Paikallisuutiset

Ylläskartanon remontit tekivät talon yläkerrasta turvattoman majoittujille – Muovilaatikkoon ulkovarastoon säilötyt revontuliretken tuhkat sytyttivät hostellin

Ylläskartanossa vuosikymmenien aikana tehdyt remontit tekivät hostellina toimineen hirsitalon yläkerran majoitushuoneista turvattomia, onnettomuustutkintakeskus kertoi tänään valmistuneessa tutkinnassaan.

Rakennus paloi helmikuussa 2024. Tulipalossa kuoli kolme majoittujaa, joista kaksi oli saksalaisia ja yksi suomalainen.

Tulipalo sai alkunsa talon alakerrassa sijainneesta kylmästä varastosta, jonne ulkomainen matkanjärjestäjä toi saman illan revontuliretkeltä mukanaan tulipadassa pidetyn nuotion tuhkat. Tuhkat säilöttiin varastossa muovilaatikkoon, joka syttyi palamaan. Varasto oli matkanjärjestäjän käytössä, ja siellä oli myös muun muassa retkeilytarvikkeita.

– Syttymispaikassa rakenteet olivat otolliset palon leviämiselle. Varastotilan lattiat ja katto olivat rakolaudoitusta ja ulkoverhoilun tuuletusrakoja pitkin tuli pääsi leviämään nopeasti, tutkinnanjohtaja Timo Naskali kertoi Onnettomuustutkintakeskuksen verkkolähetyksessä.

Hostellissa majoittui palon aikaan 28 matkailijaa, joista 16 kuului ulkomaisen matkatoimiston ryhmään. Lisäksi hostellissa yöpyi pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä matkailijoita eri maista.

Palo eteni alakerran varastosta yläkerran luhtikäytävälle ja esti luhtikäytävän varrella olevista huoneista pois pääsemisen. Palon uhrit majoittuivat luhtikäytävän varrella kolmessa eri huoneessa, joista yhdestä pelastautui kaksi majoittujaa.

1950-luvulla hiihtomajaksi rakennettua Ylläskartanoa laajennettiin ja remontoitiin majoitustoimintaan 1970–2000-luvuilla. Kaksikerroksinen hirsirakennus muutettiin asuintalosta majoituskäyttöön vuonna 1974. Vuodesta 1979 lähtien rakennuksen omisti retkeilyjärjestö Suomen Latu, joka vuokrasi rakennuksen hostelliyrittäjälle.

Vuosien saatossa tehdyt muutokset heikensivät palo- ja pelastusturvallisuutta, onnettomuustutkintakeskus totesi.

Yläkerran huoneissa majoittuneiden kannalta kohtalokas remontti tehtiin 1980-luvun lopulla, jolloin entisestä ulkoiluterassista tehtiin luhtikäytävän tyyppinen sisäänkäynti huoneisiin. Huoneissa ei ollut muuta sisäänkäyntiä. Remontin vaikutuksia huoneissa majoittuvien turvallisuuteen ei ollut kattavasti huomioitu silloisessa rakennuslupakäsittelyssä, onnettomuustutkintakeskus totesi.

– Palon leviäminen ainoan uloskäynnin eteen esti luhtikäytävän varrella olevista huoneista poistumisen. Kyseisten huoneiden poistumisturvallisuutta ei ollut huomioitu, Naskali sanoi Onnettomuustutkintakeskuksen verkkolähetyksessä.

Talo ei ollut pelastusviranomaisten asiakirjoissa majoitusrakennus, eikä se ollut säännöllisten palotarkastusten piirissä. Viimeinen palotarkastus rakennukseen tehtiin vuonna 2002, josta lähtien rakennuksen huonejärjestys on pysynyt samana.

Tieto majoitustoiminnasta Ylläskartanossa ei välittynyt terveysviranomaiselta pelastusviranomaiselle. Rakennuksen käyttötarkoitus oli vapaa-ajan asuminen ja pääkohde oli pihapiirissä oleva vapaa-ajanasunto hostellin sijaan.

Onnettomuustutkintakeskus suosittelee ohjelmapalveluiden valvonnasta vastaavaa Tukesia uudistamaan ohjelmapalveluiden turvallisuudenhallinnan ohjeistuksen niin, että myös Äkäslompolon tulipaloon johtaneiden vähäisen riskin ohjelmapalveluiden turvallisuus varmistuu. Tällä hetkellä revontuliretken kaltaiset vähäisen riskin ohjelmapalvelut eivät vaadi lupaa. Ohejistusta on olemassa, mutta se ei tällä hetkellä tavoita kaikkia ohjelmapalveluita järjestäviä. Jatkossa tiedon pitäisi tavoittaa myös ulkomaiset toimijat, Naskali sanoi Otkesin tiedotteen mukaan.

Parannusta kaipaa myös viranomaisten välinen yhteistyö, Otkes totesi. Tieto majoitustoiminnasta pitäisi välittyä ajantasaisesti terveysviranomaiselta pelastusviranomaiselle. Onnettomuustutkintakeskus kertoi, että viranomaisilla ei ollut yhteistoimintasuunnitelmaa Äkäslompolon palon tapaisiin ison matkailijamäärän tapauksiin.

– Psykososiaalisen tuen järjestämistä akuutin vaiheen jälkeen ei ollut myöskään suunniteltu, jolloin vastuun siirtyminen ei onnistunut, Onnettumuustutkintakeskus totesi.

Kolmas suositus koskee tuhkan käsittelyä. Onnettomuustutkintakeskus suosittaa Metsähallitusta luomaan yhdenmukaisen, toimivan ja turavllisen tavan toimia tuhkan kanssa.

– Luontomatkailussa ilmenee toisinaan tarvetta tuhkien käsittelylle ja siirtämiselle. Tuhkan riskeistä ei kuitenkaan ole riittävää ymmärrystä. Tuhkien käsittelyyn ei ole tällä hetkellä olemassa yhtenäistä ja turvallista toimintamallia. Tuhkasta on lisäksi vaikea hahmottaa sen kuumuutta ja vaarallisuutta ulospäin, Naskali lausui onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteen mukaan.

Tutkinnanjohtaja Timo Naskalin esitys Äkäslompolon hostellipalon tutkinnasta löytyy Onnettomuustutkintakeskuksen Youtube-kanavalta.