Muualta Lapista

Verkkokauppoja, etätyötä, some-vaikuttamista - Mateusz Moilanen uskoo, että Utsjoen talouteen löytyy ratkaisuja lohenkin jälkeen

Utsjokelainen yrittäjä ja tullitarkastaja Mateusz Moilanen kokeilee tulevalla valtuustokaudella ensi kertaa siipiään kunnallispolitiikassa. Hän on sitä mieltä, että tosissaan pitää olla, jos on mukaan lähtenyt.

Mateusz Moilanen on itse kotoisin Suomussalmelta, vaimo on Utsjoelta. Uusi valtuutettu sai tuntumaa Utsjoesta ensimmäisen kerran vuonna 2007, jolloin työ toi miehen Lappiin, kun kuntaan tehtiin jätevedenpuhdistamoa.

– Silloin pääsin ensimmäistä kertaa käymään lohenpyynnissä Ylä-Tenolla Reistin seudulla. Soutukalastus Tenon veneellä kauniina kesäiltana kunnioitusta herättävällä joella ja tunturien keskellä teki minun lähtemättömän vaikutuksen, kuvailee Moilanen ensi kohtaamistaan Tenojoen kanssa.

Kalastus on aina ollut hänelle se ykkösharrastus, joka on kulkenut mukana lapsuudesta asti.

– Suomussalmessa on jotakin samankaltaista kuin Utsjoessa, ja se on varmaankin vaikuttanut siihen, miksi olen tykästänyt tänne jäämään ja tykkään täällä asua. Myös siellä asuttiin järven lähellä ja joen rannalla ja nytkin asutaan joen rannalla, kertoo Moilanen.

Perheellä on koti ihan Utsjoen rantatörmällä, kauniilla paikalla.

– Olen miettinyt niitä ihmisiä, jotka ovat lapsuudesta asti eläneet tenojokivartisten elämää. Se on varmasti niin, että ihan kuin osa identiteettiä otettas pois, kun ei voi enää lohestaa, hän sanoo.

Lohestuksen kieltäminen vaikuttaa Moilasen mukaan myös Utsjoella asuvien henkiseen hyvinvointiin. Se on ollut kova isku kuntalaisille ja tuonut epävarmuutta tulevaisuuteen. Ulospääsyä ei oikein näy missään.

Mateusz Moilasen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme poikaa, joista kaksi on jo aikuisia ja muuttaneet kotoa pois. Perhe on nyt asunut Utsjoella yhdeksän vuotta. Aikaisemmin koti oli Ivalossa.

Jääkiekkoa hän jäi Ivalosta kaipaamaan.

– Meillä oli siellä niin hieno porukka siinä harrastekiekossa, ja se oli tosi mukavaa hommaa. Täällä olosuhteet ovat haasteelliset. Ulkokaukalossa on tuulta tai lunta, eikä harrastajia löydy tarpeeksi.

– Palveluitahan meillä on täällä liian vähän. Jos ajattelee ihan perusjuttuja niin kuin vaikka parturi-kampaamoita, niin näissä on meillä puutteita, hän toteaa.

Mateusz Moilasen mukaan asiakkaita ei vaan yrittäjille ole tarpeeksi.

– Täältä on pitkä matka palveluiden äärelle. Ivalosta löytyy jo jotakin, mutta jos haluaa vaatteita ostaa, niin pitää jatkaa Rovaniemelle, hän miettii.

Uudella valtuustolla on heti edessä melkoinen urakka. Kunnan talous vaatii 800 000 euron sopeutukset.

– Nyt kun kunta on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, niin jäin miettimään, että mistä näitä sopeutuksia tehdään.

Hän toivoo, että leikkauksia löytyisi muualta kuin henkilöstöstä ja muistuttaa, että pienessä kunnassa moni joutuu tekemään muitakin töitä kuin mitä se oma virka edellyttää. Irtisanomiset vähentävät tekijöitä, mutta ei sitä työn määrää.

– Mielestäni on tärkeää, että ratkaisuja etsitään avoimesti ja yhteistyössä niin, että mahdollisimman vähän heikennetään peruspalveluja tai ihmisten arkea. Tarvitsemme myös rohkeutta tarkastella uusia tapoja tuottaa palveluita ja miettiä mahdollisesti yhteistyötä lähikuntien tai muiden toimijoiden kanssa.

Olen miettinyt niitä ihmisiä, jotka ovat lapsuudesta asti eläneet sellasta tenojokivartisten elämää. Se on varmasti niin, että ihan kuin osa identiteettiä otettas pois, kun ei voi enää lohestaa. Mateusz Moilanen

– Voisimme miettiä myös kiinteistöjen tai tonttien myymistä tai vuokrausta. Kaavoitus olisi saatava maaliin, että näkisimme, mitä meillä on.

– On tämä vaikeaa, koska meillä on nyt selkä seinää vasten, Moilanen toteaa. Hän toivoo, että valtuustoryhmät tulisivat myös toisiaan vastaan, kun asioista neuvotellaan.

Uudet veronmaksajat ovat Moilasen mukaan tärkeitä, mutta sitä ennen pitäisi miettiä työpaikkoja.

– Tänne täytyisi saada luotua uutta yritystoimintaa. Tärkeää tässä on se, miltä Utsjoki näyttää yritystoiminnan kannalta eli olemmeko houkutteleva kohde yrittäjille

– Kyllä minä olen ollut huolissani esimerkiksi siitä, miten ison investoinnin Kakslauttanen teki tänne, ja miten suuria haasteita sen toiminnan aloittamisessa on.

– Joulukuussa hotelli oli täynnä, mutta matkailijat viipyivät vain yhden yön ja jatkoivat eteenpäin.

– Nyt olis tärkeää saada tänne ohjelmapalveluita niin, että saadaan viipymä pitemmäksi. Tätä kautta syntyy paikallisille työpaikkoja ja paikkakunnalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Moilanen.

Hän on sitä mieltä, että koska Kakslauttanen on tärkeä yritys, jolla on iso markkinointikoneisto, saisivat myös Utsjoki ja muutkin toimijat sitä kautta näkyvyyttä maailmalla.

– Olen jutellut monen inarilaisen ja Inarin kunnan päättäjän kanssa tästä asiasta, ja useat ovat sanoneet, että kyllä teidän täytyy se hotelliasia saada toimimaan siellä, koska se vaikuttaa muihinkin, toteaa Mateusz Moilanen.

Tämä on hänen mukaansa se, mitä muut näkevät Utsjoesta, ja sen näkevät myös ne yrittäjät, jotka harkitsevat Utsjoen suuntaa yrityksilleen.

– Kunnanhan pitäs olla yritysmyönteinen ja vaikka ei voidakaan suosia yksittäisiä toimijoita, niin meidän täytyisi poistaa kaikki ne esteet, mitkä haittaavat yritystoimintaa.

– Avoimuus, suoruus ja selvät pelisäännöt, ehdottaa Moilanen kunnan ja yrittäjien välille.

– Valtiolta tukea, mutta myös paikallisilta luovuutta ja toimintaa, ovat Moilasen mukaan lääkkeet lohestuskiellon haittojen torjumiseksi. Hän korvaisi lohen kalastuksen muunlaisella kalastusmatkailulla ja vahvistaisi muita vetovoimatekijöitä kuten luontomatkailua, saamelaiskulttuuria ja käsityöläisyyttä.

Kyttyrälohen ja muiden kalalajien pyynnin mahdollistaminen voisi Moilasen mukaan olla yksi ratkaisu kalastusmatkailun kehittämiseen, vaikka atlantinlohia ei enää pyydettäisikään. Moilanen on huolissaan tulevasta kesästä ja Norjan valtion suunnittelemasta poikkipadosta Tenojokeen. Myös saamelaisten kalastuskulttuurin säilyminen huolettaa, jos perinteinen lohenpyynti häviää Tenolta.

Kyllä minä olen ollut huolissani siitä, miten ison investoinnin Kakslauttanen teki tänne ja miten suuria haasteita sen toiminnan aloittamisessa on. Mateusz Moilanen

– Jos mietitään sitä, että millä tämä alue voisi elää, niin olisko siinä valtion tultava vastaan, koska meillä on niin paljon erämaa-alueita, joita ei voida käyttää. Vaikka maata on paljon, niin sitä ei voida hyödyntää, hän miettii.

Mateusz Moilasen mielestä matkailua kannattaa kehittää Utsjoella, mutta sen rinnalla olisi oltava muutakin, ettei käy niin kuin nyt lohi-asiassa. Teollista toimintaa hän ei pidä mahdollisena pitkien välimatkojen vuoksi.

– Yksi, mitä olen miettinyt, on digitaalinen yrittäminen, esimerkiksi verkkokaupat. Eikö täällä olis mahdollista myös näiden some-vaikuttajien tehdä töitä? Utsjokisten arjen päivittäminen toisi aluetta muidenkin tietoisuuteen. Myös verkkokurssit ja erilaiset valmennukset sopisivat tänne, hän pohtii.

Kunnalla on tyhjiä kiinteistöjä, joita voisi käyttää etätyöhön.

– Vaikka kaikki olisivat töissä eri firmoissa, niin täällä olisi kuitenkin heillä työyhteisö saman katon alla, on Moilanen miettinyt.

Utsjoen kunnan markkinointi voi hänen mukaansa olla hyvinkin pienestä kiinni.

– Jos vaikka joku maailmantähti kävisi Utsjoella ja laittaisi täältä kuvia Instagramiin, niin se voisi innostaa muitakin tulemaan tänne, hän miettii.

Utsjoen yrittäjillä on Moilasen mukaan hyviä, orastavia yhteistyön kuvioita. Jos itsellä ei jotakin palvelua ole, niin asiakkaat ohjataan toisen yrittäjän luo. Näin toimitaan muun muassa ohjelmapalveluasioissa.

– Olisi hyvä, että voisimme täällä tehdä kaiken itse, ettei muualta tulisi niitä tekijöitä, jotka maksavat verot ihan muualle, hän toteaa.

Valtuustokausi alkaa kesäkuun alkupuolella. Neuvottelut puheenjohtajien paikoista ovat käynnistymässä ja näissä jokainen tuo omat tavoitteensa esille.

– Meillä vaalitulos oli hyvä, ja tavoitteetkin ovat sen mukaiset. Me lähdetään niihin neuvotteluihin tavoittelemaan kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa. Valtuuston puheenjohtajuus kuuluisi Moilasen mielestä Mika Aikiolle, joka sai eniten ääniä.

Mateusz Moilanen toteaa, että on ensimmäistä kertaa mukana tällaisissa neuvotteluissa ja on kuullut, että kaikkea voi sattua.

– En minä sitä vastuuta pelkää ja sitä vartenhan olen lähtenyt tähän mukaankin, koska haluan vaikuttaa, Moilanen toteaa.

– Aloittelen valtuustokautta kiitollisin mielin, Mateusz Moilanen sanoo. Vaalitulos yllätti, vaikka hän tekikin kovasti vaalityötä. Hän on sitä mieltä, että jos ryhtyy johonkin, niin se on tehtävä tosissaan.

– Olen sivusta seurannut yrittäjänä ja muutenkin näitä oman kunnan asioita, ja olen sitä mieltä, että tiettyjä asioita pitää muuttaa. Suurin ongelma on ehkä se, että meiltä puuttuu pitkäjänteinen, yhteinen visio. Tarvitsemme luottamusta, yhteistyötä ja uskallusta kokeilla uutta, hän sanoo.

Mateusz Moilanen myöntää, että mietti pitkään ehdolle asettumista, mutta koska kunnan tilanne on hänen mielestään vakava, niin hän halusi olla mukana suunnan muutoksessa. Neljän vuoden jälkeen voi hänen mukaansa tehdä jonkinlaisen henkilökohtaisen tilinpäätöksen, pystyikö vaikuttamaan ja saatiinko mitään aikaiseksi

– Vaikka asiat olisivat vaikeita, niin ne täytyy vaan jotenkin ratkaista, hän toteaa kunnan taloustilanteesta.

Mateusz Moilanen ei haluaisi asua missään muualla, koska Utsjoella on kaikki, mitä hän tarvitsee. Hänellä on siellä perhe, kalastus- ja metsästysmahdollisuudet, kaunis luonto sekä työ, josta hän pitää.

Kun vaakakuppiin laitetaan elämisen laatu ja palvelut, niin se laatu tuntuu kuitenkin painavan Mateusz Moilasen elämässä enemmän kuin se, että monet palvelut joutuu hakemaan vähän kauempaa.

Mikä on sitten kaukana ja mikä ei.