Paikallisuutiset

Uutisanalyysi: Päättäjät joutuvat pohtimaan, ovatko tuulivoimaloiden kunnalle tuomat eurot oikeassa suhteessa niiden aiheuttamaan mielipahaan

– Paljonko on tarkoitus takoa rahaa ja kenelle?

Eteläiseen Kolariin suunniteltujen tuulivoimaloiden kaavatilaisuuden etäosallistuja tiivisti kysymykseensä voimalasuunnitelman kiperimmän kysymyksen. Jakautuvatko isosti maisemaa muuttavan hankkeen haitat ja hyödyt oikeudenmukaisesti?

Kysyjä sai tyytyä kuulemaan projektijohtajaksi syyskuussa alkaneelta Ville Määtältä, että kaiken liiketoiminnan pitää olla kannattavaa.

Kolarin ympäristölautakunnan jäsenellä ja kunnanhallituksen varajäsenellä Pasi Koivumaalla (kkt.) oli tuotoista oma käsityksensä.

– Keskimäärin tuulimyllyt tuottaa voittoa miljoona euroa per mylly eli 21 miljoonaa. Yhtiön edustajat on kertoneet, että se on saksalainen perheyritys, eli Saksassa on joku perhe, ja he saapii miljoonia. Sitten on 30–40 perhettä lähialueilla. He ei saa yhtään mitään, vaan haitat, Koivumaa väitti Pasmajärvellä kylätalo Sointulan luokkahuoneessa keskiviikkoiltana.

Montako prosenttia tuotosta jää Kolariin, kysyjä halusi tietää. Tuohonkaan kysymykseen saksalaisen tuulivoimayhtiön Energiequellen Suomen tytäryhtiön työntekijät eivät vastanneet.

Auttaisiko tieto kysyjää arvioimaan, onko sukupolvelta toiselle siirtyvän mökkipaikan maiseman muutos käypä hinta kolarilaisten yhteiseen hyvään saamista verotuloista?

Kunnan tekninen johtaja Kullervo Lauri laski paperinkulmaan nopeasti, että kunnan voimaloista saamat kiinteistöverot tarkoittavat noin viittä prosenttia kunnan toimintakatteesta. Toimintakate on kunnan tulojen ja menojen erotus ennen verotuloja ja valtionosuuksia.

Kunta ja tuulivoimayhtiö arvioivat, että voimaloiden kiinteistövero on noin 630 000 euroa vuodessa.

Isot luvut ja prosentit ovat ihmismielelle hankalia. Mitä verrataan ja mihin verrataan? Kunta odottaa tuulivoimaloista vuosittaisten kiinteistöverotulojen lisäksi myös kertaluonteisia korvauksia, kuten kaavoituskorvauksia.

Kunta arvioi ensi vuonna saavansa verotuloja yhteensä reilut 13 miljoonaa euroa. Verotulot ovat kunnan suurin tulonlähde. Ensi vuoden verokertymästä tuulivoimaloiden kiinteistöveroeurot olisivat vajaat viisi prosenttia. Kaikista ensi vuodelle arvioiduista tuloista tuulivoimaloiden kiinteistöverot olisivat alle kolme prosenttia.

Kunta vahvisti prosentit muutama päivä tilaisuuden jälkeen tekemässään tuulivoimaloiden kiinteistöverotulojen 35 vuoden keskituottolaskelmassa.

Verotuotot ovat myllyjen ensimmäisinä vuosina suurimmat ja pienenevät, kun myllyt ikääntyvät. Ensimmäisenä vuonna kiinteistöveroa kertyy kunnan laskelman mukaan reilu miljoona euroa, mikä on viidennes ensi vuoden kaikista kiinteistöverotuotoista, liki kahdeksan prosenttia kaikista kunnan saamista verotuloista ja reilut neljä prosenttia ensi vuoden tuloista.

Tuulivoimalan hankintahinnaksi arvioitiin laskelmassa seitsemän miljoonaa euroa.

Lauri heitti keskusteluun vertauksen. Kunnalle tuulivoimaloista odotetut tuotot ovat hänen mukaansa samaa suuruusluokkaa, kuin mitä kunta laittaa vuosittain uuden monitoimitalon leasing-vuokrien maksamiseen.

Kunta maksaa seuraavat viisi vuotta vuosittain vajaat miljoona euroa vuokraa monitoimitalosta. Sen jälkeen korot voivat muuttaa yhteensä 20 vuoden vuokra-ajan kustannuksia.

Kysymyksen voimalaitosten hyödyistä ja haitoista voi siis kääntää niinkin, että onko hyväksyttävää maksaa iso osa Kolarin monitoimitalon vuokrista verotuloilla, jotka saadaan muuttamalla Pasmajärven ja Taapajärven rantojen vakituisten ja loma-asukkaiden näkymät.

– Ovatko nämä kylät sen arvoisia, kysyjä mietti.

Määttä muistutti, että hanke hyödyttää muitakin kuin Kolarin kuntaa. Hirvasjärven 61 osakkaan yhteismetsä saa ison summan rahaa sitä vastaan, että metsään tulee 21 voimalaa enintään 60 vuodeksi.

Määttä kertoi tilaisuuden jälkeen, että Kolarin paliskunnan kanssa on syntynyt sopu ja sopimus siitä, miten elinkeinot elävät rinnakkain. Energiequelle siirtää paliskunnan poroaidan toiseen paikkaan.

Tilaisuuden jälkeen Määttä kysyi Pasmajärven maa- ja kotitalousseuralaisilta, olisiko kylässä teitä, joita yhtiö voisi parantaa saadakseen tuulivoimaloille hyväksynnän. Yhtiön tämän viikon tuulivoimakahvilat eivät houkutelleet asukkaita juttusille, mutta kylän oma yhdistys voisi koota väen juttelemaan yhtiön kanssa seuraavalla käyntikerralla.

Mitä voimalahanke tekee pienten kylien ihmisten välisille suhteille? Kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta luokkahuoneesta, mutta jotain voi päätellä ihmisten ryhmittymisestä.

Pasmajärven entisen koulun entisessä luokkahuoneessa tuolit oli järjestetty moneen riviin, joiden keskelle jäi käytävä. Puheenvuorojen perusteella ihmiset ryhmittyivät kutakuinkin niin, että ikkunan puolella istuivat voimaloiden kannattajat ja käytävän toisella puolen niiden vastustajat.

Käytävän toiselta puolen toiselle heitettiin tilaisuuden aikana yksi kipakka puheenvuoro soranotosta yhteismetsän soramontulta.

Enemmän äänessä olivat vastustajat, ja se on Energiequellen Määtän mukaan tyypillistä. Usein tilaisuuksissa on paikalla pelkästään vastustajia. Pasmajärvellä sosiaalinen toimilupa on heistä yleisesti tuulivoimahankkeisiin verrattuna hyvä. Siitä kertoo esimerkiksi sopu paliskunnan kanssa. Tilaisuudessa äänessä oli kannattajiakin.

Kannattajien puolelta puheenvuoron käytti yhteismetsän puheenjohtajan ja valtuutettu Ahti Hiltusen (k21.) lisäksi ympäristölautakunnan jäsen Marja-Liisa Hakso (k21.).

Hän asuu Pasmajärven vastarannalla Honkaniemessä ja ottaa tuulivoimalat mieluusti lähelle kotiaan. Hakso vastasi puheenvuoroon kiinteistöjen arvon romahduksesta kysymällä, haluaako joku myydä mökkinsä.

Nää on asioita, joita kuntapäättäjän tulee puntaroida, miten hyödyt ja haitat on suhteessa.

Voimalat aiheuttavat kitkaa myös kittiläläisten ja kolarilaisten välille. Kittilä on linjannut, ettei se edistä tuulivoimahankkeita. Kolarissa sijaitsevan voimala-alueen sähkö siirrettäisiin kuitenkin Kittilän kautta valtakunnan verkkoon.

Sähkönsiirtoreitin varrella asuva henkilö arvosteli etäyhteydellä, että tuulivoimaloiden hyödyt tulevat Kolariin ja haitat Kittilään. Miksi sähkö pitää siirtää Kittilän kunnan puolelle, metson soidinpaikkojen ja Ounasjoen komean maiseman halki? Miksei sitä voida siirtää Kolarin puolelta? Puhuja kertoi huonoista kokemuksista, kun vihreä vesivoima aikoinaan vei lohen Ounasjoesta.

Määttä ei vastannut kysymykseen sähkönsiirtoreitistä, mutta lupasi palata metson soidinpaikkoihin kysyjän kanssa. Määttä kertoi tilaisuuden jälkeen, että Tornionlaaksoa pitkin kulkeva läntinen voimajohto on täynnä. Kittilässä tilaa uudelle hankkeelle vielä on.

Sähköjohdot ovat yhteiskunnalle tärkeää infraa, joten niiden paikat päätetään maanomistajien näkökulmasta tylysti, sanellen ja käyttöoikeus maahan lunastaen.

Tuulivoimayhtiö hankkii lunastamalla käyttöoikeuden alueeseen. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa.

Energiequellen Pohjois-Suomen tiimivetäjä Pentti Itkonen kertoi, että yhtiön tapa ja tavoite on sopia käyttöoikeudesta neuvotellen. Joka kerta se ei onnistu, hän myönsi.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Alussa äänessä ollut henkilö pyysi vielä toisen puheenvuoron. Hän toisti kysymyksensä tuotto-odotuksista ja muistutti, että puhe on mekaniikan sijaan inhimillisyydestä. Vapaa-ajanasunto on lepopaikka, jossa rentoudutaan sukupolvesta toiseen. Miten se otetaan suunnittelussa huomioon?

– Näinhän se on. Täällä on ollut ihmisiä ennen tätä hanketta, Määttä vastasi.

– Me ymmärretään oikein hyvin, että se kuormittaa.

Tuulivoimalat tuottavat toisaalta puhdasta sähköä tuleville sukupolville, hän jatkoi. Niillä pystytään korvaamaan esimerkiksi öljyä.

– Nää on asioita, joita kuntapäättäjän tulee puntaroida, miten hyödyt ja haitat on suhteessa. Onko haitat kohtuulliset hyötyihin nähden?

Desibelejä voi mitata, mutta miten mitataan maiseman muuttumisen aiheuttaman pahan mielen määrää? Mikä on sopiva summa euroja kunnan kassaan vastineeksi joidenkin kuntalaisten muuttuvasta maisemasta?

Sen päättävät vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut.

Tuulivoimayhtiö toivoo, että kaava olisi Kolarin valtuustossa jo helmikuussa. Yhtiö haluaa päästä rakentamaan tuulivoimaloita vuosina 2028–2030.

Kaavakonsultti Timo Huhtinen pitää toivetta optimistisena. Hän lisäisi aikatauluun joka tapauksessa hallinto-oikeuden arvioidun käsittelyajan puolestatoista kahteen vuotta.

Kullervo Lauri kehotti Sointulan tilaisuuteen osallistuneita useaan kertaan jättämään kommenttinsa ja kysymyksensä kaavaehdotuksesta muistutuksensa, jotta asiantuntijat voivat käyvät kritiikin läpi ja kaavoittaja sekä lopulta kunnanhallitus vastata siihen.

Muistutukset voi lähettää Kolarin kunnan kirjaamoon 15. joulukuuta mennessä.

Juttua on oikaistu 10.12. kello 15.50: Voimajohtojen maan lunastamista käsittelevässä kappaleessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että yhtiön tavoite on ostaa voimajohdon maat neuvotellen. Tuulivoimayhtiö ei osta maita vaan hankkii lunastamalla käyttöoikeuden johtojen ja pylväiden alueeseen. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa.

Juttua on muokattu 8.59: juttuun on lisätty Kolarin kunnan tekemä laskelma tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotoista keskimäärin 35 vuoden aikana ja ensimmäisen vuoden aikana.

Juttua on muokattu 8.12. kello 10.37: Jutun toiseen faktalaatikkoon on lisätty maininta kaavaehdotukseen lisätystä maanottoalueesta. Juttuun on lisätty kuva kaavaehdotuksesta.

Juttua on muokattu 5.12. kello 10.09: Jutussa olevaan Pasi Koivumaan kommenttiin on lisätty yksi pois puheenvuorosta jäänyt lause: Yhtiön edustajat on kertoneet, että se on saksalainen perheyritys.

Juttua on muokattu 4.12. kello 22.07: Jutun faktalaatikosta on korjattu väärä järven nimi. Faktassa luki aiemmin, että merkittävä kielteinen maisemavaikutus kohdistuu Tapojärveen. Voimaloiden merkittävä kielteinen vaikutus maisemaan kohdistuu kaava-aineiston mukaan Taapajärveen. Juttuun on lisätty kunnan ja tuulivoimayhtiön käyttämä arvio voimalaitosten tuottamasta kiinteistöveron määrästä.