Muualta Lapista

Vesistöjen kunto huolestuttaa kylissä – metsätalous yksi suurimmista rehevöitymisen syistä Lapissa

Vesistöjen kunnostamisen yksi suurimmista vaikeuksista on maanomistajien luvan saaminen kunnostusta varten. Lapissa päällimmäiset syyt rehevöitymiseen ovat metsätalous ja vanhat ojitukset.

Mitä sodankyläläiset voivat tehdä lähiseutujen vesistöjen eteen? Tätä pohdittiin Leaderin ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen järjestämässä tilaisuudessa.

Tapahtuman järjestäneen Puhtaat poukamat ja raikkaat rannat -hankkeen tavoitteena on lisätä vesistön ja valuma-alueen tilasta tietoa ruohonjuuritasolla kertomalla vesistö- ja kosteikkokunnostuksista sekä rahoituksista, mitä niihin voi hakea.

Ely-keskuksen suunnittelijan Mika-Matti Maisonvaaran mukaan maanomistajille halutaan tuoda esille, miksi juuri heidän omistamallaan maalla sijaitsevan vesistön kunnostuksesta on hyötyä.

Lapissa päällimmäiset syyt rehevöitymiseen ovat metsätalous ja vanhat ojitukset.

Puhtaat poukamat ja raikkaat rannat -hankkeen tilaisuuteen osallistuneita kyläläisiä mietitytti, keneen vesistöjen kunnostamista suunnitellessa kannattaa ottaa yhteyttä.

Keväällä perustetun Unarijärveen johtavien valuma-alueiden vesistöyhdistyksen puheenjohtaja Harri Huttunen kertoo, että asiasta kiinnostuneet ovat maallikoita, jotka ovat riippuvaisia asiantuntija-avusta.

– Tarvitaan ohjausta siihen, että voidaan puuttua rehevöitymisen juurisyihin.

Hinganmaan kylällä asuva Tuomo Kustula on samaa mieltä Huttusen kanssa asiantuntijaohjauksen tarpeesta. Hän toivoo konkreettisia tekoja tapahtuvan pian. Kustulan mukaan paikalla olevat eivät ole yksin huolensa kanssa, vaan vesistöjen kunnosta on huolissaan moni muukin.

Vaikka rahaa ja tietoa olisi tarjolla, niin tällä hetkellä kunnostamisen suunnittelu on Tuomo Kustulan mielestä kuin ”haulikolla ammuttu paletti seinään”. Hän toivoo, että olisi selkeästi jokin tietty taho johon ottaa yhteyttä asian tiimoilta.

Vaikka rahaa ja tietoa olisi tarjolla, niin tällä hetkellä kunnostamisen suunnittelu on Tuomo Kustulan mielestä kuin ”haulikolla ammuttu paletti seinään”.

Harri Huttunen listaa kolme asiaa, jotka ovat hänen mielestään olennaisia: on oltava halua vaikuttaa asioihin, itsensä pitää olla valmis laittamaan likoon ja on verkostoiduttava.

Yksi keino vesistöjen kunnosta huolehtimiseen on ilmoituksen tekeminen vesi.fi tai Järvi-meriwiki-sivustoilla.

Paikalla olleet kertovat huomanneensa vesistöissä tapahtuneen muutoksia vuosikymmenten aikana.

– Vedenkirkkaus on aiemmin ollut toista luokkaa. Arvokalakannat olivat ennen paremmat. Siikaa ja muikkua ei ole enää yhtä paljon ja taimen on hävinnyt, sanoo Uimaniemen kylästä oleva Unto Penttinen.

Hänen mukaansa 1960-luvun isoilta peltoalueilta päätyi maa-ainesta vesiin, ja vaikutus näkyy edelleen nykypäivänä.

Harri Huttunen kertoo, kuinka hänen lapsuudessaan Konsajärvellä uitiin koko kesä, mutta vuodesta 2017 alkaen hän on huomannut sinilevän määrän lisääntyneen järvellä.

Riipiläinen Kosti Kokkoniemi toteaa, että tänä vuonna lunta on ollut vähän eikä tulviakaan sen myötä ollut. Lisäksi kesällä oli pitkä hellejakso.

Tuomo Kustula kertoo, että esimerkiksi Riipijärvessä on vettä tänä vuonna vähemmän kuin aiemmin. Vettä on jopa niin vähän, että se vaikutti Riipin Katiskakeisari -kilpailuun tänä kesänä.

Vedenkirkkaus on aiemmin ollut toista luokkaa. Arvokalakannat olivat ennen paremmat. Unto Penttinen