Kulttuuri

Tornionlaaksossa on taidenälkää, sanoo Paavali Jumppanen

Väyläfestivaali sai ensimäistä kertaa festivaaliavustusta taiteiden ja maiden rajoja ylittävään tapahtumaan.

”Hieno printti,” kuvataidekasvattaja Mira Kemppainen (vas.) kehuu pajalalaisten ja kolarilaisten yhteisvoimin painamaa Väyläfestivaalikangasta, johon myös tapahtumaa järjestävän yhdistyksen toiminnanjohtaja Matilda Åkerblom, hallituksen puheenjohtaja Pirkko Hietaniemi ja taiteellisen työryhmän puheenjohtaja Paavali Jumppanen jättivät oman jälkensä luontokeskus Kellokkaassa. Kuva: Milla Salo

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Valtavan inspiroiva ja jännittävä. Sellainen on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoinen rajaseutu espoolaiselle pianistille Paavali Jumppaselle. Hän on toisella jalallaan kiinni Lapissa Enontekiöllä, missä sijaitsee perheen toinen koti.

Kesä-heinäkuun vaihteesta Jumppanen on matkannut yhdeksättä kertaa edestakaisin Tornionlaaksoa ja yli rajan, kun monitaiteinen Väyläfestivaali sukkuloi kirjailija Kjell Westön tapaamisesta Övertorneålla kansan- ja pianomusiikin kautta Enontekiön ja Pajalan kirkkoihin ja kuorolauluun kuudella pohjoisella kielellä.

Nyt ollaan Ylläksellä ja luontokeskuksen pöydällä on värikäs kangas, joka sekin ylitti rajan edellisen päivän työpajasta Pajalasta Kolariin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuvataidekasvattaja Mira Kemppainen kertoo, että keskellä kangasta kiemurtava sininen viiva on Väylä, ja kaikki sen ympärillä on lasten käsialaa: orava, käsi kädessä olevat Ihmishahmot, kukkaset ja niin edelleen.

Kun lapset ovat taiteilleet, Jumppanen ja festivaalia järjestävän yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Äkäslompololainen Pirkko Hietaniemi taiteilevat hekin kankaalle oman kukkansa yhdessä toiminnanjohtaja Mathilda Åkerblomin kanssa.

Ei ihmisten tavoittaminen ole haaste. Paavali Jumppanen

Festivaalin takana on yhdistys, joka haluaa ylittää valtakunnan ja muutkin rajat vireällä taidetyöllä ja taiteiden ja tieteiden kohtaamisilla.

Isolla innolla syntynyt festivaali törmäsi muiden tapahtumien tavoin koronavuosiin, joiden jälkeen rakennustyö piti aloittaa osin uudestaan. Ensi vuonna edessä on kymmenes Väyläfestivaali.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jumppasen mielestä festivaali on edistynyt tavoitteessaan tehdä korkeatasoista taidefestivaalia paikoissa, jotka ovat pieniä ja luonnoltaan herkkiä.

Hietaniemi ihailee sitä, että tapahtumalle on löytynyt joka vuosi rahoitus. Tänä vuonna tapahtumaa tukee ensimmäistä kertaa myös Taiteen edistämiskeskus 13 000 eurolla. Väyläfestivaali on yksi kolmesta uudesta festivaalista, jotka saavat säästöjen pienentämää festivaalitukea.

Jumppanen sanoo, että myös Tornionlaakson kunnat tukevat tapahtumaa tavalla tai toisella, antavat tiloja, rahaa tai markkinointitukea. Myös joukko paikallisia yrityksiä tukee tapahtumaa.

Festivaalia tekevät Jumppasen lisäksi esimerkiksi yhdistyksen ydinporukkaan kuuluvat muoniolaiset Jaakko Alatalo ja Vilho Vähäsarja sekä muodoslompololainen Katariina Angeria.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ihmisiä, jotka haluaa pitää kulttuuria ja taidetta yllä, Jumppanen sanoo.

Kun he tulevat paikalle, he kyllä ymmärtävät. Pirkko Hietaniemi

Jumppanen näkee alueessa ja taiteissa valtavan potentiaalin. Näkevätkö paikalliset ja löytävätkö he yleisöön?

– Ihmisillä on taidenälkää ja kulttuurinälkää. Ei ihmisten tavoittaminen ole haaste. Järjestämisen haaste on isompi, Jumppanen sanoo.

Hän ei halua puhua korkeakulttuurista vaan taiteesta, joka kutsuu mukaansa.

– Ihmiset pelkäävät, että he eivät ymmärrä, mutta kun he tulevat paikalle, he kyllä ymmärtävät, Hietaniemi sanoo.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä