Muualta Lapista

Veropäivä nostattaa tunteita Pellossa ja Ylitorniolla: ”Kateus on ansaittua”

Tuloverotuksen tiedot verovuodelta 2024 tulevat julkisiksi keskiviikkona 12. marraskuuta. Kysyimme, mitä ihmiset ja erityisesti yrittäjät ajattelevat julkisesta veropäivästä.

Verotiedot ovat Suomessa julkisia. Moni ei luultavasti syvällisemmin tiedosta, mitä kaikkea vero- eli käytännössä tulotietojen julkisuus tarkoittaa.

Sinulla on kaikki oikeus niin teoriassa kuin käytännössäkin ottaa selvää, paljonko esimerkiksi kollegasi tai lähiesimiehesi ansaitsi viime vuonna. Tulotiedot eivät ole ainoastaan journalistien saatavilla. Toimittajille on tarjolla samat tiedot kuin kenelle hyvänsä.

Entinen rakennusyrittäjä, pellolainen Pentti Heikki sanoo, ettei yrittäjille kannata olla kateellinen siitä, mitä he tienaavat. Hänen mielestään pitää hyväksyä se, että joku on ylipäätään ryhtynyt yrittäjäksi.

– Ei se ole paha, että verot ovat julkisia. Tiedän, mitä se on, Heikki pohtii.

Hän haluaa kuitenkin, että verotus on tasapuolista kaikille. Työpaikoissa työntekijät voisivatkin tuntea olevansa vahvemmilla ja ehkä tasavertaisia, jos he tietäisivät toistensa tulot ja vieläpä kuukausipalkat. Vero- eli tulotiedoista käyvät kuitenkin ilmi vain vuoden kokonaistulot, mutta mikään ei estäisi työntekijöitä jakamasta tietoa kuukausipalkasta keskenään.

– He maksavat tietenkin enemmän veroa, kenellä on isommat tulot, mutta sen pitää olla tasapainossa. Ei ketään pidä verottaa kohtuuttomasti.

Pellolainen Ritva Luusua myötäilee Pentti Heikin ajatuksia ja sanoo olevansa samaa mieltä. Hän korostaa, että tasapuolisuus on tärkeää.

Eija Heikki muistelee, että aiemmin veropäivänä ilmestyi paperinen verokalenteri, jota erityisesti vanhemmat ihmiset katsoivat tarkkaankin. Nykyään verotiedot ovat saatavilla lähinnä sähköisesti uutismedioiden verokoneista ja uutisista.

Pitäisi olla sellainen mentaliteetti, että pannaan paremmaksi. Toni Kraatari

Ylitorniolaisen Pirkon Kenkä Oy:n toimitusjohtaja Kai Koivisto on tyytyväinen, että yhteiskunta on avoin. Hän kertoo, että Ruotsissa tiedon saanti on vielä avoimempaa.

– Siellä voi onkia ihmisistä lähes kaiken, esimerkiksi rikostausta on kaikkien saatavilla.

Hän pohtii myös, että esimerkiksi kunnan päättäjien verotulojen keskiarvon voisi julkistaa.

– Kytkennät on myös hyvä olla tiedossa.

YBT:n tietohallintojohtaja Mika Alapuranen toivoo, että tulojen vertailun sijasta kannustetaan mieluummin kaikkia sijoittamaan ja yrittämään. Hän ei kuitenkaan pidä avoimuutta pahana.

– Onhan se hyvä, että näkee paljonko kukin maksaa veroa. Nehän tuovat kuntaan elinvoimaa.

Hänen mukaansa tulojen julkistaminen ei haittaa, mutta hän korostaa myös, ettei yrittäjäkään saa tuloja ilman työtä ja riskinottoa.

Kaamos Lodgen operatiivinen johtaja Toni Kraatari puuskahtaa kysymykseen veropäivästä, että kateus on ansaittua. Hän ajattelee myös, että päivä on monelle arka paikka, koska suomalaiset eivät keskustele palkoistaan.

– Pitäisi olla sellainen mentaliteetti, että pannaan paremmaksi. Positiivisella otteella, kuten nyt matkailussa, joka on kasvamassa meillä.

Hän kertoo, että Kaamos Lodgen omistaja Johan Väisänen maksaa tuloverot Ruotsiin, mutta yhteisövero, kiinteistövero ja osan työntekijöiden veroista tulee Ylitornion hyväksi. Kaamos Lodgen avautuessa siellä on työntekijöitä 25–30. Yritys ostaa myös alihankintana paikallisten yritysten palveluita, kuten lumenpoiston ja hiekoituksen.

Aava Sky Villagen toimitusjohtaja Marena Jääskö ja Noora Jääskö eivät ole juurikaan seuranneet veropäivänä julkistettuja tietoja. Heistä toisten tuloja ei ole tarpeellista tietää.

– Siellä ne ovat, ja se on ihan fine, Marena Jääskö toteaa.

Torniolaisen yrittäjä Erkki Hanhirovan mukaan tulojen julkistaminen luo helposti kateutta, mutta toisaalta se voi tuoda myös uusia työpaikkoja.

– Yrityksissä tulee välillä tappioita ja välillä voittoa. Ihmiset eivät ajattele, miten paljon yrittäminen ja siitä saatava tulo vaatii työtä.

Hän myös viittaa, että on perin suomalainen tapa ajatella, ettei mikään kannata.

– Kateus luo helposti pessimismiä.