pitkässä puheenvuorossaan, että hän sanoisi Olli Rainiolle, että tässä nimenomaan haetaan valtuutetuille ja lautakunnille enemmän päätösvaltaa.

Janne Kaisanlahti (kesk.) totesi, että lautakuntia, joilla ei ole vaikutusvaltaa, ei ole mielekästä pitää. Hänestä tuntui, että nyt valta keskittyy aluehallitukselle.

Vesa Puuronen (vas.) esitti, että esitys viedään jatkovalmisteluun ja tuodaan maalis- tai huhtikuussa uudestaan listalle. Keskustelun polveillessa hänen esitystään kannatti moni valtuutettu.

Keskustelun kuluessa muutosesitystulva jatkui, ja vaikutti jo siltä, että monikaan valtuutetuista ei tiennyt enää, mistä oltiin päättämässä.

Ensimmäisen puheenjohtajien keskustelutauon jälkeen Pelttari esitti, että suunnittelua jatketaan esitetyn mallin mukaisesti.

– Keskustelut on syytä huomioida evästyksenä ja otetaan huomioon. Kukin painaisi jarrua, ettei tulisi kovin monenlaisia esityksiä, Pelttari sanoi.

Kaikki muut vetivät moninaiset muutosesityksensä pois paitsi Tuomas Koskiniemi. (ps.). Hän esitti, että tulevaisuus- ja ennakointifoorumi poistetaan suunnitelmasta ja kaikki siihen tulevat asiat siirretään aluevaltuuston alle.

Kolme valtuutettua 56:sta äänesti Koskiniemen esityksen puolesta.

Keskustelua valtuustossa herätti myös virheellinen luku valtion rahoituksessa. Summasta puuttui 51 miljoonaa. Virhe johtui siitä, että taloussuunnitelmassa käytettiin huhtikuussa 2024 julkaistun painelaskelman tietoja tuoreimman syyskuussa 2024 julkaistun painelaskelman tietojen sijasta.

Eniten kritiikkiä nousi siitä, ettei tieto ollut saavuttanut valtuutettuja ennen lehdistöä.

Valtuusto kuitenkin hyväksyi hyvinvointialueen korjatun toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2025—2027 ja talousarvion vuodelle 2025 ilman uusia esityksiä. Lisäksi se päätti, että taseeseen kertyneen alijäämän kattamisessa noudatetaan aluevaltuuston joulukuussa tekemää päätöstä.

Tavoitteeksi aluevaltuusto päätti asettaa, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuonna 2030 ja että uutta alijäämää ei kerry vuosina 2025—2027. Tavoitteet ovat muutosten jälkeen aiempaa realistisempia.

Olemme tietoisesti rikkoneet tältä osin rahoituslakia. Outi Keinänen

Vesa Puuronen nosti esille, että tilanne on aiheuttanut henkilöstön piirissä hämmennystä, ja kysyi, onko olemassa varmuutta, että nämä ovat viimeiset luvut vai voivatko ne vielä muuttua.

Jokela vastasi, että painelaskelmia tarkennetaan, kun hyvinvointialueita koskeva tieto lisääntyy.

Keskusteluun nousivat myös henkilöstön monet yhteistoimintaneuvottelut. Esko Tavia kysyi, kuinka paljon laskelma vuoteen 2030 vaatii henkilöstön vähentämistä.

– Nämä ovat sitä, mikä aiheuttaa epävarmuutta kentällä ja vaikeuttaa rekrytointia.

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela vastasi, että laskennallisesti 130 000 miljoonaa tarkoittaa 2000 ihmisen palkkakustannuksia.

– Vastaus ei tarkoita kuitenkaan sitä, että olisimme vähentämässä henkilöstöä kahdella tuhannella henkilöllä.

Outi Keinänen (kesk.) korosti, että Lapin hyvinvointialueella ei ole varaa alkaa jakamaan näitä miljoonia.

Hoitajatasolta tulee huolta, ettei ole jaksamista ja keinoja. Helena Kaikkonen-Tiensuu

– On mahdoton tehtävä rahoituslain mukaisesti kattaa alijäämä 178 miljoonaa vuoteen 2026 mennessä. Aluevaltuuston päätös kattaa alijäämä vuoteen 2030 mennessä on aivan oikein. Olemme tietoisesti rikkoneet tältä osin rahoituslakia.

Hän kritisoi myös monen muun valtuutetun tavoin sitä, että henkilöstön muutosneuvottelut jatkuvat koko ajan.

Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) nosti esille, että kunnista on tullut huolestuttavaa viestiä, että terveydenhuollon kehittäminen on yhtäkkiä jäänyt. Hän nosti esimerkiksi, miten kotisairaalan pilottihanke Kolarissa kärsii henkilökuntapulasta.

– Siellä ollaan jopa yksin vuorossa, mikä ei ole toimintasuunnitelman mukaista. Asiakkaan hoitoja joudutaan perumaan. Hoitajatasolta tulee huolta, ettei ole jaksamista ja keinoja. Pelko, että uudet työntekijät lähtevät heti pois.

Työntekijäpula on valtava. Ei vain kotisairaalassa vaan koko kotihoidossa. Tuula Ylisaukko-oja

Hänen mukaansa ongelma ei ole vain Kolarissa vaan myös esimerkiksi Pelkosenniemellä, jossa on käynyt Sallasta hoitajia.

Tuula Ylisaukko-oja (kesk.) kertoo samasta huolesta.

– Työntekijäpula on valtava. Ei vain kotisairaalassa vaan koko kotihoidossa.

Hän kysyy, miten hyvinvointialue voisi panostaa, että saataisiin työntekijöitä, kun paikkoja ei ole edes auki.

Seuraava hyvinvointialueen kokous on 17. maaliskuuta kello 10.