Paikallisuutiset

Valtuusto korotti veroja: Kunnan kassaan nostot tuovat noin 130 000 euroa, enontekiöläinen maksaa kiinteistöveroa satasen enemmän – lue jutusta valtuutettujen kommentteja

Tulovero tuntuu lompakossa muutaman kympin verran vuodessa. Yksimielinen valtuusto ei ollut verojen korotuksessa.

Valtuusto korotti keskiviikon kokouksessaan maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin 1,31 prosenttiin, vakituisten asuinrakennusten veroprosentin 0,65 prosenttiin ja muiden asuinrakennusten, kuten kesämökin, veroprosentin 1,25 prosenttiin.

Vakituisten asuinrakennusten kymmenyksen nosto tulouttaa Enontekiön kunnan kassaan noin 70 000 euroa, ja muitten asuinrakennusten verotuksen nostolla saadaan noin 30 000 euroa lisää rahaa.

Enontekiöläisen lompakossa se tarkoittaa noin sadan euron nostoa.

– Jos assuu talossa, jonka arvo on 100 000 euroa, enontekiöläinen maksaa siitä nykytasolla kiinteistöveroa pyöreästi 550 euroa. Kymmenyksen korotus nostaa hänen kiinteistöveroa sata euroa lissää vuojessa, kertoi vt. kunnanjohtaja Eero Ylitalo.

Muiden asuinrakennusten verotuksen korotus tarkoittaa puolestaan sitä, että esimerkiksi 50 000 euron arvoisen mökin kiinteistövero nousee noin 50 euroa.

Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti pidettiin tämän vuoden tasolla eli 1,05 prosentissa.

Kuntalaisila on muutenki kaikenlaista ongelmaa, hyvä, että pärjäävät kotioloissa. Ulla Keinovaara

Keskustelun kärkeen valtuutettu Ulla Keinovaara esitti, ettei kiinteistöveroja korotettaisi.

– Mie olen miettiny itteni puhki näitten veroasioitten takia. Esitän ehottomasti, ettei korotuksia tehhä, hän painotti.

Keinovaara kertoi ymmärtävänsä kunnan tilanteen, mutta hänen mielestään enontekiöläiset maksavat kiinteistöveroja jo aivan tarpeeksi. Hän oli myös sitä mieltä, että veroprosenttien nostolla ei kunnan budjettiin tasapainoa saavuteta, vaan tulisi miettiä muita, todellisia keinoa.

– Kuntalaisila on muutenki kaikenlaista ongelmaa, hyvä, että pärjäävät kotioloissa. On sairautta ja ruoka on kallista, Keinovaara perusteli esitystään.

Eero Ylitalo totesi Keinovaaran olevan oikeassa siinä, ettei ensi vuoden talousarvio vielä näillä veronkorotuksilla tasoitu, mutta kolmen vuoden suunnitelmakaudelle korotuksiin voitaisiin lähteä.

– Ja saada tämmösellä maltillisella korotuksela pään pinnalle, Ylitalo meinasi.

Keinovaaran esitys raukesi kannattamattomana.

Olisi armeliaampaa, jos siinä ei veroa korotettaisi. Eero Ylitalo

Emilia Lyttinen puolestaan ihmetteli, miksi rakennusten yleistä kiinteistöveroa ei aiota nostaa.

Vt. kunnanjohtajan mukaan asiaa käsiteltiin kunnanhallituksessa ja ajateltiin, että tasapuolisuuden vuoksi sitä ei nostettaisi.

– Olisi armeliaampaa, jos siinä ei veroa korotettaisi, hän perusteli.

Jos rakennusten yleistä kiinteistöveroa korotettaisiin kymmenyksen verran, se toisi Ylitalon nopean laskelman mukaan kunnalle verotuloja 28 000 euroa.

Lyttinen päätyi esittämään, että kyseistä veroa korotettaisiin myös, jos muitakin veroja nostetaan. Hänenkään esityksensä ei kuitenkaan saanut kannatusta.

On tärkeää pitää olemassa oleva palvelurakenne kunnossa. Daniela Huber

Kunnanhallituksen pohjaesityksen taakse asettui useampikin valtuutettu.

Leena Palojärvi muistutti, ettei nollatasolle päästä vielä tälläkään veroprosenttien kiristämisellä vaan sitä varten korotusten pitäisi olla suurempia tai ainakin se on lähes ainoa keino.

– Muulla tavoin säästäminen ei välttämättä ole kauhean hyvä konsti, kenet laitetaan sitte kilometritehtaalle. Valitettavasti nyt monessa asiassa elämme sitä totuutta, että kun koskaan ei ole mitään korotettu, niin kyllä se pää vetäjän käthen sieltä joskus tullee, Palojärvi perusteli.

Elli-Maria Kultima totesi, että viime valtuustossa, kun hyväksyttiin talousarvio ja se, mitä viranhaltijat kävivät esittelemässä, korotukset jo huomioitiin.

– Lähemäkö me nyt taas perumhan näitä?

Anri Maggan mielestä rahaa on jostakin saatava ja talous Enontekiöllä tasapainoon.

– Veronkorotukset on kuitenki pieniä vuositasola, hän sanoi.

Daniela Huberin mielestä veronkorotukset ovat ikäviä päätöksiä, mutta pakollisia tämänhetkisessä tilanteessa.

– On tärkeää pitää olemassa oleva palvelurakenne kunnossa. Mielestäni ollaan kuitenkin aika maltillisesti tässä liikenteessä, Huber totesi.

Jarno Viitanen sanoi, että mieluummin vähäinen veronkorotus kuin mahdollinen palvelujen karsiminen.

Oula-Matti Palojärvi mielestä veroja voi pikkuhiljaa korottaa.

– Jos nyt ei korotettaisi, tulevaisuudessa tulisi isompi korotus, hän sanoi.

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärven mukaan verojen nosto on valitettavaa, mutta vuoden 2024 tilinpäätös pakottaa tekemään toimia, joiden avulla talous saadaan pysymään tasapainossa.

– Kunta on tehnyt jo talousarviota laatiessaan mittavia supistuksia toimintoihin, ja niillä saadaan säästöjä aikaiseksi, Näkkäläjärvi jatkoi.

Meillä on nyt ainakin kolme vuotta ollut sama prosentti, ja palkat ovat sinä aikana kuitenkin jonkun verran nousseet.

Ensi vuoden tuloveroprosenttia valtuusto korotti 8,7 prosenttiin. Tänä vuonna veroprosentti on 8,6. Tällä nostolla kunta saa kassaan noin 37 000 euroa.

Eero Ylitalo kertoi taas, mitä tuloveron korotus käytännössä tarkoittaa.

Kymmenyksen nousu tarkoittaa enontekiöläiselle, jonka bruttopalkka on 2500 euroa eikä ole vähennyksiä, kahta euroa kuukautta kohden. Tuhat euroa enemmän tienaavilla korotus tuo lisäverorasitetta noin 3,5 euroa kuukaudessa.

Ulla Keinovaara esitti, ettei tuloveroa nostettaisi. Esitys ei saanut kannatusta.

Helinä Hautamäen mukaan sote-uudistuksen vuoksi kunnat eivät heti sen alussa saaneet nostaa veroprosenttia.

– Meillä on nyt ainakin kolme vuotta ollut sama prosentti, ja palkat ovat sinä aikana kuitenkin jonkun verran nousseet, Hautamäki muistutti eikä pitänyt korotus siitä näkökulmasta kovinkaan isona.

Keinovaara jätti eriävän mielipiteen kumpaankin veropykälään.