Paikallisuutiset

Vesi virtaa kovemmin ja korkeammalla Tornion–Muonionjoella – Tulvahuippu on pian käsillä

Tornion–Muonionjoen vedenkorkeus ja virtaama nousevat, ja toista tulvahuippua odotetaan viikonlopulle. Ensimmäinen tulvahuippu koettiin viime viikon alussa.

Toisesta tulvahuipusta on tulossa ensimmäistä isompi, mutta silti keskimääräistä pienempi. Muoniossa Väylän vedenpinnan arvioidaan jäävän 1,2 metriä toissa vuoden suurtulvaa alemmaksi.

Kolarissa vedenkorkeus jää tulvakeskuksen ennusteen mukaan yli 2,5 metriä toissa vuoden ennätystulvasta.

14. toukokuuta päivitetty tulvaseuranta:

Vedenkorkeus nousee Muonionjoessa, ja tämän hetken ennusteen mukaan tulvavesi on korkeimmillaan Kolarissa ja Muoniossa ensi viikon loppupuolella.

Muonionjoella tulvahuipun ennustetaan jäävän keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi.

– Muonionjoen ennusteessa tulvahuipun ajankohdassa ja suuruudessa on kuitenkin vielä paljon vaihtelua, Lapin ely-keskus tiedottaa.

Isolta osalta Muonionjokea jäät lähtivät viikonloppuna. Muonionjoen yläosalla jäätä vielä on.

Loppuviikoksi kylmenevä ja kylmänä jatkuva sää hidastaa lumien sulamista ja jokien virtaamien kasvua, minkä vuoksi tulvahuiput ovat jäämässä pieniksi kaikilla Lapin isoilla joilla.

– Jos sää lämpenee ennustettua nopeammin ja tulee ennustettua suurempia sateita, voivat tulvaennusteet muuttua merkittävästi, ely-keskus tiedottaa.

7. toukokuuta päivitetty tulvaseuranta:

Koleana jatkuva sää hidastaa lumien sulamista ja Tornion-Muonionjoen tulvaa. Vedenkorkeus on Muonionjoella vielä talven lukemissaan, ja sen ennustetaan lähtevän nousuun ensi viikon lopulla.

Keskimääräistä tai hiukan sitä isompaa tulvahuippua odotetaan toukokuun loppuun

Muonionjoen valuma-alueella on lunta enemmän kuin tavallisesti, joten suurempikin tulva on vielä mahdollinen. Sää on lämmennyt hitaasti, minkä vuoksi lumi sulaa pidemmän ajan kuluessa. Lämpöaalto ja sateet voivat vielä muuttaa tulvaennusteita isommiksi.

Etelämpänä Tornionjoella vedenkorkeus on Karungissa hitaasi noussut ja Pellossakin vesi on noussut hieman talven lukemista. Tulvasta odotetaan Tornionjoella keskimääräistä tai vähän pienempää. Tämän hetkinen maksimiennustekin jää viime vuoden tulvaa pienemmäksi.

24. huhtikuuta päivitetty tulvaseurantajuttu:

Lämmin pääsiäinen nosti vedenkorkeutta Tornionjoella, mutta pääsiäistä seurannut kylmempi sää taittoi veden nousun, Lapin ely-keskus kertoo tiedotteessa.

Lapin jokien virtaaman ennustetaan kääntyvän nousuun toukokuun alkupuolella. Tulvahuippua odotetaan toukokuun loppupuolelle.

Muonionjoelle ennustetaan keskimääräistä tulvaa, mutta isokin tulva on mahdollinen, jos sää lämpenee nopeasti ja lumien sulamisen aikaan sataa vettä.

paksultakin vaikuttava jää voi pettää kulkijan alta.

Simojoen jäät lähtivät liikkeelle poikkeuksellisen varhain, pääsiäisenä. Muissa Lapin joissa jäät ovat yhä paikoillaan, ja jäänlähtö tapahtunee toukokuun alkupuolella, Lapin ely-keskus tiedottaa.

Viranomaiset varoittavat paikoitellen heikoista jäistä.

– Auringon paiste ja jään alla virtaava vesi heikentävät jääkantta nopeasti, ja paksultakin vaikuttava jää voi pettää kulkijan alta. Kevätjäillä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä varustauduttava asianmukaisin varustein.

14.4. julkaistu aiempi juttu tulvaennusteista:

Kolarin ja Muonion tulvahuiput nousevat luultavasti vähän keskimääräistä isommiksi, kertovat Tulvakeskuksen tämän hetken ennusteet. Tulvahuippua odotetaan tavanomaisena aikana toukokuun 20. päivän tienoilla tai sen jälkeen.

– Lapin tulviin liittyy todella paljon vielä tässä vaiheessa epävarmuutta, ryhmäpäällikkö Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Lapin tulvien tarkempi seuranta alkaa ensi viikolla tulvakokouksissa, joissa ovat mukana ympäristökeskuksten lisäksi Lapin ely-keskuksen tulva-asiantuntijat.

– Tulvahuippu voi olla milloin vaan toukokuun toisesta viikosta kesäkuun ensimmäiselle viikolle saakka, Koistinen toteaa.

Tulvien ennustaminen perustuu pitkän ajan sääennusteisiin, jotka nekin ovat hyvin epävarmoja kymmenen päivän jälkeen. Yli kuukauden päähän ennustetta tehdään reaalisään lisäksi säähistorian perusteella.

Keskiennuste on yli 50 erilaisen ennusteen keskikohtiin osuva alue.

– Vapun tienoilla pitäisi olla jo paljon tarkemmat tulvaennusteet.

Jos lumi sulaa useammassa osassa, se jakaa tulvankin useaan osaan

Vaikka lumet vähenevät teiden varsilta vauhdilla, Muonionjoen alueella lunta on nyt keskimääräistä enemmän.

– Teitten varsilla ei välttämättä ole hirveästi lunta, alavalla ja aurinkoisilla paikoilla, mutta korkeammalla tunturialueella on vielä runsaasti lunta, Koistinen sanoo.

Koko joen valuma-alueen näkökulmasta lumi on nyt talven huipussaan ja lumen vesimäärä voi vielä kasvaakin.

– Kevättä kohti lumipeite muuttuu ohuemmaksi, kun lumi painuu kasaan, mutta lumen sisältämä vesimäärä ei pienene, ellei hanki sula, Koistinen sanoo.

Tulvan kokoon vaikuttaa lumen määrän lisäksi sen sulamiseen kuluva aika ja sulamisen kanssa yhtä aikaa sattuvien sateiden määrä. Tällä hetkellä sääennusteet arvioivat, että keväällä sataa keskimääräistä enemmän. Osa sateesta voi tulla vielä lumena.

– Jos lumi sulaa useammassa osassa, se jakaa tulvankin useaan osaan, Koistinen sanoo.

Muonionjoella virtaamaa ja vedenkorkeutta on mitattu pitkään, vuodesta 1938 alkaen. Mittaushistorian kovin tulvahuippu koettiin vuonna 1968. Toissa vuonna 2023 tulva oli 2000-luvun suurin.

Koistinen kertoo, että ennen vanhaan joen virtaamaa mitattiin uoman poikki kuljetettavalla laitteella. Mittaukset olivat tulvavedellä vaarallisiakin ja niiden tulos oli epävarmempi kuin nykyään käytettävillä menetelmillä.

Tornionjoen rannoilta lumet häviävät nopeasti, mutta Kolarissa aikaisinkin tulvahuippuennuste menee toukokuun puolelle. Todennäköisemmin tulvahuippu osuu toukokuun kahdelle viimeiselle viikolle.

– Tulvahuippu ei ole juuri koskaan sattunut huhtikuulle, Koistinen sanoo.

– Varsinkin Lapin tulvissa on tavallista, että siinä vaiheessa, kun teitten varsilla tai taajamissa näyttää, että ei ole lunta ollenkaan, tulva on vasta tulossa.

Tällä hetkellä paras arvaus kevättulvasta on, että se on viime vuoden tapainen ja ehkä hiukan pienempikin. Viime vuonna tulva oli Kolarissa hiukan keskimääräistä isompi, mutta vedenkorkeus jäi kevään 2023 huipputulvaan verrattuna vajaan metrin alemmaksi.

Tällä hetkellä keskiennuste näyttää Kolarin tulvahuipun vedenkorkeudeksi puolitoista metriä vähemmän kuin keväällä 2023. Nopeaa lumen sulamista ja reiluja sateita edellyttävä maksimiennuste nousee lähelle toissa vuoden lukemaa. Se on Koistisen mukaan äärimmäisen epätodennäköistä.

– Kyllä siellä mitä vaan voi tapahtua, hän miettii.

Tornionjoen valuma-alueella lunta on keskimääräisesti tai aavistuksen vähemmän. Pellossa tämän hetken keskiennuste näyttää tulvaa, joka ei vielä tulvi viemäreihin. Huippuennustekin jää vahinkorajan alle.

Kittilässä tulva näyttää tämän hetken ennusteiden mukaan jäävän vahinkorajan alapuolelle.

– 60–70 prosentin todennäköisyydellä jäädään alapuolelle.

Vahinkorajalla kirkonkylän alimmat rakennukset ovat vaarassa. Pienempiä teitä menee poikki jo vahinkorajan alapuolella.

– Sielläkin on jonkun verran keskimääräistä enemmän lunta.

Tulva näyttäisi tällä hetkellä ajoittuvan toukokuun 20. päivän tienoille, mutta tulvahuippu voi olla jo ennen toukokuun puoliväliä.

Lapin pelastuslaitos kehottaa tulvariskialueella asuvia varautumaan kevättulvaan hyvissä ajoin ja hankkimaan talojen suojaamiseen tarvittavat välineet.

Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

– Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta kertoo pelastuslaitoksen tiedotteessa.

Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

– Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, Hyvärinen sanoo.

Pelastuslaitos kehottaa tulva-alueiden ihmisiä seuraamaan tulvatiedotusta ja suojaamaan tulvan uhkaaman rakennuksen rakennusmuovilla.

– Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkempi ohjevideo rakennusten tulvasuojaukseen löytyy Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä.

Tulvaennuste löytyy vesi.fi-sivustolta.

Jutun otsikko ja alku on päivitetty 28.5. kello 15.26: Lisätty tuoreet tiedot tulvahuipun ajankohdasta ja oletetusta suuruudesta.

Juttua on päivitetty 14.5. kello 9.25: lisätty tuoreen tulvaennusteen tiedot Lapin ely-keskuksen tiedotteesta. Muutettu otsikko uusimman päivityksen mukaiseksi.

Juttua on päivitetty 7.5. kello 12.54: juttuun on lisätty tietoja Lapin ely-keskuksen tuoreesta tulvaennusteesta.

Juttua on päivitetty 24.4. kello 11.21: juttuun on lisätty päivitettyjä tietoja tulvaennusteesta ja jäänlähdön ennusteesta sekä kuvia vuoden 2023 tulvasta Kolarissa ja Muoniossa.