Paikallisuutiset

Vieläkö mietit? Viisi vaalikoneen enontekiöläisväitettä voi antaa vastauksen, ketä kannattaa äänestää – lue ehdokkaiden perusteluja jutusta

Enontekiön Sanomien vaalikoneeseen vastasi määräaikaan mennessä 14 kuntavaaliehdokasta, osa heistä on ehdolla myös aluevaaleissa.

Ennakkoäänestyksen päätyttyä varsinaiselle vaalipäivälle on Enontekiöllä jaossa vielä 949 ääntä. Ennakkoon uurnalla tai äänestysautossa kävi äänestämässä 559 ihmistä, kun äänioikeutettuja enontekiöläisiä on 1508. Ennakkoäänestysprosentti Enontekiöllä oli 37,1.

Enontekiön Sanomien vaalikoneeseen vastasi 25 ehdokkaasta 14. Perusteluja vastauksiin kirjoitettiin runsaasti. Täysin enontekiöläisiä väittämiä Enontekiön Sanomien ja Iltalehden yhteisessä vaalikoneessa on viisi.

Enontekiön lentoasema on pidettävä toiminnassa, se ajaa omistajuuden ohi. Daniela Huber (Kok.)

Väittämään Enontekiön lentoasema on pidettävä kunnan omistuksessa ehdokkaat saatiin hieman poikkeavuutta, kun kaksi vastaajista oli joko eri mieltä tai täysin eri mieltä, ja kolme suhtautui asiaan neutraalisti. Loput vastaajista olivat joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä.

Samaa mieltä oli muun muassa keskustan Emilia Lyttinen (sit.), jonka mukaan Enontekiön kunnan tulisi pitää lentoasema omistuksessaan, jos se olisi kannattavaa ja mahdollista.

– Ainakin kotimaan reittilennot tulisi aloittaa vähintään Helsinkiin ja muutoinkin ympärivuotisen lentoliikenteen käynnistämiseen tulisi panostaa, hän painottaa ja jatkaa:

– Jos kuitenkin todetaan, että lentoaseman pitäminen kuntaomisteisena ei ole kannattavaa, niin silloin tulisi pohtia myös muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi myymistä.

Kuntalaiset-yhteislistan Sirpa-Liisa Korva on niin ikään samaa mieltä ja meinaa, ettei lentoaseman myyminen tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattava.

– Lentoaseman toimintaa pitäisi yhtiön saada kannattavammaksi ilman kunnan tukia, hän huomauttaa.

Kokoomuksen Tuija-Maria Alamattila on väitteestä puolestaan täysin samaa mieltä ja uskoo, että se tuo kunnalle varmuutta matkailuun.

Kristillisdemokraattien Juha Kolehmainen on myös väitteestä täysin samaa mieltä ja hänen mielestään kriittiset infrastruktuuri ja perusinfra on hyvä olla kunnan omistuksessa.

Neutraalisti väitteeseen suhtautuu muun muassa kokoomuksen Daniela Huber.

– Enontekiön lentoasema on pidettävä toiminnassa, se ajaa omistajuuden ohi. Omistajan on kuitenkin sitouduttava lentoaseman ylläpitoon, kasvuun ja kehitykseen, sekä vastattava sen palvelutasosta alueen matkailijoiden osalta, Huber perustelee.

Eri mieltä lentoasemaa käsittelevästä väitteestä on keskustan Kalevi Keskitalo, jonka mielestä myynti olisi hyväksi niin kunnalle kuin kuntalaisille, jos lentoasemalle saadaan vakavasti otettava toimija, joka lunastaisi kentän kunnalta todelliseen hintaan ja vapauttaisi kunnan hoitovastuista.

Yleislista Kuntalaisten ehdokas Jarno Viitanen on vastanneista ehdokkaista ainoana täysin eri mieltä kuin väitteessä todetaan, sillä hänen mielestään pienen kunnan ei kannata lentoasemaa loputtomiin omistaa.

– Maan se voi ja kannattaa omistaa, näin saadaan varmistettua jonkinlainen neuvotteluasema.

Viitasenkaan mielestä ihan kenelle tahansa tai millä ehdoilla tahansa lentoasemaa ei saa myydä, ja tähän mennessä tehdyt tarjoukset ovat olleet kuntalaisten näkökulmasta hänen mielestään todella huonoja ja pyrkimys on ollut vain hyväksikäyttää kunnan vaikeaa tilannetta.

– Iso, mielellään valtiollinen toimija olisi hyvä. Valtio, Nato ja Puolustusvoimat vaikka osittain mukaan toimintaan, Viitanen perustelee.

Vaalikoneessa väitettiin myös, että Enontekiön erälukioon on satsattava enemmän. Asiasta olivat täysin samaa mieltä tai samaa mieltä kaikki vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat kahta lukuun ottamatta.

Juha Kolehmainen (KD) ja Kalevi Keskitalo (Kesk.) suhtautuivat väitteeseen neutraalisti, tosi molemmat olivat sitä mieltä, että koulutus on hyvästä.

Samaa mieltä olevien ehdokkaiden perusteluista nousi esille erilaisia näkökulmia.

Jarno Viitasen (YlKU) mielestä opetuksen laatu ei hänen saamansa palautteen perusteella ole kaikilta osin ollut riittävää. Hän on myös sitä mieltä, että erälukiossa pitäisi olla enemmän luontoon, siellä liikkumiseen ja olemiseen liittyviä kursseja.

Kokoomuksen Helinä Hautamäen mukaan lukioon tuleville on turvattava asunto ja ruokailut.

– Lisättävä myös mahdollisuutta saada ulkomaalaisia koululaisia Enontekiön erälukioon, Hautamäki perustelee.

Kolmannen paikallisen väitteen mukaan saamenkielisiä palveluja tulee lisätä Enontekiöllä. Lähes puolet ehdokkaista suhtautui väitteeseen neutraalisti.

Esimerkiksi neuraalisti suhtautuneen, Yhteislista Kuntalaisten Leena Palojärven mielestä palvelujen lisäämiseen tarvitaan saamenkielisiä työntekijöitä, joista on pulaa.

– Saamenkielen koulutukseen tulisi kiinnittää huomiota ja mahdollistaa koulutukseen pääsyä. Saamenkielisten työntekijöiden saaminen on haasteellista, hän huomauttaa.

Kaikki vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että nykyiset saamenkieliset palvelut tulisi säilyttää.

Kalevi Keskitalon mielestä tosin niitä voitaisiin lisätäkin saamelaiskäräjien kanssa yhteistyössä valtion varoin, vaikka muuten hän väitteeseen neutraalisti suhtautuukin.

Ainoastaan keskustan Elli-Maria Kultima oli eri mieltä, sillä hänen mielestään kunnassa on jo tarvittavat saamenkieliset palvelut.

Loput vastanneista olivat samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Esimerkiksi vasemmistoliiton Anri Magga on väitteestä täysin samaa mieltä ja perustelee, että kaikilla pitää olla oikeus palveluun omalla kielellä.

Enontekiöläisten ikäihmisten kotona asumista on tuettava enemmän jokaisen ehdokkaan mielestä. He olivat kaikki joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä.

Yhteislista Kuntalaisten Jarmo Näkkäläjärven mielestä asia on ennen kaikkea arvovalinta ja kuuluu ensisijaisesti valtion linjauksiin ja rahoituksiin.

– Kotona asumisen tukeminen olisi luultavasti kustannustehokkain tapa hyvinvointialuiden ja valtion kannalta. Se olisi myös asukkaille miellyttävin tapa viettää vanhuusaikaa, mikäli kykenee asumaan avustettuna kotonaan yksin tai puolisonsa kanssa, Näkkäläjärvi perustelee.

Keskustan Kaisa Ruotsalainen on väitteestä samaa mieltä, mutta huomauttaa, ettei asia ole aivan yksinkertainen kuitenkaan.

– Osalle on hyvä asua kotona, mutta toiset voivat olla turvattomia ja yksinäisiä, hän perustelee.

Juha Kolehmainen on asiasta täysin samaa mieltä, sillä hänen mielestään kotiinhoitaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin ympärivuorokautinen hoidon järjestäminen.

– Se on usein vanhukselle elämänlaatua kohottavaa, kun tutussa kotiympäristössä saa elää.

Väitteestä, että aktiivisesti toimiville yhdistyksille on jaettava vuotuinen toimintaraha ilman hakuprosessia, vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kesken tuli hieman hajontaa.

Eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteestä oli yhdeksän vastannutta. Esimerkiksi Elli-Maria Kultiman mielestä on hyvä, että toiminta-avustukset ovat haettavissa.

– Haku myös osoittaa toiminnan aktiivisuuden, hän perustelee.

Sirpa-Liisa Korvan mielestä kaikilla tulee olla sama mahdollisuus hakea tukia, ja hän on väitteestä täysin eri mieltä.

Daniela Huber ja Emilia Lyttinen suhtautuvat neutraalisti. Huberin mielestä toimintaraha voisi olla toimiva malli, mutta Lyttisen mukaan on hyvä käytäntö, että toimintarahaa tulee hakea, mutta yhdistysten toiminnan kannalta sen hakuprosessia olisi tarpeen sujuvoittaa.

Täysin samaa mieltä väitteestä on keskustan Sari Norrgård. Hän perustelee, että yhdistyksissä on valtaisa voimavara nuorten ja lasten harrastusten sekä monenlaisten kulttuuritapahtumien järjestämisessä.

– Nämä tehtävät ovat kunnalta siinä tapauksessa pois. Mielestäni ktiiviselle toimijalle toimintaraha on perusteltu.

Kalevi Keskitalon on väitteestä samaa mieltä, ja hänen mukaansa toimintaraha lisää sivukylien elinmahdollisuutta.

– Olemassa olevia säilyttämisen arvoisia sivukylien kiinteistöjä ei saa tuhota välinpitämättömyydellä, Keskitalo perustelee.