Kulttuuri

Toiko Mathias Kolström potutkin Muonioon? – Ensimmäinen kirkkoherra opetti maanviljelystä, näytti koulutuksen voiman ja loi perustan kansainvälisyydelle

Onko Mathias Kolström kaikkien aikojen muoniolainen? Luoteis-Lapin kevään juttusarja esittelee Kaikkien aikojen kolarilainen ja muoniolainen -äänestyksen ehdokkaat. Yleisöäänestyksen vuoro on huhti-toukokuussa.

Muonion ensimmäisestä kirkkoherrasta Mathias Kolströmistä ei ole säilynyt kuvaa. Palaneen pappilan paikalle rakennetun seurakuntakodin seinässä on muistolaatta. Kuva: Matti J. Mikkonen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mathias Kolström oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan valmistuessaan papiksi Uppsalan yliopistosta, sillä samana vuonna 1788 Ylitornion seurakunnasta erotettiin Muonion kappeliseurakunta, jonka ensimmäiseksi saarnaajaksi valittiin vasta valmistunut Kolström.

Kolarilaisen sepän poika pääsi Torniosta harvinaiselle opintielle 1700-luvulla. Tuohon aikaan opiskelu ei ollut läheskään jokaiselle mahdollista. Kolström oli tiettävästi ensimmäinen yliopistokoulutettu muoniolainen.

Miksi nykymuoniolaisen pitäisi tuntea hänen elämänsä? Millaisen perinnön Kolström jätti? Kysymykseen vastaa kuudennen polven kolströmiläinen, oululainen Matti J. Mikkonen. Hän on ollut kiinnostunut suvustaan aina, ja tutkinut sitä eläkepäivinä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Koulutuksen merkitys oli Mathias Kolströmille tärkeä jo 200 vuotta sitten, hän aloittaa.

Isä Kolström ja hänen kaksi poikaansa olivat pappeina ja katekeettoina eli kristinuskon opettajina Muoniossa yhteensä 64 vuotta.

– He loivat vahvan sivistyksen, koulutuksen ja myös uskonnollisuuden perustan, Mikkonen pohtii.

Ensimmäinen saarnaaja valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi, kun Muonionniska vuonna 1812 tuli omaksi kirkkoherrakunnakseen. Muonion kirkko rakennettiin Kolströmin aikana vuosina 1817–1824.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Siihen aikaan kirkko hoiti myös maallisen vallan käyttämisen, joten Mathias Kolströmiä voidaan Mikkosen mielestä ajatella myös ensimmäisenä ”kunnanjohtajana”. Muonion kunta perustettiin vuonna 1874.

Fakta

Mathias Kolström

Syntyi vuonna 1763 Torniossa kolarilaisen sepän poikana. Kuoli vuonna 1829.

Vihittiin papiksi Härnösandissa 1788.

Työskenteli Muonion kappalaisena vuodet 1788–1812 ja kirkkoherrana 1812–1829.

Puoliso Brita Elisabet o.s. Wahlbom Ruotsin Arbogasta.

Perheeseen syntyi viisi poikaa ja neljä tytärtä. Kaksi pojista valmistui papeiksi.

Perhe menetti kolmanneksi vanhimman poikansa ja omaisuutensa sekä seurakunnan paperit pappilan tulipalossa vuonna 1797.

Kolströmin pappilan paikalla on nyt Muonion uusi seurakuntakoti.

Lähde: Martti Vuollo: Muonion seurakunta 200 vuotta

Talonpoikainen, samanlainen kuin hänen laumansa.

Kolström oli innokas maanviljelijä ja luonnontieteilijä, joka opetti muoniolaiset metsästäjä-keräilijät viljelemään maata, Mikkonen sanoo.

Seurakunnan mailla voi nähdä jatkumon Kolströmin perinnölle, kun Muonion marttojen viljelypalsta täyttyy sadon kasvattajista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toiko Kolström siis potutkin Muonioon?

– Ehkä, Mikkonen vastaa.

– Siihen aikaan juuresten viljely aloitettiin Tornio-Muoniojokivarressa.

Ulkonäöltään kirkkoherra oli italialaisen tutkimusmatkailijan Giuseppe Acerbin silmiin ”talonpoikainen, samanlainen kuin hänen laumansa”.

Kirkkoherran ajattelua Acerbi sen sijaan kehui: ”Runsas annos luontaista järkeä, ja pohti poliittista tilannetta hyvin osuvasti ja viisaasti,” hän luonnehti matkakertomuksessaan matkastaan Muonioon vuonna 1799.

Seurakunnan historian kirjoittanut Martti Vuollo arvelee kirjassa, että vaatimaton ulkomuoto saattoi olla seurausta pari vuotta aiemmin tapahtuneesta pappilan tulipalosta, jossa perhe menetti kaiken omaisuutensa.

Kolströmin pappila oli Muonion ensimmäinen kansainvälisyyden keskus.

Kolströmin kolmas iso ansio oli Mikkosen mielestä kansainvälisyyden siemenen kylväminen Muonioon. Monet 1700–1800-luvun kansainväliset tutkijat saivat tukikohdan Muonion pappilasta, ja kielitaitoinen Mathias Kolström toimi heille matkaoppaana.

– Kolströmin pappila oli Muonion ensimmäinen kansainvälisyyden keskus, Mikkonen sanoo.

Tarina Ranskan kruunuprinssin Louis Philippen matkasta Muonioon ja aviottomasta lapsesta Puolikko-Erkistä kirkkoherran vaimon siskon Beata-Kaisa Wahlbomin kanssa on tallennettu hovimaalarin maalauksiksi, jotka ovat Pariisin Louvren taidemuseon kokoelmassa.

Muonion kirkonkylässä 200 vuoden takaisesta kansainvälisyydestä muistuttaa viime kesänä perustettu Kuninkaan puisto Jerisjoen rannassa. Puiston keskellä on Ranskan viimeisen kuninkaan rintakuva.

– Kuningaspatsaan katse on pappilaan päin, se kertoo paljon. Hyvästelykatse pappilaan, jossa hän tapasi poikansa äidin, Beata-Kaisa Wahlbomin. Näin moni patsaan vihkiäistilaisuudessa ollut tulkitsi asian, Mikkonen kertoo.

Hänellä on jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa monissa muoniolaisissa suvuissa.

Vielä yksi seikka puoltaa Mikkosen mielestä Kolströmin valintaa kaikkien aikojen muoniolaiseksi.

– Hänellä on jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa monissa muoniolaisissa suvuissa. Näin hän on ”kaikkien aikojen muoniolainen”.

Ehdokkaat kaikkien aikojen muoniolaiseksi

Kirkkoherra Mathias Kolström (1763–1829)

Ranskan kuninkaan poika Erik Wahlbom eli Puolikko-Erkki (1796–1879)

Biologi, metsänhoitaja Justus Elias Montell (1869–1954)

Runoilija Katri Vala (1901–1944)

Kirjailija ja eläinlääkäri Yrjö Kokko (1903–1977)

Rovasti Emil ”Eemeli” Salmi (1906–1987)

Taiteilija Veli Koljonen (1951–)

Opettaja ja kuntapoliitikko Matti Myllykangas (1952)

Yrittäjä Pertti Yliniemi (1954–)

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (1974–)

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä