Ihmiset
Urheiluihmisen sydän läikähtää Pertti Teurajärven saavutuksista
Onko viestihiihdon olympiavoittaja Pertti Teurajärvi kaikkien aikojen kolarilainen? Kun kaikki ehdokkaat on esitelty, on aika äänestää.
– One and only, Pertti ”Ylläksen Ahma” Teurajärvi, hiihtomies Vesa Virkkunen perusteli Luoteis-Lapille, miksi juuri Teurajärvi pitäisi valita mukaan kaikkien aikojen kolarilainen -äänestykseen.
Teurajärvi on kolarilainen viestihiihdon olympiavoittaja, eikä sellaisia ole Suomessa kasvanut sitten vuoden 1967 nelihenkisen tiimin, jossa Teuran lisäksi kultamitalin hiihtivät Juha Mieto, Matti Pitkänen ja Arto Koivisto.
Tarvitseeko tulevan lukijaäänestyksen osallistujia enempää vakuutella? Uskon, että ainakin ei-urheiluihmisiä pitää, joten soitan Muonion kelkkaurilla 1990-luvulla hiihtämään opetelleelle Virkkuselle.
– Jos miettii Pertin saavutusta, onhan se poikkeuksellinen perinteisessä suomalaisessa lajissa. Urheiluihmisellä sydän läikähtää näin harvinaisesta menestyksestä, Virkkunen sanoo.
Pertti Teurajärvi
Syntyi Kolarin Teurajärvellä helmikuussa 1951 yhdeksänlapsiseen perheeseen.
Hiihti kilpaa ensimmäisen kerran kuusivuotiaana. Hiihtouralle auttoivat esimerkiksi opettajat, Sieppijärven Sisun Antti Iivari ja pellolainen eno, olympiamitalisti Eero Mäntyranta.
Hankki pohjakunnon ruumiillisella työllä sekä kävellen, pyöräillen ja hiihtäen kuljetuilla työmatkoilla.
Saavutti hiihtourallaan olympiakultaa (1976 Innsbruck) ja olympiapronssia (1980 Lake Placid) sekä MM-hopeaa (1978 Lahti) viestihiihdossa ja lukuisia suomenmestaruuksia. Voitti myös Lapponia-hiihtoviikon 1982.
Kutsuttiin tammikuussa 2024 ensimmäisten joukossa Lapin urheilun kunniagalleriaan.
Virkkunen ei tunne Teurajärveä hyvin, vaikka toki hiihtokisoissa miehet ovat tavanneet. Ensimmäinen kohtaaminen lapsena jäi erityisesti mieleen. Se tapahtui Sieppijärvellä piirikunnallisissa sen jälkeen, kun Virkkunen oli huomannut Muonion kirin sarjahiihdoissa olevansa hiihdossa sillä tasolla ihan hyvä ja innostunut harjoittelemaan.
Mistä he puhuivat, sitä Virkkunen ei muista. Mieleen on jäänyt se, että keskustelun jälkeen isä kertoi hänen jutelleen juuri olympiavoittajan kanssa.
– Lapsesta tuntui aika ihmeelliseltä, että juttelin maastohiihdon olympiavoittajan kanssa, Virkkunen kertoo.
Virkkusen muoniolaiset luokkakaverit eivät fanittaneet maastohiihtäjiä. 1990-luvulla kestävyysurheilijoiden ohi ajoivat Valion maitomainoksissa komeillut jääkiekkoilija Teemu Selänne ja jalkapalloilija Jari Litmanen. Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden 1995, kun Virkkunen oli seitsemänvuotias.
Virkkunen innostui siitä huolimatta hiihdosta ja alkoi löytää idoleita. Mika Myllylän ensimmäinen maailmanmestaruus Trondheimissä 1997 on jäänyt kirkkaasti mieleen.
Sitten tulivat Lahden kisat 2001 ja dopingskandaali. Nuoret hiihtäjät saivat sen jälkeen enää haaveilla suomalaisista olympiamitalistiesikuvista.
Virkkunen halusi tietää, mitä hiihtomaailmassa oli tapahtunut ennen hänen aikaansa. Hän luki menestyneiden suomalaishiihtäjien tarinoita. Tutkiminen avasi silmät. Virkkunen ymmärsi, millaisissa porukoissa Pertti Teurajärvi on kilpahiihtäjänä liikkunut ja kuinka pienestä hän ponnisti huipulle.
– Se aikakausi suomalaisessa hiihdossa on poikkeuksellinen. On Marja-Liisa Hämäläistä (Kirvesniemi), historiallinen olympiavoitto, Juha Mieto, joka on ikuisena persoonana jäänyt suomalaiseen hiihtoon. 1970-luvulla Suomessa oli kova urheilubuumi kestävyysjuoksussa ja hiihdossa, Virkkunen miettii.
Hän nostaa Teurajärven samaan lauseeseen vuoden urheilijaksi monta kertaa valitun Iivo Niskasen kanssa, toki sillä erotuksella, että Niskasella olympiavoitot ovat henkilökohtaisia.
– Pertin saavutus on jäänyt aika vähälle huomiolle. Hän on iso hiihtäjä, saavuttanut isoja saavutuksia. Siksikin halusin näitä urotekoja nostaa äänestyksessä, Virkkunen sanoo.
– Kolarissa ja Muoniossa on politiikan saralta noustu isoihin tehtäviin, mutta urheilun saralta ei ole tämmöistä vastaavaa, Teurajärvi on aika suvereeni.
Ehdokkaat kaikkien aikojen kolarilaiseksi
Kansanedustaja Eemeli Lakkala (1900–1974)
Rovasti Ano Kauppinen (s. 1911, kuolinvuosi ei ole toimituksen tiedossa)
Kansanedustaja Niilo Koskenniemi (1926–1988)
Hiihtovaikuttaja Aukusti Lämsä (1936–2017)
Yrittäjä, kauppias Ulla Rantala (1936–)
Kirjailija Oiva Arvola (1935–2021)
Kuntapoliitikko ja vapaaehtoinen Voitto Vaattovaara (1948–)
Hiihtäjä, olympiavoittaja Pertti Teurajärvi (1951–)
Yrittäjä Sampo Kaulanen (1979–)
Laulaja Suvi Teräsniska (1989–)