Paikallisuutiset

Ympäristön turmeltuminen huolettaa kolarilaisia eniten – kaivoskantojen jakolinja kulkee 45 vuodessa ja tunturien ympärillä

Nuoret ja lähimpänä Yllästä asuvat suhtautuvat kriittisimmin Hannukaisen kaivoshankkeeseen. Yhtiö kysyi kuntalaisten mielipidettä kehittääkseen toimintaansa. Sosiaalinen toimilupa yhtiöllä hankejohtajan mukaan jo on.

Alle 45-vuotiaat ja tunturikylien asukkaat suhtautuvat kielteisimmin ja skeptisimmin Hannukaisen kylälle suunnitteilla olevaan rauta-kupari-kulta-avolouhokseen, selviää kaivosyhtiö Hannukainen Miningin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Yhtiö selvitytti syksyllä Kolarissa kirjoilla olevien näkemyksiä ja huolenaiheita hankkeestaan.

Kaikista vastaajista 60 prosenttia kannattaa kaivoshanketta. Sitä vastustaa joka neljäs. Vastustajien määrä on pysynyt lähes ennallaan vuonna 2020 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Kannattajien määrä on laskenut noin neljä prosenttiyksikköä.

Myönteisimmin hankkeeseen suhtautuvat eläkeikäiset, joista yli 85 prosenttia kannattaa kaivoshanketta. Kielteisimpiä ovat nuoret, joista yli 40 prosenttia vastustaa hanketta.

Nuoret ovat vanhoja selvästi enemmän huolissaan ympäristön turmeltumisesta ja skeptisempiä hankkeen toteutumisen suhteen. 15–24-vuotiaista liki 40 prosenttia ei usko kaivostoiminnan koskaan käynnistyvän.

Kylittäin jaoteltuna kaivoshankkeen vastustus on suurinta tunturikylissä, erityisesti Äkäslompolossa, jossa 70 prosenttia vastaajista ei hyväksy kaivoshanketta, vaikka se saisi asianmukaiset luvat. Yli puolet äkäslompololaisista vastaajista ei myöskään usko, että kaivoshanke toteutuu.

Kaikki teollinen toiminta vaikuttaa ympäristöön. Siitä on syytäkin olla huolissaan. Jaana Koivumaa

Isoin kaivoshankkeen herättämä huoli on ympäristön turmeltuminen, jonka nimesi 44 prosenttia vastaajista. Eniten huolta kantavat 25–44-vuotiaat, joista liki 60 prosenttia on huolissaan ympäristön turmeltumisesta. Vesien pilaantuminen (17,7% vastaajista mainitsi) ja Ylläksen matkailulle syntyvät haitat (14%) ovat seuraavaksi suurimmat huolenaiheet kaivoshankkeeseen liittyen. 15–24-vuotiaiden joukossa muita enemmän huolta aiheuttivat hankkeen aiheuttamat haitat matkailulle ja vaikutukset poronhoitoon.

Uusi huoli kolmen vuoden takaiseen verrattuna oli se, että hanke ei toteudu lainkaan. Sen mainitsi 2,2 prosenttia vastaajista. Eläkeikäisistä vastaajista yli puolet ei osannut nimetä yhtään hankkeeseen liittyvää huolta.

Kyselyn tulokset esiteltiin Kolarissa keskiviikkona. Tilaisuuteen osallistuivat kyselyyn vastanneet kirkonkyläläiset Kristiina ja Antero Pantsar, joiden mukaan tuloksissa näkyi erityisesti kolarilaisten huoli nuorista ja työpaikoista. Työ ja työpaikat olivat yleisimpiä vastaajille mieleen tulleita myönteisiä asioita kaivoshankkeesta.

Kaivos ja matkailu, ne menevät käsi käessä etheen käsin. Antero Pantsar

Pantsarit muistavat vireän kirkonkylän edellisten kaivosten ajalta ja heidän näkemyksensä hankkeesta on selvä: kaivos on tervetullut, sillä se toisi eloa kirkonkylään, työtä nuorille ja hyväpalkkaisia veronmaksajia kuntaan.

– Kaivos ja matkailu, ne menevät käsi käessä etheen käsin, Antero Pantsar sanoi.

Toisenlainen näkemys oli tilaisuuteen osallistuneella vapaa-ajan asukkaalla Leif Ramm-Schmidtillä, joka kysyi, miksei vapaa-ajan asukkaiden näkemystä tälläkään kertaa kysytty, vaikka Kolarissa on tilastokeskuksen mukaan yli 3000 vapaa-ajan asuntoa ja todennäköisesti enemmän vapaa-ajan asukkaita kuin vakituisia.

Hankejohtaja Jaana Koivumaa vastasi tilaisuuden jälkeen, että ei pidä vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä samanarvoisina kuin vakituisten.

– Kolarilaiset veronmaksajat elävät täällä arkea ympäri vuoden ja maksavat tuloveroa Kolarin kunnalle, Koivumaa perusteli rajausta.

Kunnan hyväksyntä on saavutettu. Jaana Koivumaa

Onko kysely yhtiön tapa lunastaa sosiaalista toimilupaansa? Koivumaan mukaan ei, sillä sosiaalinen toimilupa yhtiöllä hänen mielestään jo on, koska kolarilaisten vaaleilla valitsema valtuusto on hyväksynyt kaivoksen osayleiskaavan. Kaavaa käsitellään parhaillaan hallinto-oikeudessa.

Kyselyn tarkoitus on Koivumaan mukaan yhtiön toiminnan kehittäminen sekä tiedon saaminen siitä, mitkä ikäryhmät ja alueet suhtautuvat hankkeeseen kriittisimmin ja mitä huolenaiheita hankkeesta on. Tunturialueen muita kriittisempi suhtautuminen selittyy Koivumaan mukaan sillä, että kylät ovat lähimpänä suunniteltua kaivosta. Nuorten osalta hän uskoi tiedon vähyyden selittävän kriittisyyttä.

– Tietoa tarvitaan, Koivumaa sanoi.

Ramm-Schmidt oli Koivumaan kanssa eri mieltä yhtiön sosiaalisesta toimiluvasta.

– Siinä halutaan, että kaikki alueella olevat sidosryhmät ovat mukana. Tässä on vain yksi, Ramm-Schmidt sanoi ja muistutti, ettei käsitteen sisältöä ole tarkkaan määritelty.

– Uusi kaivoslaki sanoo, että kunta on se, joka hankkeen hyväksyy. Kunnan hyväksyntä on saavutettu, Koivumaa vastasi.

Kolarilaisten huoli ympäristön turmeltumisesta on Koivumaan mukaan luonnollinen.

– Kaikki teollinen toiminta vaikuttaa ympäristöön. Siitä on syytäkin olla huolissaan, hän sanoi.

Mikseivät kaikki saaneet kyselyä?

Tulosten julkistamistilaisuudessa ihmeteltiin, miksi kaikki kuntalaiset eivät ole saaneet kyselyä.

Maajohtaja Heidi Laitinen EPSI Ratingista kertoi, että kyselyn tekijä yritti ”kaikin mahdollisin tavoin” tavoittaa ihmisiä, joiden yhteystiedot se sai digi- ja väestötietovirastosta. Kyselyssä ei ollut otantaa, vaan yhtiö yritti tavoittaa kaikki kolarilaiset vastaamaan. Se sai yhteystiedot 2472 kolarilaiselle.

Ne, joille löytyi syyskuussa tehdyssä otannassa puhelinnumero, yritettiin tavoittaa soittamalla. Jos henkilö ei vastannut, hänelle lähetettiin tekstiviesti ja soitettiin uudestaan. Jos numeroa ei tiedoissa ollut, lähetettiin kirje, Laitinen kertoi.

– Puhelinkontakteja menee ohi. Kirjekyselyissä tapahtuu sitä, että kirjeet eivät mene perille, Laitinen arveli syiksi sille, että kaikki eivät päässeet vastaamaan.

Tilaisuudessa kysyttiin myös, onko tiedot saatu myös niille, jotka asuvat vapaa-ajan asunnossa eli ovat rekisterissä vailla vakinaista asuntoa. Hannukainen Mining vastasi seuraavana päivänä tiedotteessaan, että kaikki ne, joiden kotikunta ja siihen liittyvä vakinainen asuinosoite on Kolari, on kontaktoitu, mikäli henkilö ei ole kieltänyt tietojensa luovuttamista väestötietojärjestelmästä.

Vastauksia saatiin puhelimitse 352, tekstiviestillä lähetetyn linkin kautta 104 ja kirjeitse 397.

Juttua päivitetty 12.1. kello 9.49. Korjattu kirjoitusvirheet.