Paikallisuutiset

Työntekijöiden edustaja kommentoi säästöjä: "Yleinen pelko on, että tuleeko kuolemat lisääntymään"

Tiina Paakki edustaa sairaanhoitajien ammattiliiton Tehyn pohjoisen Lapin hoitajia. Hänelle tämän viikon tarkat osastojen lakkautussuunnitelmat tulivat yllätyksenä. Kuva: Eija Koivumaa

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pellon kotisairaalassa työskentelevä Pohjoisen alueen Tehyn pääluottamusedustaja Tiina Paakki kertoo, että omalla ja muilla alueen työpaikoilla kuohuu alkuviikosta työntekijöille kerrottujen ja aluehallituksen päättämien uusien säästöehdotusten vuoksi.

Aluehallitus esitti muun muassa Lapin vuodeosastojen rajua karsimista ja hoidon keskittämistä. Suunnitelmien toteutuminen vaikuttaisi Paakin mukaan isosti työntekijöihin ja potilaisiin.

– Ihan yleinen pelko on, että tuleeko kuolemat lisääntymään siinä, että ei pääse riittävän ajoissa hoithoon, Paakki sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Paakki pelkää, että halutut säästöt jäävät saamatta, jos perusterveydenhoitoon ei saada lisää resursseja ja apua tarvitsevat ihmiset päätyvät kalliimpaan erikoissairaanhoitoon.

Lisää aiheesta

Vuodeosastojen sulkemiset vaikuttavat Paakin mukaan erityisesti iäkkäisiin ja yksinäisiin ihmisiin, jotka eivät pääse asioimaan itse.

– Matkat vuodeosastoille lisääntyvät kaikilla paikkakunnilla, joista ne lakkautetaan. Pohjoisessa välimatkat ovat muutenkin pitkiä harvan asutuksen vuoksi.

Jos vuodeosasto esimerkiksi Pellossa lakkaa, matkaa tulee Rovaniemelle sata kilometriä ja muualle vielä enemmän, Paakki antaa esimerkin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Osastohoito kaukana kotoa vaikeuttaa kanssakäymistä omaisten kanssa. Erityisesti saattohoitopotilaille tilanne on Paakin mukaan hankala.

Muoniosta sain viestiä, että työmotivaatio on hävinnyt ja osa ihmisistä katselee jo tosissaan muita töitä. Tiina Paakki

Saattohoitopotilaiden kuljettaminen kauemmas vie myös ensihoidon pois paikkakunnalta. Ensihoidolle kaavaillut isommat hoitovastuut mietityttävät Paakkia muutoinkin.

Hän ei pidä järkevänä sitä, että ensihoito ottaisi nykyistä isomman vastuun pienten paikkakuntien potilaiden hoitamisesta. Paakki ottaa esimerkiksi sairaalasta kotiutuvan potilaan antibioottitiputukset. Kotisairaala toimii vain kahdessa vuorossa, joten yöllä hoitoa tarvitsevat potilaat eivät pärjää sen turvin kotona.

Kiireelliset työt menevät ensihoidossa kiireettömien edelle, ja kun ensihoito lähtee esimerkiksi Pellosta Rovaniemelle, se on reissullaan vähintään kolme tuntia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Inarin ja Ivalon suunnalla koetaan kauhunsekaista hämmennystä ja pettymystä tiedottamisesta ja pelkoa työpaikkojen puolesta. Tiina Paakki

Työntekijöitä huolettavat omat työpaikat, jotka voisivat vähentyä tai siirtyä toisille paikkakunnille. Esimerkiksi Pellossa ja Ylitorniolla suunta voisi olla Rovaniemi tai Kemi.

– Kaikilla ei ole halua tai motivaatiota lähteä töihin toiselle paikkakunnalle, Paakki kertoo.

Hän on saanut viestiä myös esimerkiksi Muoniosta ja Ivalosta.

– Inarin ja Ivalon suunnalla koetaan kauhunsekaista hämmennystä ja pettymystä tiedottamisesta ja pelkoa työpaikkojen puolesta, Paakki kertoo.

– Muoniosta sain viestiä, että työmotivaatio on hävinnyt ja osa ihmisistä katselee jo tosissaan muita töitä.

Hyvinvointialue suunnittelee Ivalon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamista ja Muonion vuodeosaston sulkemista yhdessä monien muiden osastojen kanssa.

Ihmiset ovat väsyneitä ja jopa vihaisia. Tiina Paakki

Paakki ihmettelee Tehyn pääluottamusedustaja Sari Soinin (Lapin Kansa 21.10.) tavoin sitä, että viime keskiviikkona alkaneissa ja koko Lapin hyvinvointialueen henkilökuntaa koskevissa muutosneuvotteluissa ei kerrottu henkilökunnalle vuodeosastojen vähennyssuunnitelmista tällä tarkkuudella.

Tämän viikon alussa aluehallituksen esityksistä ja osastojen lakkautussuunnitelmista kerrottiin paikalla olleille työntekijöille pikaisella aikataululla ilman, että henkilöstön edustajat saivat asiasta tietoa etukäteen.

– Kolme vuotta on ollut pelkkää muutosta. Ihmiset ovat väsyneitä ja jopa vihaisia, Paakki sanoo.

Työntekijät kokevat hänen mukaansa, että oman työn kehittämiseen ei enää voi vaikuttaa, vaan pitää vain tehdä niin kuin sanotaan.

– Kyllähän se työmotivaatioon vaikuttaa.

Paakin mukaan moni katselee ja pohtii muita töitä tai koulutusmahdollisuuksia. Länsirajalla luonnollisesti Ruotsin työmahdollisuudet houkuttelevat monia.

Paakki ennakoi, että työntekijöitä tarvitaan eläköitymisen vuoksi parin, kolmen vuoden päästä, mutta silloin irtisanotut eivät välttämättä ole enää saatavilla.

Lisää aiheesta

Juttua on muokattu 27.10. kello 6.54: lisätty linkit kahteen muuhun säästöjä käsittelevään uutiseen.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä