Kulttuuri

Kolarissakin kuvatun Korpela-liikkeestä kertovan elokuvan traileri on julkaistu – Valitut tulee ensi-iltaan maaliskuussa

Tornionjokilaaksoon sijoittuva, 1930-luvun tositapahtumista ammentava draamaelokuva Valitut kertoo kyseenalaisen uskonliikkeen, Korpela-liikkeen kiihkeistä vaiheista. Elokuva on ensimmäinen kokopitkä meänkielinen elokuva. Se saa ensi-iltansa maaliskuussa 2025.

Ruotsalaisen Jon Blåhedin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa tarinassa kyläyhteisö ajautuu uskonnollisen Korpela-liikkeen hurmokseen. Kun herätyksen kokeneen Teodorin (Jakob Öhrman) käsitys moraalista ja vallasta alkaa sumentua, hänen hartaasti uskova puolisonsa Rakel (Jessica Grabowsky) joutuu kohtalokkaiden valintojen äärelle.

Elokuvan muissa rooleissa nähdään muun muassa Elina Knihtilä, Alma Pöysti, Hannu-Pekka Björkman, Sampo Sarkola, Samuli Niittymäki, Sakari Kuosmanen, Kati Outinen, Hannes Suominen ja Rebekka Baer. Kolarilainen 11-vuotias Maria Issakainen näyttelee elokuvassa merkittävän, Teodorin tyttären Elsan roolin.

Katso Valitut-elokuvan traileri Youtubesta.

Elokuvaa tehtiin aikaisemmin työnimellä Liikutuksia. Sitä kuvattiin muun muassa Kolarissa, Pelkosenniemellä sekä Ruotsin Vitsaniemellä ja Kukkolassa. Pajalan Tärännösta kotoisin olevalla ohjaajalla on omakohtaisia kokemuksia varttumisesta osana uskonnollista yhteisöä ja vähemmistökielikulttuuria.

Elokuva on saanut inspiraationsa Bengt Pohjasen elämäkertaromaanista Dagning; röd! (1988). Elokuva tehtiin pohjoismaisena yhteistuotantona, ja sitä ovat rahoittaneet Suomen elokuvasäätiö, Ruotsin elokuvainstituutti, Yle sekä Business Finland.

Tarinassa kiehtovan Korpela-liikkeen huumaama Teodor alkaa saada näkyjä jumalalta, ja vaikka Teodorin puoliso Rakel on vankka kristitty itsekin, ei hänen uskonsa taivu aivan yhtä pitkälle. Kun kyläyhteisö Rakelin ympärillä vakuuttuu Teodorin näyistä ja tämä ottaa liikkeen johtajan aseman, Rakelin on valittava puolensa. Mitä uhrauksia Rakel on valmis tekemään perheensä hyväksi, ja miten välttää kohtalokkaat seuraukset vallan sumentaessa lopullisesti Teodorin mielen?

Pohjois-Ruotsin lestadiolaisten keskuudessa 1920–1930-luvuilla syntynyt korpelalaisuus oli herätysliike, joka sai nimensä lestadiolaisen Toivo Korpelan mukaan. Liikkeen kyseenalaiset toimintatavat herättivät poliisin huomion ja korpelalaisia tuomittiin vankeuteen erilaisista rikoksista. Liike katosi julkisuudesta 1930–40-luvun taitteessa.