Paikallisuutiset

Uudistunut työllisyysalue: Enemmän kohtaamisia, mutta rahaa annettiin luvattua vähemmän

Uuden Kittilän kunnan vetämän työllisyysalueen väki on asettunut Redun tiloihin. Loppukevät on kiireistä aikaa, kun työnhakijoiden määrä lisääntyy rajusti sesongin loppuessa.

Levi-Instituutin baariluokka on kokenut muodonmuutoksen. Monitoimitilaan on jaettu sermeillä useampia työtiloja— kahvitauot pidetään entisen baaritiskin kohdalla.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen Kittilän toimipiste haki paikkaansa vielä viime vuoden puolella, kun organisaatiomuutos läheni.

– Alun perin oli tavoitteena päästä kunnanvirastoon, mutta se oli tosi täynnä. Valtion tiloissa oli sisäilmaongelmia, joten terveitä tiloja piti hakea, työllisyysalueen johtaja Tero Hyttinen sanoo.

Avoimessa luokkatilassa on luonnollisesti jonkin verran hälinää, mutta hankintapäätös neljän hengen vetäytymistilasta eli kokouskuutiosta on jo tehty. Vastaava löytyy esimerkiksi kunnanvirastolta.

Asiakkaita Redulla otetaan vastaan kahdessa erillisessä asiakaspalveluhuoneessa.

Kittilän toimipisteessä työskentelee monta uutta kasvoa. Veli-Pekka Piirainen, Nadja Jussila ja Leila Kautto ovat aloittaneet vuoden sisällä, kun taas Pirita Jokikaarre on työskennellyt Kittilässä jo useamman vuoden.

Tero Hyttinen on ollut pian 40 vuotta TE-palvelualalla. Hän kulkee töissä kotikunnastaan Kolarista, ja työskentelyalueeseen kuuluu viisi kuntaa. Kaikissa näissä on samankaltaisia haasteita.

– Kittilä, Muonio ja Kolari ovat hyvin matkailuvetoisia, ja se tuo tosi paljon kausivaihtelua, lähiviikkoina on henkilöasiakkaiden palvelukysynnässä vuoden vilkkain vaihe, Hyttinen sanoo.

Viisikosta Pello on elinkeinoelämältään erityyppinen, siellä palvelutoimiala ei ole niin vahva ja siellä on enemmän teollisia toimijoita ja logistiikkaa.

Valtio lupasi, että tämä siirtymä on kustannusneutraali, mutta se ei pitänyt sitä lupaustaan. Tero Hyttinen

Tunturi-Lappi on työvoimapula-aluetta ja lähellä täystyöllisyyttä. Alueella asuntopula on rajoittava tekijä, että uusia työntekijöitä saataisiin riittävästi.

Tähän aikaan vuodesta asiakkaat tulevat takaisin TE-toimistojen työnhakijoiksi, kun sesonki päättyy.

– Työnhakijoiden määrä lisääntyy reilulla kolmanneksella, kun kausi päättyy — Muoniossa jopa tuplaantuu. Vappuun mennessä lukemat ovat yleensä huipussaan. Sitten kun tulee kesäkausi, aletaan laskeutua kohti seuraavaa sesonkia ja mietitään, mistä saadaan tekijät.

– Työnantajilla on suuri haaste, että miten saa omalle sesonkityövoimalle järjestettyä esimerkiksi asumisen kuntoon, Hyttinen sanoo.

Kun työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kunnille, kunnat toivat esille, että resursseja on oltava riittävästi ja toimipisteet jokaisella paikkakunnalla.

– Nykyisin on paremmat resurssit kohdata asiakkaita kuin mitä valtiolla oli, Hyttinen kiittelee.

Se, mikä ei toteutunut halutusti, on rahan määrä. Hyttisen mukaan palveluihin ei ole käytettävissä samaa määrää rahaa kuin mitä valtio on alueella käyttänyt esimerkiksi palkkatukeen, työvoimakoulutukseen ja muihin palveluihin.

– Valtio lupasi, että tämä siirtymä on kustannusneutraali, mutta se ei pitänyt sitä lupaustaan, Hyttinen sanoo.

Koska valtionosuudet ovat jääneet luvatuista jälkeen, seuraavassa Kittilän kunnanvaltuuston kokouksessa käsitellään lisätalousarvion myöntämistä työllisyysalueelle. Alueen viisi kuntaa on laittamassa omaa rahaa yhteensä miljoona euroa toiminnan pyörittämiseen.

– Tällä hetkellä emme pysty esimerkiksi palkkatukia myöntämään lainkaan.

Tilanteeseen jouduttiin, kun valtion työvoimaviranomaiset myönsivät palkkatukia viime vuonna niin paljon, että kuntien budjetoimat rahat kuluvat jo tehtyjen tukien maksamiseen.

Lisätalousarviolla saadaan Hyttisen mukaan turvattua tälle vuodelle starttirahojen myöntäminen ja esimerkiksi alentuneesti työkykyisten työsuhteiden jatkumisia palkkatuella.

Palkkatuetussa työssä on Tunturi-Lapin ja Pellon kunnissa 61 ihmistä. Palkkatukea voi saada alentuneesti työkykyisen palkkaamisen lisäksi myös nuoren työllistämiseen, jos häntä uhkaa pitkäaikaistyöttömyys.

Alueella on jo 80 eri kansalaisuutta ja suomen lisäksi äidinkielenä puhutaan 108 muuta kieltä. Tero Hyttinen

Samassa talossa työllisyysalueen kanssa toimivat myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu ja Revontuli-Opisto. Hyttinen kertoo yhteistyön toimivan hyvin. Esimerkiksi opiston kanssa on keskusteltu siitä, että voisiko sillä olla tulevaisuudessa enemmän roolia kotoutumiskoulutuksen järjestäjänä.

Tunturi-Lapissa väestö kansainvälistyy kovaa vauhtia. Toissa vuoden tilastoissa lähes neljä prosenttia alueen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia. Kittilässä ja Muoniossa lukemat olivat suurimmat — 4,7 prosenttia.

– Meillä on enenevissä määrin ulkomaalaislähtöisiä töissä. Ilman sitä työvoimaa ei tulla toimeen. Tarve tulee vain kasvamaan, Hyttinen sanoo ja kertoo, että alueella on jo 80 eri kansalaisuutta ja suomen lisäksi äidinkielenä puhutaan 108 muuta kieltä.

– Se on trendi, joka tulee muokkaamaan sitä, millaisia palveluita tulemme tarvitsemaan.

Lopuillaan olevalla talvisesongilla rekrytoinnit ovat Hyttisen saaman palautteen mukaan olleet helpompia kuin vuosiin. Tämä johtuu hänen mukaansa osaltaan siitä, että muualla maassa työllisyystilanne on heikentynyt.

– Meillä on Suomen parhaasta päästä työllisyystilanne. Viime kuun lopussa Kittilän työttömyysaste oli 6,3 prosenttia, kun se Lapissa oli 10,7 ja koko maassa 12. Se on hyvin positiivinen asia. Mutta kolikon kääntöpuoli on se, että työnantajilla on haastavaa löytää työvoimaa.