Paikallisuutiset

Teräsjää keskimääräistä ohuempaa Ounasjoella

Lapin vesistöissä on talven aikana havaittu tavallista runsaammin uhkuavantoja.

Vaikka alkutalvi oli kylmä, teräsjään paksuudet ovat jääneet Lapin suurimmissa jokivesistöissä keskimääräistä ohuemmiksi, Lapin ely-keskus tiedottaa.

Ounasjoella teräsjäätä on viime vuotta enemmän mutta selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Ounasjoen ja Ivalojoen jäät olivat olivat tämän vuoden mittauksissa Lapin joista heikoimmat. Mittaukset on tehty viikoilla 10 ja 11.

Jään kokonaispaksuus oli Ounasjoella 41–85 senttiä ja teräsjään paksuus keskimäärin 29 senttiä vaihdellen 17–49 sentin välillä.

Teräsjään paksuus on vuosien 1992–2023 aikana ollut Ounasjoella keskimäärin 41 senttiä.

Keskimääräistä ohuempien teräsjäiden taustalla ovat Lapin syksyn paikoin ennätykselliset sateet. Jokivesistöjen virtaamat olivat alkutalvesta keskimääräistä suurempia, mikä hidasti virtavesien jäätymistä. Jäätilanne on kuitenkin useassa vesistössä parempi kuin viime vuonna. Ainoastaan Ivalojoella teräsjäätä on viime vuotta vähemmän.

Jäämittauksilla selvitetään jään rakenteesta lumen, välivesi- ja kohvajääkerrosten sekä teräsjään paksuudet. Jääpatoriskin ja jääsahaustarpeen arvioinnissa teräsjään osuus on ratkaiseva.

Lapin ely-keskus arvioi Lapin jokien jääpatoriskin tällä hetkellä pieneksi muualla paitsi Tornionjoen suualueella, jossa jääpatoriski on hieman muita alueita suurempi.

Ely-keskus kertoo tiedotteessaan myös, että Lapin vesistöissä on talven aikana havaittu tavallista runsaammin niin sanottuja uveavantoja eli uhkuavantoja. Näitä sulapaikkoja on havaittu sekä säännöstellyillä että luonnontilaisilla vesillä.