Paikallisuutiset

Väljempiä ja moninaisempia tontteja uudelle asuinalueelle, kiitos! – ihmiset ja rauha vetävät Topias Jussilan ja Venla Tuomaalan Ylläsjärvelle

Kotatieva tarvitsee paremman nimen, ylläsjärveläiset kommentoivat Kolarin kunnalle. He kertoivat toiveensa odotetulle ja suunnitteilla olevalle uudelle asuinalueelle.

Enemmän tilaa, työhuone, Ylläsjärven rauha ja kotikylän ihmiset. Siinä tärkeimmät asiat, jotka vetivät Ylläsjärvellä asuvat Topias Jussilan ja Venla Tuomaalan Ylläsjärven koululle kuulemaan Kolarin kunnan suunnitelmia vireillä olevasta Kotatievan alueen kaavasta.

Jussila ja Tuomaala ovat kiinnostuneita tontista noin kahden kilometrin päässä kylän keskustasta sijaitsevalla tulevalla asuinalueella, jonne sopisi kaavaluonnoksen mukaan 56 omakotitalollista ja neljä rivi- tai luhtitalollista uusia kyläläisiä.

Ylläsjärveläisiä mietitytti maanantaina kaava-alueen keskustelutilaisuudessa tonttien pienehkö koko ja suurehko rakennusoikeus, alueen tiiviys, tiesuunnitelmat, kaavan yksitotisuus ja kulku taloilta hiihtoladulle sekä muille reiteille.

Arvostaisin vähän isompia tontteja. Topias Jussila

Jussila ja Tuomaala viihtyvät Jussilan kotikylässä Ylläsjärvellä hyvin. Pariskunta asuu lomahuoneistossa, joka on nykyisiin tarpeisiin pienehkö. Kotatievan alue kiinnostaa, koska matka esimerkiksi kaupalle ja Jussilan kotitalolle olisi sieltä lyhyempi kuin tunturin suunnalta ja lähistölle tulisi muitakin vakituisesti asuvia.

Jussila ja Tuomaala osallistuivat aiemmin Jänkänpaikantien tonteista järjestettyyn arvontaan, mutta arpaonni ei suosinut. Nyt tontteja on tulossa myyntiin reilusti lisää.

– Arvostaisin vähän isompia tontteja, mutta kyllä me mahutaan siihen, Jussila sanoo.

Noin 1200 neliön tonteille on kaavaluonnoksessa piirretty tila 300-neliöiselle yksi- tai kaksikerroksiselle omakoti- tai paritalolle sekä 50 neliötä varastoa tai autotallia varten. Jussila ja Tuomaala ovat pohtineet 100–150 neliön suuruisen omakotitalon rakentamista.

– Hyvältä vaikuttaa mutta aika tiiviiltä, he miettivät.

Kunnan suunnitelmissa Kotatievan kunnallistekniikkaa päästäisiin parhaassa tapauksessa rakentamaan jo vuoden päästä kesällä, jolloin tontit voisivat tulla myyntiin syksyllä 2025.

Miksi ihminen muuttaa tänne? Kyllä pieniä tontteja on myynnissä etelässäkin. Minja Aro

Tonttien pieni koko ja tiivis sijoittelu herättivät eniten mielipiteitä 14 kaavaillan osallistujassa.

– Miksi ihminen muuttaa tänne? Kyllä pieniä tontteja on myynnissä etelässäkin. Se muuttaa todennäköisesti sen takia, että täällä on tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia. Ostaako hän tiiviin omakotitalotontin? Ylläsjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Minja Aro kysyi.

Tontteja verrattiin Äkäslompolon Helukan alueeseen, jossa teknisen johtajan Kullervo Laurin mukaan tonttien koko vaihtelee enemmän, tuhannesta 1700 neliöön. Kirkonkylän Melakankaalla myynnissä olevat tontit ovat Aron mukaan samaa kokoluokkaa Kotatievan tonttien kanssa.

– Voisiko osa tonteista olla isompia? Aro kysyi.

Lauri kertoi, että tonttien kasvattaminen lisää rakentamisen ja kaavan kustannuksia. Tonttien syventäminen poispäin kadusta voisi hänen mukaansa olla mahdollista.

Myös ylläsjärveläinen Heikki Juuso oli tilaisuuden jälkeen samaa mieltä tonttien koosta.

– On hyvä, että tontilla on tilaa, voi touhuta omalla tontilla. Siellä on autokatosta, halkopinoa ja niin edelleen. Maaseudulla on vähän erilaista kuin kaupungissa, hän mietti.

Voisi sanoa, että tämä on mahdollistava kaava. Johannes Jutila

Aro kyseenalaisti myös kaavan mallin, jossa päätieltä lähtee viisi pistotietä, joiden varsilla omakotitalotontit ovat. Miten onnistuvat raskaan liikenteen, roska-autojen kääntymiset ja pääseekö koulubussi läpi päätien katkaisevasta kevyen liikenteen väylästä?

Pääsee, Lauri vahvisti.

Kaavan laatinut arkkitehti Johannes Jutila FCG:stä kertoi tilaisuuden alussa, että viisi päättyvää tietä antavat tilaa lumille ja mahdollistavat asukkaiden pääsyn mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon.

– Kaava tarjoaa monenlaisia toteutumisvaihtoehtoja tulevaisuudessa. Voisi sanoa, että tämä on mahdollistava kaava, Jutila sanoi.

Kolarin tekninen lautakunta päätti heinäkuun lopulla, että päätien katkaisevan kevyen liikenteen väylän molempiin päihin tehdään levennetty kääntymispaikka raskaalle liikenteelle.

Kyläyhdistyksen puheenjohtajana aiemmin toiminut Johanna Koivumaa kertoi, että kylällä on odotettu omakotitalotonttien saamista, ja ajatus kaavasta on yleisesti positiivinen. Palautetta on tullut eniten tonttien tiiviistä sijoittelusta ja kaavaluonnoksen monimuotoisuuden puutteesta. Kaavaan toivotaan enemmän erilaisia asumisen vaihtoehtoja ja erikokoisia tontteja.

(Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.)

Kaava-alueen tielinjauksen rajanaapurina asuva Nina Forsell toivoi, että kaavaluonnoksessa hänen tonttinsa rajaan kiinni suunniteltu tie siirrettäisiin etelämmäs Välitien ja nykyisen Ylläsjärventien kevyen liikenteen väylän pään kohdalle.

– Ei tunnu hyvältä, että tielinjaus tulee aivan meidän pihaan kiinni eikä väliin ole jätetty viheraluetta, kuten muuten kaavaluonnoksessa on tehty uusien tonttien ja olemassa olevien pihojen välille.

– Näkisin, että eteläisempi tielinjaus on muutenkin parempi vaihtoehto. Se ei aiheuttaisi ladun ylitystä tai alitusta, se on enemmän keskellä aluetta ja palvelisi tasaisemmin molempiin suuntiin lähtevää liikennettä. Se näyttäisi myös lyhyemmältä ja näin ollen kustannustehokkaammalta rakentaa ja kohdassa olisi jo valmis risteys Ylläsjärventielle, jolloin risteysten määrä ei kasvaisi. Välitiellä ei ole vakituista asutusta, Forsell sanoi.

Lauri vastasi, että kaavaa on hyvä tarkastella jopa 15 vuotta eteenpäin, jolloin Kotatievasta pohjoiseen ja itään voisi löytyä lisää potentiaalisia alueita asuinrakentamiseen.

Forsell otti kantaa myös hiihto- ja kelkkareitteihin, jotka olisi hänen mielestään hyvä merkitä kaavakarttaan ja suunnitella kulut niille ja mahdolliset teiden ylitykset, koska toimiva yhteys reittiverkostoon varmasti houkuttelee tonttien ostajia. Juuso kertoi, että reittien perustaminen jälkikäteen on Ylläsjärvellä havaittu haastavaksi.

Osallistujia hämmensi myös Sammalpolun päästä läheiselle mäelle johtava ulkoilureittivaraus. Lauri kertoi, että kaavakarttaan merkitty, katuun yhtyvä ulkoilureitti ei ole latu, vaan polku, joka johtaa komealle lähiretkeilypaikalle.

– Siinä on tieva, jossa voi käydä virkistäytymässä ja ihailemassa maisemia, hän sanoi.

Nyt olisi tärkeä saada tiedot valmisteluvaiheessa, ettei tulisi kovin rajuja muutoksia ehdotukseen. Kullervo Lauri

Alueen nimi, Kotatieva, ei saanut osallistujilta kannatusta, kuten eivät kasveista johdetut pistoteiden nimetkään. Ylläsjärven kylän toisella laidalla on jo Tievan alue, josta löytyvät kaikki mahdolliset tieva-päätteiset kadunnimet.

Meänkielen sanakirjan mukaan tieva tarkoittaa matalaa harjukohoamaa.

Lauri kertoi, että nimistöä voivat kyläläiset ehdottaa kunnalle. Osallistujien joukosta tiedettiin, että alue tunnetaan vanhastaan Välimaana.

Osallistujia kiinnosti myös se, päätyvätkö tontit lopulta vakituiseen asumiseen. Lauri kertoi, että kunta asettaa kauppakirjaan ehdon vakituisesta asumisesta, mutta sen jälkeen, kun tontti vaihtaa omistajaa, sen jatkomyyntiin kunta ei voi puuttua.

Lauri kannusti kuntalaisia kertomaan mielipiteensä kaikista kaavaan liittyvistä asioista nyt.

– Olisi tärkeä saada tiedot valmisteluvaiheessa, ettei tulisi kovin rajuja muutoksia ehdotukseen. Nyt olisi tärkeä ilmaista mielipide, oli se sitten minkälainen tahansa, hän sanoi.

Käsittelemme syksyn juttusarjassamme Kolarin ja Muonion veto- ja pitovoimaa sekä asumiseen liittyviä kysymyksiä.

Juttua on muokattu 9.8. kello 13.41: Korjattu kirjoitusvirheet.

Juttua on muokattu 9.8. kello 13.44: Lisätty puuttunut kuvateksti jutun viimeiseen kuvaan.