Paikallisuutiset

Tunturi-Lapin Ruska: ”Onhan tämä ihan toista kuin istua parvekkeella Vantaalla” – Matka mökille on tolkuton, mutta onneksi Lapin väärtit katselevat perään

Huonoihin väärteihin mökkiläiset eivät ole Enontekiöllä edes törmänneet. Perjantaina mökkiläiset kokoontuivat yhteiselle piknikille Hettaan.

– Hyvä väärti kattoo hieman perään, Heikki Räsänen sanoo.

Niin miehen kuin mökinkin.

Sellaista paikallista ystävää ja luotettua pääkaupunkiseudulla asuva Räsänen arvostaa. Hän on tullut Enontekiön Väärtipäivien mökkiläispiknikille Hettaan Ketomellasta. Jonkun verran Lapin väärtejä sieltä ja Peltovuomasta on 50 mökkeilyvuoden varrella kertynyt.

Heikin ja hänen veljensä Lassen käynnit Ketomellassa alkoivat, kun heidän vanhempansa ostivat kylästä tontin. Tontille nousi mökki ja myöhemmin rakennettiin toinenkin. Yhteensä saman joen rannalla Ketomellassa on toistakymmentä mökkiä.

– Joskus istutaan yhdessä nuotiolla ja parannetaan maailmaa, Lasse Räsänen kertoo.

Hän arvostaa Ketomellassa eniten rauhaa.

– Kaupungin kiireinen tahti on turhan hurjaa menoa nykyään, pitää vähän saada rauhoittua.

Me ollaan täällä yleensä aika pitkiä aikoja kerrallaan, ruska menee siinä mukana.

Lapissa pääsee myös paremmin liikkumaan luonnossa. Juuri ruska ei enää olekaan aika, jota Enontekiöltä lähdetään hakemaan vaan eläkeläisinä he voivat lomailla silloin, kun siltä tuntuu.

– Me ollaan täällä yleensä aika pitkiä aikoja kerrallaan, ruska menee siinä mukana, Heikki Räsänen naurahtaa.

– Keväisin ja syksyisin ollaan kyllä pidempiä aikoja, huomauttaa Lasse Räsänen.

Mökille tullaan olemaan rauhassa, eikä sieltä juurikaan kylille lähdetä.

– Nuorempana retkeiltiin vieläkin enemmän, nykyisin tehdään päiväkävelyjä metsälle.

– Kyllä hiihtäminen keväisin on melkein parasta, tunturit ovat sen verran lähellä ja hiihtoa puurajan yläpuolella on tehty paljon, Lasse Räsänen meinaa.

Heidän kanssaan mökkiläispiknikille tullut Tuula Nevalainen lisää, että etelässä lunta ei ole vuosikausiin ollutkaan.

– En minä huonoihin väärteihin ole törmännyt ollenkaan, sanoo Riitta Vuontisjärvi ja kuvailee paikallisia väärtejä kovasti avuliaiksi.

Hän on Periläkankaan mökillään ystävänsä Terttu Mannosen kanssa.

Vuontisjärvelle Enontekiö on tullut tutuksi edesmenneen miehensä Reijon kautta.

– Meillä on ollut mökki täällä yli neljäkymmentä vuotta, ja sitä ennen oltiin anoppilassa Maijan ja Kallen luona. Väärtejä on edelleen, suurin osa suvun kautta tulleena.

Myös Mannonen on ehtinyt tutustua heihin, sillä hän on käynyt Enontekiöllä jo yli 50 vuotta.

Muutama muukin Vuontisjärven pitkäaikainen ystävä viettää aina pari viikkoa vuodessa Enontekiöllä ja kyllä paikassa jotakin hohtoa täytyy olla.

– He ovat ihastuneet samalla lailla kuin mekin.

Onhan tämä ihan toista kuin istua parvekkeella Vantaalla kattelemassa kaupunkia.

– Toivoisin kyllä, että mökkeily siirtyisi jälkipolville vielä voimakkaammin, vaikka lastenlapset alkavat jo osoittaa kiinnostusta, Vuontisjärvi kertoo.

Mökillä käyntiä hillitsevät hieman väliin tulevat kilometrit.

– Asumme kaikki nykyään pääkaupunkiseudulla, ja matka tänne on niin tolkuton.

Ruska on hänen mielestään kyllä kaunista katsottavaa, mutta melko tuttua jo.

– Sen on niin monta kertaa nähnyt. Mutta onhan tämä ihan toista kuin istua parvekkeella Vantaalla kattelemassa kaupunkia.

Nykyään Vuontisjärvi kertoo käyvänsä Enontekiöllä lähinnä sulan maan aikana.

– Minä olen kaikkiaan ollut tänäkin kesänä jo kolme kuukautta täällä. Ennen tultiin hiihtokausina, mutta nyt minäkin alan olla siinä ikäluokassa, etten tuonne ladulle lähde kaatuilemaan, Vuontisjärvi nauraa.