Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Väylälle on tulossa lisää kalastusrajoituksia – Suomen ja Ruotsin lohineuvottelut eivät herätä luottamusta

Suomi ja Ruotsi päättävät maaliskuun loppuun mennessä, kuinka paljon, miten ja milloin lohia saa tulevana kesänä kalastaa Tornion-Muonionjoella ja merellä Tornionjokisuulla.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevat virkamiehet Orian Bondestam ja Tapio Hakaste kertoivat neuvotteluiden sujumisesta jokivarren sidosryhmilleen viikonloppuna sähköpostiviestillä.

Heidän mukaansa ehdolla on tällä hetkellä lohen kalastuskauden lyhentäminen viime vuoden tapaan viikolla alusta ja viimevuotiseen verrattuna vielä yhdellä lisäviikolla lopusta. Kalastus alkaisi maanantaina 9. kesäkuuta kello 19 ja päättyisi jo 16. elokuuta.

Suomi ehdottaa joella lohta kalastaville kolmen kalan ja Ruotsi kahden kalan kausikiintiötä. Saalismerkkejä ei ole vieläkään tulossa.

Ruotsin näkemyksen mukaan jokisaalis pitäisi puolittaa lisäämällä rauhoitusaikoja päiviin ja viikkoihin. Myös veneessä olevien vapojen määrän rajoittamista kolmeen ehdotettiin. Nostokoukkukieltokin vilahtaa.

Merikalastusta Ruotsi ei Suomen neuvottelijoiden mukaan ole vieläkään valmis siirtämään myöhemmäksi nykyisestä kesäkuun 17. päivästä. Perusteena on, että kalastus joella alkaa aiemmin.

Merisaalis Tornionjokisuulla oli viime kesänä yli 15 000 lohta. Joella tutkijat arvioivat saaliiksi vajaat 6 000 lohta. Lohilaskurille asti pääsi pyydysten lomasta nousemaan alle 25 000 lohta, mikä on paljon vähemmän kuin kestävä lohikanta tarvitsisi. Lohi on isoissa ongelmissa.

Kalastus merellä on vähentynyt parissa vuosikymmenessä yli 200 000 lohen saaliista ensi kesän vajaaseen 35 000 loheen. Lohi ei tunnu kestävän pienentyneitäkään saaliita.

Sidosryhmät saavat mutustella kalastusrajoitusesityksiä muutaman päivän ennen neuvottelujen loppurypistystä.

Neuvotteluissa on otettava huomioon myös lohitutkijoiden sanat: ”Koska on syytä odottaa, että myös vuodesta 2025 tulee heikko kutuvaellusvuosi, on ryhdyttävä voimakkaampiin paikallisiin hoitotoimenpiteisiin, jotta kalastuskuolevuuden vaikutusta lohikannalle saataisiin vähäisemmäksi tulevan kauden aikana,” he kirjoittavat.

Kolarilainen lohiaktiivi Juha Pieskä muistuttaa, että jälleen rajoitukset koskevat vain jokialuetta. Hän huomauttaa, että kolmen kalan kiintiö sattuu lähinnä paikallisiin, ja kalastuskauden rajoittaminen loppupäästä näivettää kalastusmatkailua.

Pieskä muistuttaa myös Euroopan Unionin lainsäädännöstä, jonka mukaan merellä ei voida kalastaa lohta silloin, kun sen kutukanta ei ole kestävällä tasolla. Siitä huolimatta Itämeren maat jakoivat lokakuussa Brysselissä maille luvat vajaaseen 35 000 loheen.

Suomen kokenein neuvottelija Bondestam sanoi neuvottelujen jälkeen Oloksella, että lohenkalastuksen pysäyttäminen kokonaan on ”vaikea kysymys”.

Vaikeaa tosiaan on, jos ei ole tahtoa lohen tulevaisuuden turvaamiseen.

Milla Salo, päätoimittaja

Juttua on muokattu 12.3. kello 18.53: tekstistä on korjattu asiavirhe. Kirjoituksessa luki aiemmin, että Lohen suomalaisille jokikalastajille tulisi kolmen, ruotsalaisille kahden lohen kausikiintiö. Tosiasiassa neuvotteluissa on ollut esillä Ruotsin ehdotus kahden kalan ja Suomen ehdotus kolmen kalan kausikiintiöstä.