Ihmiset

Tuki kouluissa ei uudistuksen myötä lakkaa vaan nyt sitä viedään ryhmään vahvemmin

Jatkossa kouluissa järjestetään kahdenlaista tukea, oppilaskohtaista ja ryhmäkohtaista.

Peruskoulujen tarjoama oppimisen tuki on uudistunut elokuusta lähtien täysin. Uudistuksessa on kyseessä koko Suomea koskeva hallituksen koulutuspoliittinen hanke, jonka tavoitteena on kääntää heikkenevä oppimistulosten suunta ja parantaa koulujen arkea.

Keskeisintä tuen uudistuksessa on, että tukea tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja se on kaikkien lasten saatavilla, myös silloin, kun varsinaista tuen tarvetta ei ole vielä virallisesti todettu.

Uudistus on toteutettu tiiviillä tahdilla, mutta ensimmäinen vuosi on siirtymäaikaa: tämän lukuvuoden aikana uudet käytännöt on tarkoitus jalostaa käyttöön myös Enontekiön yhtenäiskoulussa.

– Tuki ei kuitenkaan missään vaiheessa lakkaa. Oppilaat saavat edelleen tukea, samalla tavalla kuin aiemminkin, vaikka termistö on vaihtunut, erityisopettaja Eliisa Ainali painottaa.

Uudistuksen kivijalkana hänen mukaansa on se, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt.

– Siihen kuuluvat esimerkiksi ryhmäkoot, avustajapalvelut luokissa, luokkien istumajärjestys ja vaikka kuulokkeiden käyttö. Kaikki se, mikä tukisi oppimista.

Myös resurssiopettajiin satsataan, ja välillä luokassa voi olla kaksikin opettajaa. Se on tukea myös opettajalle.

Jatkossa järjestetään kahdenlaista tukea, oppilaskohtaista ja ryhmäkohtaista.

Ainalin mukaan ryhmäkohtaisessa tuessa tuki viedään ryhmään vahvemmin ja siten, että se on tasavertaisesti kaikkia oppilaita varten.

Ryhmässä voi olla opettajan antamaa yleistä tukiopetusta, opettajan antamaa opetuskielen tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä.

Erityisopettaja voi vaihtelevasti mennä luokkaan opetustilanteeseen mukaan ja toimia opettajan kanssa samassa tilassa tai sitten pienempi oppilasryhmä lähtee osan ajaksi tunnista hieman erilleen heistä jommankumman tai välillä koulunkäynninohjaajan kanssa.

– Silloin ryhmän sisällä voidaan joustavasti antaa tukea.

Ainali muistuttaa, että oppilaat oppivat hyvin myös vertaisoppimalla.

– On hyvä, että ryhmään viedään tukea. Näin he voivat oppia myös toisiltaan.

Erityisopettaja yleensä sopii kunkin opettajan kanssa tuen määrästä resurssien mukaan, sillä hänelle eri oppilaiden ja luokkien tuen tarve on tiedossa. Erityisopettajalta saa ryhmiin myös konsultaatiota ja ohjeita.

Ainalikaan ei ole lukinnut opetustaan vain tietyille oppilaille vaan pyrkii aina näkemään kokonaisuuden ja sen, kuka ryhmässä tukea tarvitsisi.

– Hyvinkin nopeasti pystyn muuttamaan omaa suunnitelmaa siitä, että olenko luokassa vai voisiko joku oppilaista saada vahvemman jakson, hän sanoo.

Myös resurssiopettajiin satsataan, ja välillä luokassa voi olla kaksikin opettajaa. Se on tukea myös opettajalle.

– Ennen on ajateltu, että tukiopetus tulisi koulupäivän lisäksi. Nyt tukiopetukselle on saatu tavallaan uusi merkitys sillä, että sitä voidaan antaa oppitunnin sisälläkin.

Myös oppilas itse tai hänen huoltajansa voi esittää, että oppilaskohtaiselle tuelle olisi tarvetta.

Jos ryhmäkohtaisella tuella oppilasta ei kuitenkaan voida tukea riittävästi tai osoittautuu, että tukitoimet ovat säännöllisiä, oppilaalle kuuluu oppilaskohtainen tuki. Se saadaan käyntiin jo opettajan huomiosta, että ryhmäkohtainen tuki on riittämätön.

– Siirtymisestä tehdään hallinnollinen päätös, joka on voimassa niin kauan kuin tukea tarvitaan. Tällä hetkellä miettisin niin, että oppilaskohtainen tuki olisi ikään kuin entisten erityisen tuen ja tehostetut tuen välimaastossa.

Myös oppilas itse tai hänen huoltajansa voi esittää, että oppilaskohtaiselle tuelle olisi tarvetta.

Oppilaskohtaisia tukia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä.

Jos ollaan tilanteessa, etteivät ryhmä- ja oppilaskohtainenkaan tuki riitä, voidaan oppimäärää rajata.

– Se tarkoittaa yleistavoitteesta karsimista ja kouluaineessa omia sisältöjä, Ainali sanoo.

Samat tuen muodot ovat käytössä jo esiopetuksessa ryhmä- ja lapsikohtaisena tukena.

Erityisen tärkeänä pidän oppilastuntemusta ja oppilaan kuuntelemista. Satu Labba

Erityisluokanopettaja Satu Labban mukaan pienryhmässä oppilailla on mahdollista opiskella rauhallisemmassa ympäristössä ja aikuisen tukea on enemmän saatavilla. Pienryhmässä yksilölliset oppimistyylit voidaan ottaa paremmin huomioon.

– Erityisen tärkeänä pidän oppilastuntemusta ja oppilaan kuuntelemista. Usein me aikuiset oletamme asioita kysymättä oppilaan omaa mielipidettä, Labba sanoo ja lisää, että kysymällä ja kuuntelemalla löydetään usein oikea tapa oppia ja opiskella.

Hän toivoo, että oppimisen tuen uudistus antaa mahdollisuuden entistä useammalle oppilaalle saada tukea oppimiseensa.

Aiemmin tukea tarjottiin kolmiportaisesti oppilaan tarpeen mukaan siten, että oppilaalla oli mahdollisuus saada erityistä tukea, tehostettua tukea ja yleistä tukea.

Kaikki oppilaat kuuluivat yleisen, eli perustasoisen tuen piiriin, mutta jos oppilas tarvitsi enemmän tukea, hän siirtyi tehostetun tuen piiriin. Sen myötä mukaan tuli enemmän tukimuotoja, kuten erityisopettaja ja tukiopetusta.

Tehostetusta tuesta seuraava porras oli erityisen tuen tarve, jossa aiempia tukimuotoja laajennettiin, vahvistettiin ja tuen määrää lisättiin. Oppilaalle tehtiin myös omat tavoitteet oppiaineessa.

Jokaisessa tuen muutoksen portaassa tehtiin myös erilaisia pedagogisia asiakirjoja ja päätöksiä. Nyt asiakirjat laaditaan vain, jos oppilas siirtyy oppilaskohtaiseen tukeen.

Liikaa meitä ei ole. Minun mielestäni saisi olla vielä yksi erityisopettaja enemmän, jotta työnjakoa voisi tehdä paremmin. Eliisa Ainali

Eliisa Ainali on toimii Enontekiöllä laaja-alaisena erityisopettajana. Hän opettaa eskareista lukiolaisiin, Hetasta Karesuvantoon ja Kilpisjärvelle.

– Minulla on yksi reissupäivä viikossa, käyn joko Karesuvannossa tai Kilpisjärvellä.

Satu Labba on erityisluokanopettaja pienryhmässä. Sen lisäksi hän antaa ryhmämuotoista tukea aineenopettajan kanssa yhteistyössä ja konsultoi aineenopettajia.

– Minulla on päävastuu yläkoulun oppilaiden opetuksesta, mutta pienryhmässä on sekä ala- että yläkoulun oppilaita, Labba sanoo.

Suomessa ei ole suoraa säännöstä siitä, kuinka monta erityisopettajaa tiettyä oppilasmäärää varten olisi oltava. Opettajain ammattijärjestön suositus on kuitenkin, että ihannetilanteessa yhtä erityisopettajaa kohti olisi 100 oppilasta.

– Tämähän meillä kyllä toteutuu, meitä on kaksi. Oman haasteensa kuitenkin tuovat juuri etäisyydet, Ainali sanoo.

Tällä hetkellä Hetassa on alakoulussa 54 ja yläkoulun puolella 54 oppilasta. Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä on kummassakin koulussa 13 oppilasta. Lukiossa opiskelijoita on 22.

– Yhteensä siis 156. Tämä oli syksyn aloitustilanne, pieniä muutoksia on tullut.

OAJ:n suositusten mukaan oppilaita voisi olla enemmänkin, mutta kahdelle erityisopettajalle oppilasskaala on kuitenkin laaja, alakoululaisista lukiolaisiin.

– Liikaa meitä ei ole. Minun mielestäni saisi olla vielä yksi erityisopettaja enemmän, jotta työnjakoa voisi tehdä paremmin, Ainali lisää.

Koulunkäynninohjaajia on yhteensä Hetassa kuusi ja Karesuvannossa yksi, mutta kaikki ohjaajat eivät ole kokoaikaisia.

– Koulunkäynninohjaajat ovat tärkeitä, ja uuden lain myötä heidän merkityksensä kasvaa entisestään, koska perustana ovat juuri opetusta tukevat opetusjärjestelyt.

Uudistuksen myötä yhteistä arviointia ja suunnitelmaa uudistuksessa alleviivataan, Ainali lisää.

– On tosi hienoa, että meidänkin koulunkäynninohjaajat mielellään osallistuvat erilaisiin palavereihin, sillä heillä on arjen tietoa ja heidän ammattitaitoaan arvostetaan.

Se on jopa välttämättömyys tähän työhön, että olisi luottamus kotoa. Eliisa Ainali

Uusi oppimisen tuen uudistus jäsentää Ainalin mukaan kokonaisuutta jollakin tavalla paremmin.

– Aika vahvasti tällä halutaan puolustaa oppilaan ja opiskelijan oikeutta oppioikeuteen ja -velvollisuuteen.

Yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu edelleen samaan malliin, ja sitä Ainali pitää tärkeänä osana.

– Se on jopa välttämättömyys tähän työhön, että olisi luottamus kotoa.

Ainalille Wilma-viestit ovat tuttuja, mutta hän kertoo mielellään myös tapaavansa perheitä tuen asioita mietittäessä.

– Tapaaminen on aina parempi. Itsellänikin on ihanaa aina tutustua perheisiin, ja sitä kautta rakentaa yhteistyötä.