Paikallisuutiset

Muonioon tullaan ja Muoniosta lähdetään – auto, hyvät tulot ja tukiverkko auttavat pysymään muoniolaisena

Muonioon on tulijoita, mutta Muoniosta on myös lähtijöitä. Miten välivuoden viettäjistä saataisiin pysyviä asukkaita? Käsittelemme syksyn juttusarjassamme asumisen kysymyksiä Muoniossa ja Kolarissa.

Muonioon voi muuttaa, jos on paljon rahaa taskussa, etätyö, mahdollisuus oman auton pitämiseen sekä haluaa olla luonnon keskellä ja nauttia luontoharrastuksista. Sellaisia muuttajia Muonio haluaakin. Pitääkö paikkaansa, kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki ja kehittämispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila?

– Mielenkiintoinen väite, Enbuska-Mäki sanoo.

Ja osittain totta. Koko Lappi saa tällä hetkellä muuttajia etelästä, korkeasti koulutettuja, työssäkäyvien vanhempien lapsiperheitä, suurituloisia, Helsingin seudulta. Muoniossa asuvalle oma auto on lähes välttämättömyys.

Toisaalta: Muonioon muuttaa Lappian ansiosta paljon opiskelijoita ja matkailutöihin sesonkityöntekijöitä. Muoniolaisten työpaikkojen palkkataso ei ole mitenkään erityisen korkea.

– En halua humanistina tai kunnanjohtajana, että Lappi tai Tunturi-Lappi tai Muonio on sellainen alue, että vain varakas voi muuttaa tänne. Se ei tuntuis lainkaan hyvältä, Enbuska-Mäki sanoo.

– Meidän tavoite on kotouttaa ja kotiuttaa kaikki Muonioon haluavat, Kylä-Kaila sanoo.

Miten se tehdään?

Todellisuus voi olla pettymys ja osalle iso yllätys tai shokkikin. Laura Enbuska-Mäki

Asuminen Muoniossa on kalliimpaa ja asunnon löytäminen hankalampaa kuin moni muutosta pohjoiseen haaveileva luulee. Elinkustannuksissa ei ole isoa eroa Lapin ja muun Suomen välillä.

– Todellisuus voi olla pettymys ja osalle iso yllätys tai shokkikin. Asuminen maksaa saman, mitä se maksaa Rovaniemellä tai Torniossa, Enbuska-Mäki sanoo.

Uudet rivitalot auttavat eteenpäin, mutta eivät ratkaise kunnan asuntopulaa. Asumisen tarpeet ja toiveet Muonioon haluavilla ovat moninaiset. Juuri nyt asunnonetsijällä ei ole vaihtoehtoja. On otettava se, mitä tarjotaan, eikä asunto välttämättä vastaa lainkaan omia tarpeita.

Enbuska-Mäki yllättyi siitä, kuinka moni Muonioon haluava haluaisi asua pienomakotitaloissa. Toisaalta se ei ole yhtään yllättävää: Muoniosta haetaan luonnon rauhaa ja omaa rauhaa. Muoniossa haetaan paljon poikkeuslupia Oloksen alueelle, mikä kertoo alueen suosiosta asuinpaikkana.

– Kaupungissa tavoitteena on ollut toimiva arki. Sitten ehkä täältä haetaan elämänlaadullista asumista, jossa luonto ja meidän vahvuudet korostuu. Ollaan valmiita joustamaan tietyistä asioista, esimerkiksi siitä, että liikkumiseen pitää käyttää autoa.

Kivenheiton päässä Olokselta sijaitseva kunnan kaava-alue Tuomaanpalo sen sijaan on täynnä tyhjiä tontteja.

– Alue, missä on kaikki infra valmiina, suhteellisen lähellä keskustaa, Olokselle kivenheitto. Siltikään se ei lähtenyt vetämään sillä lailla kuin olisi toivottu. Ollaanko me onnistuttu markkinoimaan sitä? Enbuska-Mäki miettii.

Syyt, miksi on tänne muuttanut, hiihtäminen, laskettelu, niitä ei välttämättä koskaan pääse tekemään. Kaisa Kylä-Kaila

Ongelma on sekin, että kun perhe saadaan Muonioon esimerkiksi etätöihin vuodeksi kokeilemaan ja harrastelemaan, he huomaavat, että Muonio tosiaan on kaukana omista aiemmista tukiverkoista. Moni muuttaa Muonioon vuodeksi ja sen jälkeen pois Muoniosta.

– Yksi keino on yhteisöllisyys, sen vahvistaminen ja vaaliminen. Saataisiin ne ihmiset, joilla ei ole verkostoa tai yhteisöä, kokemaan, että heillä on täällä jonkinlainen yhteisö, hän pohtii.

Kunnassa on pohdittu, miten vuoden jälkeen pois muuttavat saataisiin pysymään. Kunta on järjestänyt tänä vuonna uusien muoniolaisten kohtaamistilaisuuksia. Lapsiperhe tarvitsee yhteisön kokemuksen lisäksi apua tavallisessa arjessaan.

Muoniossa on kysytty lähtijöiltä, miksi he lähtevät. Esiin on noussut lastenhoitopalvelun puute.

– Syyt, miksi on tänne muuttanut, hiihtäminen, laskettelu, niitä ei välttämättä koskaan pääse tekemään, Kylä-Kaila pohtii.

Lapsia kunta kuitenkin tarvitsee. Ja lastenhoitoyrityksiä.

Tarve on niin moninainen: yksiöitä, kaksioita, isoja luhtitaloja, yhteisöllisyyttä. Aivan loistavaa, jos joku innostuisi, että voisi vaikka vuokrata talon. Uskon, että vuokralaisia löytyy yllin kyllin. Laura Enbuska-Mäki

Haluaako Muonio kaikki tänne haluavat? Väkiluvun kasvu ilahduttaa kunnantalolla, mutta ei ole itseisarvo, Enbuska-Mäki sanoo.

– Me halutaan tarjota laadukkaat palvelut. Jos kasvu on lujaa, se haastaa palveluverkkoa. Laadukkaat palvelut on vetovoimatekijä, hän sanoo.

Toisaalta Muonion ja kuuden muun lappilaisen kunnan yhteisen asuntotuotannon selvityshankkeen tavoitteena on saada kuntiin työvoimaa.

– Tilastojen mukaan me ollaan onnistuttu osaavan työvoiman houkuttelussa. Asuntopula on tulppa, Kylä-Kaila sanoo.

– Kovat asiat kuten se, mistä työpaikka löytyy, tuo ihmisiä jollekin tietylle alueelle tai seutukuntaan ja pehmeät tekijät kuten harrastusmahdollisuudet, luontokohteet, palvelut tai yhteisöllisyys saattavat vaikuttaa taas siihen, mikä kunta tai kylä lopulta valitaan asuinpaikaksi, Kylä-Kaila sanoo.

Muonio haluaa ennen kaikkea ihmisiä, jotka kokevat Muonion arvot omikseen. Kaupunkimaisista viihdepalveluista suuresti nautintoa saavat tai näitä korkealle arvottavat tuskin parhaiten viihtyvät Muoniossa. Sekin on hyvä tunnistaa, Enbuska-Mäki sanoo.

– Pyritään vetoamaan ihmisiin, joiden arvot kohtaavat meidän kunnan arvojen kanssa, jotta he viihtyvät.

Mitä muuta kunta voi tehdä oikeiden ihmisten houkuttelemiseksi ja pitämiseksi kunnassa?

Muoniossa mietitään parhaillaan, mikä on kunnan tehtävä asuntojen järjestämisessä. Kunta päätti lokakuussa nykyisten kunnantalojensa myymisestä asunnoiksi. Vanhan päiväkodin toivotaan sopivan opiskelija-asunnoiksi sen jälkeen, kun uusi päiväkoti valmistuu.

Kunta valmistautuu myös tekemään jotain niille asioille, jotka nousivat esiin seitsemän lappilaisen kunnan yhteisestä asuntotuotannon selvityshankkeesta.

Muoniossa asumisesta halutaan ekologisuutta, yhteisöllisyyttä, jakamistaloutta, pienomakotitaloja. Inarissa kysyntä ja toiveet ovat samansuuntaisia, joten mahdollisesti seuraavaa hanketta tehdään yhdessä.

Muonio laatii myös maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa, jossa maankäyttöä linjataan tulevaisuuteen.

Enbuska-Mäki innostaa myös kuntalaisia mukaan ratkaisemaan ongelmaa esimerkiksi vuokraamalla tyhjillään olevia taloja.

– Tarve on niin moninainen: yksiöitä, kaksioita, isoja luhtitaloja, yhteisöllisyyttä. Aivan loistavaa, jos joku innostuisi, että voisi vaikka vuokrata talon. Uskon, että vuokralaisia löytyy yllin kyllin.