Paikallisuutiset

Vuodeosastot saavat pienen aikalisän: lappilaisten reaktiot veivät johtajan unet ja avasivat silmät turvattomuudelle

Tässä jutussa etsimme vastauksia kuntalaisten tilaisuuksissa vastaamatta jääneisiin kysymyksiin.

Antti Alaräisänen ei ole nukkunut viime viikkoina kovinkaan hyvin.

Kun hän toissa viikolla autoili Ivaloon kuulemaan ylälappilaisten näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnitelluista isoista leikkauksista, tien päällä ei nähnyt sumun takia juuri mitään. Viime viikolla kohteena oli Länsi-Lappi ja Enontekiö. Vastassa oli talven toistaiseksi hurjin lumimyräkkä.

– Se muistutti, että meillä keliolosuhteet ja etäisyydet on melkoiset, Alaräisänen sanoo.

Sään sijaan unet menivät asukkaiden voimakkaiden tunteiden vuoksi.

– Kyllä se avasi silmiä, miten vihaisia ja pöyristyneitä ihmiset on ja miten paljon palveluiden heikentäminen heikentää perusturvan tunnetta, miten paljon turvallisuuden tunne on kiinni siinä, onko yöaikaan lääkäriä vai ei ja Enontekiön ja Muonion päässä vuodeosastosta.

– Stressi on yksi isoimmista myrkyistä, mikä ihmisellä voi olla, Alaräisänen pohtii.

Hän vastaa Lapin sote-keskusten palveluista, joista hyvinvointialue aikoo leikata rajusti. Hyvinvointialue suunnittelee vuodeosastojen karsimista vain viiteen ja iltojen ja öiden lääkäripäivystysten korvaamista yhdellä etälääkärillä koko Lapissa.

Joskus nämä ratkaisut on tehtävä.

Alaräisänen sanoo, että aluevaltuusto tuskin saa joulukuussa eteensä lappilaisille esiteltyä vuodeosastojen lakkautuslistaa. Hyvinvointialue ottaa valmisteluun aikalisän alkuvuoteen. Selvää on sekin, että ihmiset ja päättäjät tarvitsevat nyt lisää tietoa siitä, mitä ollaan muuttamassa, ja mitä korvaavat palvelut tarkoittavat.

Toisaalta yhtä selvää on, että valtiolta saatava rahoitus ei riitä kunta-aikaiseen palveluverkkoon ja kahteen sairaalaan.

– Joskus nämä ratkaisut on tehtävä.

Alaräisäsen vastuulla olevista palveluista vuodeosastot ovat kalleimmat. Muistakin pitää säästää, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista. Sitä ennen pitää kuitenkin lisätä kevyempiä palveluita raskaiden tilalle.

Se ei yksin riitä, että vuodeosastoverkkoa karsitaan.

Alaräisänen ei ole perusterveydenhuollon asiantuntija eikä tee säästöehdotuksia, vaan keskittyy miettimään niiden vaikutuksia.

Säästämiseen kirittävät valtion asettaman arviointiryhmän vaateet saada talous nopeasti tasapainoon. Alaräisänen kertoo, että jos suunnitellut seitsemän vuodeosastoa lakkautetaan, hyvinvointialueen menoista häviää 7–9 miljoonaa euroa. Lopulliseen säästöön vaikuttaa, kuinka paljon tarvitaan muita palveluita osastojen tilalle.

Alaräisäsen mielestä säästettävä summa on merkittävä. Hyvinvointialue on laskenut, että tehokas vuodeosaston koko on vähintään 20 sairaansijaa. Kemijärvellä tämä täyttyy ja tarvetta näyttäisi lähivuosina olevan, mutta jatko on Alaräisäsen mukaan kiinni tiloista.

– Se ei yksin riitä, että vuodeosastoverkkoa karsitaan, vaan tämän kokoluokan uudistuksia pitäisi tehdä useampia.

Hän uskoo, että palvelut saadaan järjestettyä lappilaisille myös ilman vuodeosastoja kotisairaaloiden ja lupapaikkojen turvin. Onnistumista hankaloittavat pitkät välimatkat.

Sehän vaan lopetettiin. Ei siitä ole mitään kauheampaa tapahtunut.

Alaräisänen uskoo, että lappilaiset selviävät myös lääkäripäivystysten lopettamisesta. Hänellä on omakohtaista kokemusta Kemijärveltä, jossa hän kävi päivystämässä uransa alkuaikoina 2000-luvulla. Töitä sai tehdä ympäri vuorokauden kiireisessä päivystyksessä.

– Sehän vaan lopetettiin. Ei siitä ole mitään kauheampaa tapahtunut.

Päivystyksiä on hänen mukaansa karsittu reippaasti eteläisen naapurin Pohteen alueelta. Suunta on Alaräisäsen mukaan vääjäämätön.

– Hyvinvointialueella on mahdollisuus karsia päällekkäistä varautumista ja keskittää palvelua. Ihmisen tarvitsee aika harvoin lähteä päivystykseen, on erilaisia etävälineitä ja ensihoito pystyy paljon tekemään kohteessa.

Tällä hetkellä yöajan lääkäripäivystyksestä vastaa Ivalo ja iltaisin päivystystä on Ivalon lisäksi Tunturi-Lapissa, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Jatkossa kaikki nämä korvautuisivat yhdellä etälääkärillä.

Selvitimme vastaukset kysymyksiin, jotka jäivät vastaamatta

Lapin kunnissa pidettiin viime viikkoina kuulemistilaisuuksia kuntalaisille, joissa kysyttiin runsaasti sotepalveluiden jatkosta. Kaikkiin kysymyksiin ei tilaisuuksissa vastattu. Kokosimme tähän juttuun vastaamatta jääneitä kysymyksiä.

Enontekiöllä ihmeteltiin esittelyssä luvattua 24/7-kotihoitoa. Kysyjän mukaan apua saa tällä hetkellä vain virka-aikaan.

Iäkkäiden palvelujen johtaja Annukka Marjala vastaa, että jokaisessa Lapin kunnassa on tällä hetkellä lähihoitaja yövuorossa eli kotihoitoa on saatavilla ympäri vuorokauden.

– Enontekiöllä kotihoidon yövuorossa toimivan lähihoitajan työpiste on Luppokodilla. Luppokodilla on oma henkilökunta palvelukodin asiakkaita varten ja siellä yövuorossa on yksi lähihoitaja, joka vastaa talon asiakkaiden hoivasta yöaikaan. Enontekiön kotihoidon yövuorossa oleva lähihoitaja toteuttaa yöllä suunnitellut kotihoidon käynnit, vastaa turvapuhelinhälytyksiin ja avustaa palvelukodin asiakkaiden hoidossa silloin, kun hänellä ei ole omia kotihoidon asiakkaita, Marjala kertoo.

Millä aikataululla Enontekiön kotisairaala saadaan pystyyn?

– Tähän on vasta suunnitelmia ja odottelemme aluevaltuuston palveluverkkoa koskevaa päätöstä ennen jatkosuunnitelmaa ja toteutusta. Emme ole voineet edetä asian kanssa, mutta meillä on tehty työtä jo pitempään asian kanssa. Esimerkiksi Enontekiön Luppokoti avasi ovensa elokuun alussa ja ennen sitä emme ole voineet suunnitella lupapaikkaa Hettaan, pohjoisen palvelualueen johtava hoitaja Johanna Tervala vastaa.

– Lapissa on erilaisia malleja ja esimerkiksi Utsjoella kotisairaala toimii ikääntyneiden hoivayksikön yhteydessä. Pienillä paikkakunnilla lappilainen kotisairaala toimii myös hoitajien kiirevastaanottona, eli päivystysavun kautta voi saada virka-ajan ulkopuolista apua omalla paikkakunnalla, Alaräisänen täydentää.

Tähän ei ole suoraa vastausta olemassa. Johanna Tervala

Mikseivät kotisairaalan lupapaikat palveluasumisen yhteydessä ole suunnitellusti käytössä Kolarissa?

– Tähän ei ole suoraa vastausta olemassa. Myös muualla lupapaikat eivät ole toivotulla tavalla alkaneet toimimaan ja arvioimme asiaa parhaillaan, Tervala vastaa.

Mikä on kolarilaisten kotiosasto jatkossa?

– Kolarilaiset on aika pitkälti menneet Pelloon. Yksi pohdittava asia ja ratkaisuvaihtoehto on, pitääkö Pellon osasto säilyttää, Alaräisänen vastaa.

Meillä on selkeä tavoite, että saadaan vahvistettua saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita. Antti Alaräisänen

Miten saamenkieliset palvelut turvataan jatkossa Kittilässä? Onko siellä saamenkielisiä työntekijöitä?

– Se on tärkeä huomioitava asia, jos vuodeosasto keskitetään, Alaräisänen vastaa.

– Meillä on selkeä tavoite, että saadaan vahvistettua saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita, kun kerätään porukka yhden johdon alle.

– Tähän mietitään toimintatavat, jos saamenkielisiä palveluita tuotetaan Kittilässä, yhteistyössä saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kanssa, Tervala täydentää.

Yksiköt on parhaassa käytössä Kittilässä ja Sodankylässä. Antti Alaräisänen

Mikä Kittilässä ja kittiläläisille muuttuu?

Kittilään ei esitetä muuta muutosta kuin paikkamäärän nousua neljällä (nyt 20, jatkossa 24) ja Tunturi-Lapin ilta-, yö- ja viikonloppujen kiirevastaanoton keskittämistä Kittilään. Varalla oleva lääkäri on tarvittaessa paikan päällä Kittilän vuodeosastolla.

Miksi lisäambulanssia kaavaillaan Kittilään ja Sodankylään?

– Se on ensihoidon arvio, mihin se on järkevin lisätä. Heillä on aika tarkat tilastot tehtävistä ja kuljetusmatkoista. On arvioitu, että muutos (vuodeosastojen sulkeminen) lisää noin 1,5 ensihoitoyksikön tarvetta. Yksiköt on parhaassa käytössä Kittilässä ja Sodankylässä, josta ne pystyvät operoimaan eri suuntiin, Alaräisänen vastaa.

Onko ensihoidon suunnitelmassa huomioitu kasvava matkailu?

– Meillä on kokemusperäistä tietoa nykyisestä toiminnasta Kittilässä. Mitoitus on siellä riittävä.

Onko jatkossa lääkäri Tunturi-Lapissa virka-aikana vain Kittilässä?

– Kaikilla terveysasemilla on lääkäri virka-aikana ja kiirevastaanottoa on aina ollut ja tulee olemaankin. Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto on suunnitelman mukaan jatkossa Kittilässä viikonloppuisin kello 10–16, jolloin lääkäri on joko paikan päällä tai varalla, Alaräisänen vastaa.

Mitä tarkoittaa hoitajien ympärivuorokautinen kiirevastaanotto esimerkiksi Kittilän vuodeosastolla?

– Ensin soitetaan hoidontarpeen arviointinumeroon 116117. Osastolle voi mennä, jos siellä todetaan, että asia hoituisi Kittilän päivystävällä sairaanhoitajalla, jolla on lääkäri konsultoitavissa.

– Hoitajille on suunnitteilla esimerkiksi haavanompelukoulutusta. Ivalossa kaikki sairaanhoitajat pystyvät jo nyt kipsaamaan ja muutama on perehtynyt asiaan enemmän, Alaräisänen kertoo.

Ilman muuta kiireelliset asiat pitää hoitaa. Antti Alaräisänen

Pellossa ihmeteltiin, mihin vuodeosastopotilaat jatkossa menevät?

– He menevät sinne lähimmälle vuodeosastolle, Alaräisänen vastaa.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Lapissa olisi noin viiden vuoden päästä jäljellä viisi vuodeosastoa: Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemissä ja Rovaniemellä.

Pitääkö matkailijat jatkossa lähettää kotikuntiinsa saamaan apua?

– Ilman muuta kiireelliset asiat pitää hoitaa, jos luu murtuu, pitää kuvata ja kipsata, Alaräisänen sanoo esimerkin.

Päiväaikaiset palvelut hoidetaan terveysasemilla ja päivystysaikaiset kiirevastaanotoilla sekä päivystyksissä Kemissä ja Rovaniemellä. Alaräisäsen mukaan matkailijat näkyvät hyvinvointialueen palveluiden käyttäjinä erityisesti siellä, missä yksityisiä palveluita ei ole. Esimerkiksi Muoniossa ja Enontekiöllä ei ole.

Mistä kotisairaalan hoitaja hakee jatkossa valmiin kipupumpun, jos saattohoidettava ei pärjää kivun kanssa kotona?

– Saattohoito perustuu aina ennakoivaan hoitosuunnitelmaan ja siellä on aina toimintaohje tällaisen varalle. Sairaala-apteekki on yhteistyötahomme asiassa, Tervala vastaa.

Tämä sattuu oikeasti ihmisiin. Antti Alaräisänen

Myös Lapin hyvinvointialueen työntekijät tekivät tilaisuuksissa monia kysymyksiä ja kyseenalaistivat suunnitelmat. Mistä se kertoo?

– Tämä sattuu oikeasti ihmisiin, asukkaisiin ja työntekijöihin, että me joudutaan heikentämään palveluita. Jotkut palvelut, vaikka vuodeosastohoito on kauempana. Se on kipeä päätös, se on luopuminen.

Alaräisäsen mukaan esitysluonnos on tehty hyvin nopealla aikataululla, eikä kaikkia sen vaikutuksia ole arvioitu tai uusia toimintatapoja kuvattu.

– Tässä nyt tarkennetaan suunnitelmia yhteistyössä henkilöstön kanssa ja mietitään niitä korvaavia ratkaisumalleja.

Kuntien elinvoima huomioidaan, mutta ei se ratkaise. Antti Alaräisänen

Monet tilaisuuksien osanottajat arvostelivat hyvinvointialuetta myös säästöpäätösten vaikutuksista kuntiin ja niiden elinvoimaan.

– Hyvinvointialue joutuu tekemään ratkaisuja omista lähtökohdistaan ja niillä pelimerkeillä, mitä meillä on käytössä. Kuntien elinvoima huomioidaan, mutta ei se ratkaise. Me vastaamme, että pystymme tuottamaan riittävät ja lainmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien elinvoimakysymys on pääasiassa kuntien ratkaistava, Alaräisänen vastaa.