Kulttuuri

Veera Väistön esitys valittiin vuoden piharunoksi ‒ voittajateksti syntyi korpikuusikossa Kutturan tiellä

Kemijärveläinen Veera Väistö on silminnähden hämmästynyt. Hänet on juuri julistettu Lyyriset räkkäolympialaiset! PIHARUNO -kisan voittajaksi. Väistö osallistui Kittilän Runohuoneella pidettyyn valtakunnalliseen omien tekstien esittämistapahtumaan ensimmäistä kertaa.

– Olen yllättynyt, koska oli niin hienoja esityksiä, hän sanoo onnittelukullerot käsissään.

Väistön Muodonmuutoksia-voittoesityksen teksti syntyi pitkällä, vuoden mittaisella vaelluksella Lapin erämaissa kaksitoista vuotta sitten.

– Se on Kutturan tien varressa korpikuusikossa yhtenä kevätyönä kirjoitettu. Runo avasi sitä, miksi lähdin metsään, hän kertoo.

Väistö oli kirjoittanut runoja jo aiemminkin, mutta luonto antoi siihen uudenlaisen inspiraation.

– Vaelluksella oli aikaa, tilaa ja mahdollisuus pysähtyä ja avata hetkiä runoiksi.

Nyt tekstejä on jo sen verran, että niistä voisi työstää kokoelman. Väistö sanoo, että Piharuno-kisan voitto siivittää suunnitelmaa ja antaa uskoa siihen, että runoilla voisi olla lukijoita.

– On ihanaa, jos joku voi saada runoista jotakin. Jos on jotakin, mikä koskettaa, se tekee onnelliseksi.

Väistön esitys valikoitui voittajaksi yhdeksän finaaliesityksen joukosta. Voittajasta päätti kolmihenkinen raati, johon kuuluivat kulttuurituottaja Kirsi Komulainen, lehtori Tuula Saraniemi ja kirjailija Tapani Tavi. Raati oli tutustunut teksteihin ennakolta.

– Kaikki esitykset olivat aika lailla erilaisia. Oli olympiakirjoa, niin kuin urheilullisissakin olympialaisissa. Oli sekä erilaisia kirjoittamisen lajeja että myöskin erilaisia esityksen lajeja, Tavi kuvaili finalistiesityksiä palkintotilaisuudessa.

Kaikki olivat tuttuja oman tekstinsä kanssa. Tekstit olivat mietittyjä, ja niitä oli miellyttävä kuunnella. Runo on alkujaan ollut puhetta toiselle ihmiselle, ja nämä olivat nimenomaan sitä. Tuula Saraniemi

Osassa esityksistä oli mukana tekstin lisäksi liikettä, laulua ja rekvisiittaa.

– Kaikki olivat tuttuja oman tekstinsä kanssa. Tekstit olivat mietittyjä, ja niitä oli miellyttävä kuunnella. Runo on alkujaan ollut puhetta toiselle ihmiselle, ja nämä olivat nimenomaan sitä, Saraniemi sanoi.

Tekstin ja esityksen lisäksi raati antoi pisteitä myös siitä, kuinka hyvin esitys antoi tekstille lisää voimaa.

Palkinnosta kamppailivat Veera Väistön lisäksi Eeva-Liisa Kinisjärvi Kittilästä, Kaarina Svetloff Turengista, Tuula Sarivaara Helsingistä, Paula Alajärvi Sodankylästä, Elsa Partala Kemistä, Sari Hakko Kittilästä, Jázmin Juhász Sodankylästä ja Eeva Suhonen Kittilästä.

Lyyriset räkkäolympialaiset! PIHARUNO - omien tekstien esittämistapahtuman järjesti Runohuone ry, ja sen toteuttamista tukivat Suomen kulttuurirahasto ja Kittilän kulttuuritoimi.