Paikallisuutiset

Tässä jutussa esittelemme kuntavaalien uudet kasvot: Tuulivoima ajoi poroista elantonsa saavat ehdolle

Kerromme päivittyvässä jutussa, keitä ovat ensi kertaa kuntavaaleissa ehdolla olevat kolarilaiset ja muoniolaiset. Kolarin 57 ehdokkaasta 24 on ehdolla ensimmäistä kertaa. Muoniossa kunnanvaltuustoon haluaa 31 kuntalaista, joista uusia ehdokkaita on 12.

Tässä jutussa kysymme ensi kertaa ehdolla olevilta, miksi he haluavat mukaan päätöksentekoon.

Sivukylissä olevien ihmisten asumista ja elinkeinoja vaarannetaan tuulivoimalla. Pasi Koivumaa

Väylänpäässä asuva poromies Pasi Koivumaa, 51, ei olisi voinut kuvitellakaan lähtevänsä kuntavaaliehdokkaaksi. Hän on seurannut puolisonsa Eija Koivumaan työtä kolmena valtuustokautena ja nähnyt, että työ on haastavaa ja sitä riittää.

Pään käänsi Koivumaankin porojen vasomisalueelle Sieppijärven Kuurusenvaaraan suunnitteilla oleva tuulivoima-alue. Hanketta suunnittelee Myrsky Energia Oy.

– Sivukylissä olevien ihmisten asumista ja elinkeinoja vaarannetaan tuulivoimalla. En puhu pelkästään itsestäni. Ihmiset on ottaneet lainaa, rakentaneet taloja, käyneet porotalouskouluja, hankkineet porokarjoja, koneita. Sitten tuleekin yhtäkkiä tuulivoima. Se on yrittäjäriski, mitä ei ole kukaan osannut ottaa huomioon, Koivumaa sanoo.

Hänen mielestään Hirvasjärvelle ja Sieppijärvelle suunnitellut hankkeet ovat katastrofi poronhoitajille. Koivumaa valitsi ryhmäksi Kolarin kylät ja tunturit.

– Huomasin, että tunturialueella on täsmälleen samat ongelmat. Kunta kävelee ihmisten yli samalla lailla kuin Hirvasjärvellä.

Koivumaa haluaa päättäjänä vaikuttaa tuulivoiman lisäksi sivukylien turvaamiseen ja lasten ja nuorten harrastuksiin ja Kolarin lukion vetovoiman kasvattamiseen.

Pasi Koivumaan puoliso Eija Koivumaa työskentelee toimittajana Hilla Groupiin kuuluvassa Meän Tornionlaakso -lehdessä.

Asukkaita pitäisi kuunnella. Ei vain kuulla vaan kuunnella ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Marjut Tiensuu

Porotilamatkailuyrittäjä Marjut Tiensuu, 47, Venejärveltä lähti hänkin ehdokkaaksi tuulivoiman takia.

– Se on uhkapilvi, joka leijuu poronhoidon yllä. Niitä on jo monta, ja tuli taas yksi lisää.

– Poronhoitajien ääntä pitäisi saada enemmän kuuluviin. Minulle on jäänyt mielikuva, että meät on unohdettu kokonaan Kolarin elinkeinoista. Olhaan jääty hiljaisiksi taka-alalle, Tiensuu sanoo.

Hän haluaisi valtuutettuna kertoa kunnassa tuulivoiman vaikutuksista. Myös mahdollisessa äänestyksessä Hirvasjärven tuulivoima-alueen kaavasta Tiensuulla on selvä kanta.

– Ei. Olen kuullut, että lähikylien asukkaatkin ovat vastaan. Asukkaita pitäisi kuunnella. Ei vain kuulla vaan kuunnella ja ottaa huomioon päätöksenteossa, Tiensuu sanoo.

Tiensuuta ovat eri ryhmät kysyneet ehdolle jo aiemmissa vaaleissa, mutta nyt Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän valinta oli selvä.

– Tässä on samanhenkistä porukkaa ja tuttuja matkailuyrittäjiä. Tiän heän linjan ja ympäristö- ja luontoarvot, mitkä on ykkösaihe keskusteluissa.

Tuulivoiman lisäksi Tiensuu haluaa vaikuttaa siihen, että kotona asuvien vanhusten palvelut, esimerkiksi kunnan järjestämä ruokapalvelu, säilyvät ja että kunta edistää aktiivisesti Lapin hyvinvointialueen Kolariin suunnittelemaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudisrakennusta.

Joka kolkkaan Suomea ei tarvitse rakentaa tuulivoimaa.

Äkäslompololainen Jaana Kröger, 62, lähti ehdolle puolustamaan elinkeinoja, jotka näkee uhatuiksi Kolarissa.

– Vähin erin kehittyneen matkailun uhkana on kaivos. Poronhoidon uhkana vaikuttaa tuulivoima.

Kröger ajattelee, että kunta ei voi verotuloja kasvattaakseen kaavoittaa tuulivoimaa, jos samalla toinen elinkeino eli poronhoito menettää toimintamahdollisuuksiaan. Kröger myös kaipaa tuulivoimaan yksittäisiä kuntia laajempaa suunnittelua ja linjaamista.

– Joka kolkkaan Suomea ei tarvitse rakentaa tuulivoimaa.

Hannukaisen kaivosta hän vastustaa ympäristöriskien sekä muihin elinkeinoihin kohdistuvien vaikutusten takia.

Kröger asuu vakituisesti osan vuodesta Äkäslompolossa ja osan Keski-Suomessa. Ylläksellä hän on käynyt vuodesta 2007.

– Kolarin veronmaksaja olen ollut vuodesta 2018.

Tällä hetkellä hän työskentelee aika ajoin gynekologina Kittilän Sirkassa. Työuran Kröger teki synnytyslääkärinä Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Kaikki mitä tehdään, tehdään luonnon ehdoilla.

Äkäslompololainen 34-vuotias Iina Ahokas työskentelee luokanopettajana Äkäslompolon koululla. Hän pyrkii politiikkaan ensimmäistä kertaa.

– Alkoi kiinnostaa vaikuttaa ja hoitaa yhteisiä asioita. Ei voi vain valittaa, vaan pitää myös itse osallistua.

Hänelle oli selvää, että lähtee ehdokkaaksi sitoutumattomalta Kolarin kylät ja tunturit -listalta.

– Vaikka ollaan sitoutumaton ryhmä, meillä on monista asioista hyvin yhtenäiset ajatukset.

Tärkeä koko ryhmää yhdistävä asia on luontoarvot. Luonto on Ahokkaan mukaan itseisarvo ja Kolarin valtti, ja kaiken päätöksenteon pitää tapahtua sitä silmällä pitäen. Esimerkiksi rakentamisen pitää olla kestävää ja tarkkaan suunniteltua.

– Kaikki mitä tehdään, tehdään luonnon ehdoilla.

Ahokas lähtisi valtuustoon myös puolustamaan koulutusta ja varhaiskasvatusta. Näitä palveluja käyttää suuri osa kuntalaisista. Peruskoulu tavoittaa kaikki Kolarin lapset ja nuoret, ja siksi siihen panostaminen kannattaa.

Millaisia päätöksiä varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa tarvitaan?

– Ei ainakaan pidä heikentää nykytilanteesta, ei supistuksia tai leikkauksia. Perusasiat pitää olla kunnossa.

Ahokas esimerkiksi lisäisi erityisopetuksen resursseja, jotta kouluissa voidaan toimia myös ennaltaehkäisevästi.

Ahokkaan perheeseen kuuluu mies ja kohta 2-vuotias lapsi. Nastolasta kotoisin oleva Ahokas on asunut Lapissa yhteensä 15 vuotta, ennen Kolaria Rovaniemellä.

Kolariin veti hyvät luontoharrastusmahdollisuudet.

– Äkäslompolo on sopivan kokoinen kylä ja luonto kotiovella.

Nuorille pitäis olla muutakin tekemistä kuin vain laskettelu, metsästys ja kalastus.

Timo Taitto, 48, Äkäslompolosta kokee, että Kolarissa pitää tehdä politiikkaa avoimemmin, ja lähti siksi ehdolle. Hän on ehdolla Kolarin kylät ja tunturit -listalta.

– Kunnan päätöksentekoon tarvitaan avoimuutta. Päätöksenteon pitää perustua faktoihin. Se on sellaista suhmurointia ollut.

Taitto viittaa tällä muun muassa Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän valtuutetun Mikko Lipposen siirtämiseen syrjään valtuuston puheenjohtajan paikalta kuluneella kaudella.

Ehdokkuutta piti harkita.

– Ensin ajattelin, että en halua lähteä sinne tappelemaan, mutta jos ei lähde ehdolle, ei voi valittaa eikä myöskään vaikuttaa.

Taitto lähtisi valtuustossa vaikuttamaan etenkin nuorten palveluihin. Kuntaan tarvitaan lisää nuorisotiloja ja nuorille ylipäänsä lisää harrastuksia.

– Nuorille pitäis olla muutakin tekemistä kuin vain laskettelu, metsästys ja kalastus.

Taitto vaikuttaisi valtuutettuna myös siihen, ettei Hannukaisen kaivosta tule.

– Kanta on ehdottoman kielteinen. Sille pitää saada stoppi.

Taitto on asunut Kolarissa reilut 20 vuotta. Kotoisin hän on Hattulasta. Hän työskentelee tällä hetkellä urheilukaupan myyjänä ja vuokraamotyöntekijänä. Taitto on koulutukseltaan matkailualan restonomi ja eräopas.

Olen niin monta kertaa hypännyt sellaiseen hommaan, josta en ole tiennyt paljon mitään. Mutta työ opettaa tekijäänsä.

Äkäslompololainen eläkeläinen Eero Vapa, 69, lähti ehdolle kunnallisvaaleihin, kun tekeminen alkoi niin sanotusti loppumaan.

– Kai on vähän velvollisuuskin tehdä jotain yhteiskunnan eteen, kun vielä näyttää virtaa riittävän, Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän listalta valtuustoon pyrkivä Vapa toteaa.

Vapa haluaisi valtuustossa ajaa matkailun ja erityisesti siihen liittyvän elinkeinoelämän asioita. Hänen mukaansa Kolarin kunnan pitäisi pitää paremmin huolta palveluista ja niiden tekijöistä.

– Matkailu on kaikkea muutakin, kuin mökkikylien kaavoittamista. Matkailu on palveluita, ja Kolarin kunnan pitäisi pitää huolta, että liikerakentamiseen sopivat alueet eivät päätyisi vain mökkialueiksi, Vapa sanoo.

– Yrityksellä on kolme tärkeää tekijää, ja ne ovat paikka, paikka ja paikka.

Tuleviin vaaleihin Vapa suhtautuu odottavasti. Hän kertoo olevansa kiitollinen ryhmänsä kokeneemmista poliitikoista, jotka ovat tukeneet ja auttaneet.

– Olen niin monta kertaa hypännyt sellaiseen hommaan, josta en ole tiennyt paljon mitään. Mutta työ opettaa tekijäänsä.

Vielä ennen vaaleja Vapa kertoo aikovansa ehtiä hiihtovaellukselle Itä-Lappiin.

– Ei kateeksi käy eduskuntavaaliehdokkaita, kun tässäkin pitää tehdä paljon.

Luoteis-Lappi ei tavoittanut haastatteluun Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän uutta ehdokasta Ville Lehtosta.

Koin, että täällä on sen verran pienempää tekeminen, että täällä voi oikeasti vaikuttaa. Liisa Koskela

Muonion keskustassa asuva Liisa Koskela, 37, pitää kuntaa sen kokoisena, että asioihin vaikuttaminen on helppoa. Hän pyrkii valtuustoon sitoutumattomana kokoomuksen listalta.

– Koin, että täällä on sen verran pienempää tekeminen, että täällä voi oikeasti vaikuttaa ja täällä on sitä tekemisen meininkiä. Ihan kuntalaisenakin, kun on antanut jostain palautetta, siihen on tartuttu, Koskela perustelee ehdolle lähtemistään.

Vastaanottovirkailijana työskentelevä Koskela tekee lisäksi töitä yrittäjänä niin siivous- kuin hyvinvointialallakin. Hänellä on opiskellut muun muassa kasvilääkintää.

– Minua lähimpänä ovat lapsiperheiden asiat sekä yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään liittyvät asiat. Myös maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotiuttamisen edesauttaminen kiinnostavat, Koskela kertoo.

Espoosta Muonioon muutama vuosi sitten muuttaneella Koskelalla on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on muuttaa kuntaan ulkopaikkakuntalaisena.

– Esimerkiksi siitä näkökulmasta täällä olisi kehitettävää, kun tänne tulee vaikka lapsiperheitä ilman mitään verkostoa.

Tulevia vaaleja Koskela kertoo odottavansa innolla.

– On ollut tässä vähän kiirettä, enkä ole vielä oikein ehtinyt aktivoitua, mutta täällä kaikki tuntuu toimivan vähän lyhyellä varoituajalla.

Jos ympäristö muuttuu sellaiseksi, ettei ihmiset halua tai voi täällä asua, niin se jos mikä köyhdyttää paikkakuntaa. Anna Saarelainen

Hannukaisessa asuva Anna Saarelainen, 46, on melko tuore kolarilainen, mutta se ei estänyt häntä lähtemästä ehdolle kunnallisvaaleihin.

Saarelainen pyrkii Kolarin valtuustoon Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän listalta. Hän myöntää joutuneensa kysymään itseltään, miksi haluaa mukaan päätöksentekoon.

– Ajattelin, että sen sijaan että huutelen sivusta, miten asiat pitäisi tehdä, voisin yrittää tehdä niille asioille jotain.

Mikäli Saarelainen tulee valituksi, hän haluaisi olla vaikuttamassa luonnon sekä lasten ja nuorten asioihin. Hän toivoisi kuntaan esimerkiksi toisen asteen koulutusta, minkä myötä kuntaan voitaisiin saada lisää nuoria.

– Näen, että täällä on paljon potentiaalia, mitä ei ole otettu käyttöön. Kolarin valtti on myös hiljaisuus, rauha ja luonto. Sen haluaisin säilyttää, koska jos ympäristö muuttuu sellaiseksi, ettei ihmiset halua tai voi täällä asua, niin se jos mikä köyhdyttää paikkakuntaa.

Kesällä 2024 Espoosta muuttanut Saarelainen työskentelee tällä hetkellä opettajana Kolarin kansalaisopistossa.

– Kuulun niihin ihmisiin, jotka asuvat loma-asunnossa. Asuntotilanne täällä on absurdi siihen nähden, paljonko täällä on kausityöntekijöitä. Asuntopolitiikka on merkittävä asia täällä ihmisten veto- ja pitovoimalle.

Haluaisin olla vaikuttamassa jotenkin siihen, että ei olisi koulukiusaamista niin paljon, kuin sitä on. Mirva Kantomaa

Muonion keskustassa asuva Mirva Kantomaa, 51, pyrkii valtuustoon keskustan listalta.

Kantomaa kertoo lähteneensä ehdolle sen jälkeen, kun häntä pyydettiin henkilökohtaisesti mukaan.

– Toisekseen, olen ehkä jo vissiin siinä iässä, että haluan vaikuttaa asioihin, jos niihin on mahdollista vaikuttaa, Kantomaa naurahtaa.

Aiemmin Kittilässä asuessaan Kantomaa oli mukana kunnan sivistystoimen lautakunnassa, silloinkin keskustan listalta. Muoniossa hän on ehdolla nyt ensimmäistä kertaa.

– Koulumaailma on lähellä sydäntäni. Haluaisin olla vaikuttamassa jotenkin siihen, että ei olisi koulukiusaamista niin paljon, kuin sitä on. Ja toki myös vanhusten asiat kiinnostavat: meillä on tässä naapureissa paljon vanhuksia, ja välillä aina huolestuttaa, miten he pärjäävät.

Yli 20 vuoden uran apteekissa tehnyt Kantomaa päätti vastikään pistää arkensa kunnolla remonttiin. Hän irtisanoutui aiemmasta työstään ja työskentelee nyt SEO:n huoltoasemalla asiakaspalvelussa.

– Ajattelin kokeilla jotain muuta, ja nyt näköjään ihan urakalla, hän kertoo, viitaten uuden työnsä lisäksi ehdokkuuteensa.

Yhteistyö kaivoksen ja matkailun välillä varmasti onnistuu, jos vain näin haluaa. Pasi Nikkinen

Kolarin Lietorovassa asuva Pasi Nikkinen, 51, vastaa puhelimeen Kiistalasta, jossa käy kaivostyössä viisi päivää kerrallaan. Hän lähti ehdolle, kun kuuli ja luki, että ehdokkaita on ollut hankala löytää.

– Siitä heräsi ajatus, että miehän voisin lähteä kokkeilemaan. Olen asunut 30 vuotta Kolarissa ja voisin jollakin lailla antaa omaa panosta ja vaikuttaa kunnan asioihin, Nikkinen kertoo.

Yhteisten asioiden hoitamisesta hänellä on kokemusta ammattiosaston hallituksesta ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun tehtävästä. Nikkinen valitsi ryhmäksi sitoutumattoman Kolari 21:n, koska hän ajattelee, että politiikanteon sijaan kaikki ajavat valtuustossa samaa kunnan asiaa ja parasta.

Nikkisen tavoitteena on saada Kolarista mahdollisimman hyvä ja elinvoimainen kunta sekä luoda uusia työpaikkoja, jotta kunta saisi uusia asukkaita ja työntekijöitä.

– Että nykynuorille, joista tulee aikuisia, olisi heillekin työpaikkoja.

Yksi asia, joka työtä loisi, olisi kaivos, Nikkinen ajattelee.

– Meillähän on tosi hyvä ja iso matkailu, Ylläs, joka toimii. Yhteistyö kaivoksen ja matkailun välillä varmasti onnistuu, jos vain näin haluaa. Täällä Kittilässä se toimii hyvin, Nikkinen sanoo.

Nuorempana ehdokkaana olen huolissani siitä, että onhan nuorilla tasavertaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässä riippumatta siitä, missä perhe asuu. Miska Jukkola

Tuore muoniolainen Miska Jukkola, 29, on kunnan ensimmäinen vihreiden listalta valtuustoon pyrkivä ehdokas. Jukkola lähtee sekä kunta- että aluevaaleihin ehdolle sitoutumattomana.

– Olen asunut täällä vuoden verran ja kovin kylään ihastunut. Ajattelen, että kun täällä hyvin vahvasti eletään luonnosta, niin tulisi valtuustossa myös tarkastella asioita kestävyyden näkökulmasta, että meillä on myös tulevaisuudessa upea ja hyvinvoiva ympäristö, josta kuntalaiset ja myös matkailijat voivat kestävästi nauttia, Jukkola perustelee puolueen valintaa.

Hänelle kestävyys tarkoittaa luonnon ja ekologisen kestävyyden lisäksi esimerkiksi nuorten hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia ja kestävää kunnan taloudenpitoa.

Helsingistä muuttanut Jukkola haluaa osallistua uuden kotikunnan yhteisten asioiden hoitamiseen, koska on tuntenut itsensä tervetulleeksi ja kokenut, että on jo nyt voinut vaikuttaa kunnan asioihin omalla aktiivisuudellaan. Hän haluaa, että myös jatkossa uudet asukkaat otetaan samoin vastaan.

– Kyllähän me tarvitaan tänne nuoria ja perheellisiä. Siitä kunta elää ja saa elinvoimaisuutta. Perheille pitää olla tuki.

– Nuorempana ehdokkaana olen huolissani siitä, että onhan nuorilla tasavertaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässä riippumatta siitä, missä perhe asuu. harrastaminen, hyvä koulutus ja tarvittava tuki koulussa ovat investointi tulevaisuuteen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa Lappi on erityinen alue pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen vuoksi. Palveluiden ylläpitämisen kannalta se on Jukkolan mielestä ”kieltämättä haastava yhtälö”. Digitaalisuus ja liikkuvat palvelut voivat hänestä tarjota mahdollisuuksia täydentää peruspalveluita.

Jukkola on koulutukseltaan ekonomi ja työskentelee tällä hetkellä suomalaisen teollisuusyrityksen markkinointijohtajana. Muoniossa hän on ohjannut nuorille syksystä lähtien nyrkkeilyn lajikokeiluja.

Itteä kiinnostaa ympäristö- ja muut vastuullisuusasiat. Laura Turunen

Muoniolainen 33-vuotias Laura Turunen lähti ehdokkaaksi, jotta valtuustoon saataisiin vaihtuvuutta.

– Suht nuorena ja naisena ajattelin, että olisi hyvä lähteä ehdokkaaksi.

Turunen on ollut jo pitkään Vasemmistoliiton jäsen, ja myös kerran jo kuntavaaliehdokkaana aiemmassa kotikunnassaan Lohjalla. Valtuustoon hän ei silloin päässyt.

Muoniossa hän on asunut vuodesta 2016. Turunen työskentelee siistijänä Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:ssä. Viime vuonna hän valmistui Lappiasta luonnontuotekehittäjäksi.

Turunen jakaa Muonion vasemmiston yhteiset vaaliteemat: asuntotilanne kuntoon, perheille hyvät tukipalvelut ja nuorille harrastusmahdollisuuksia.

– Itteä kiinnostaa ympäristö- ja muut vastuullisuusasiat, Turunen kertoo.

Hänelle ominaista on lähteä miettimään ratkaisuja pieniin asioihin. Keskuskeittiön ruokahävikin vähentäminen on yksi tällainen, konkreettinen parannettava asia.

Ensinnäkin työrauha pitäisi saaha kouluihin. Ville Ikonen

Kolarin keskustan ehdokaslistalla on mukana kolme uutta nimeä.

Sieppijärveläinen poronhoitaja Ville Ikonen, 37, lähti ehdolle, koska hänestä nyt riviin tarvitaan nuorempia päättäjiä. Ikonen on virkavapaalla Sieppijärven koulun apulaisrehtorin työstä. Sen vuoksi juuri nyt on hänelle sopiva sauma perehtyä kunnan asioihin.

13 vuoden kokemus koulutyöstä on antanut Ikoselle selvän kuvan siitä, mitkä ovat kolarilaisen koulumaailman vahvuudet ja heikkoudet tällä hetkellä.

– Ensinnäkin työrauha pitäisi saaha kouluihin, Ikonen sanoo.

Se vaatisi hänestä lisää erityisopettajia, jotta luokan- ja aineenopettajat saisivat keskittyä omaan työhönsä. Opettajien pöydältä pitäisi vähentää myös ”sihteerintöitä”, kuten erilaisten palkkalomakkeiden täyttämistä. Ikosen mielestä koulujen työrauha on juuri nyt tärkeimpiä asioita, mitä Kolarin kunnan on hoidettava kuntoon.

Ikonen ei näillä näkymin aio itse enää palata koulumaailmaan töihin, vaan työskentelee nyt ja jatkossa poronhoitajana.

Hän valitsi ehdolle kysyneiden puolueiden joukosta keskustan, koska Ikosesta tuntuu, että se ei ole yhden asian porukka. Ikosen mielestä valtuusto voisi toimia nykyistä paremminkin ja etenkin muistaa, että kunnan tehtävä on panna koulujen asiat kuntoon.

– Nyt se on jäänyt vähän toissijaiseksi.

Perheitäkin pitäisi tukea, että lapsiperheillä olisi mahollisuuksia ja tukiverkostoja. Markus Palovaara

Keskustan listoilta pyrkii valtuustoon myös kurtakkolainen Markus Palovaara, 34, joka vastaa puhelimeen matkaltaan työpaikalle Pajalan Kaunisvaaraan. Palovaara työskentelee kaivoksella koneenkuljettajana.

Hänen tärkeiden asioiden listallaan maaseutuelinkeinot ovat korkealla. Palovaara harrastaa tilanpitoa vapaa-ajallaan kotona Kurtakossa, jossa hänellä on neljä liharotuista nautaa.

– Suomalainen ruoka on puhasta ja hyvää, Palovaara sanoo.

Maaseutuelinkeinojen tukeminen on hänestä tärkeää. Niiden lisäksi Palovaaralle ovat tärkeitä yritykset, työ ja perheet.

– Perheitäkin pitäisi tukea, että lapsiperheillä olisi mahollisuuksia ja tukiverkostoja, olisi hyvä olla ja ellää, neljän lapsen isä sanoo.

Keskusta oli Palovaaralle itsestään selvä puolue, jonka listalle hän lähti ehdokkaaksi, kun pyydettiin.

Keskustan kolmas uusi ehdokas Jenni Perälä on esitelty aiemmin tässä jutussa.

20-vuotiasVeera Lapinniemi lähti ehdolle ”tosi ex-tempore”, mutta päätös oli helppo, koska häntä kiinnostaa ajaa erityisesti nuorten asioita. Lapinniemi on Kolarin kuntavaaliehdokkaista nuorin.

– Mun mielestä kunnassa on ollut minun aikana tosi alakanttiin nuorten asiat.

Vasemmistoliitto oli Lapinniemelle luonteva puolue, koska ajatukset menevät yksiin ja Lapinniemi on kulkenut äitinsä Marja Juustovaaran kanssa silloin tällöin puolueen toiminnoissa.

– Oon kuullut, että siellä on ihmisillä todella paljon samoja ajatuksia, mitä mullakin on. Osana on sekin, että on tuttu porukka, Lapinniemi kertoo.

Hän on tällä hetkellä työtön matkailupalveluiden tuottaja. Lapinniemi opiskeli Muonion Lappiassa ja on aiemmin työskennellyt ohjelmapalvelualalla, hiihtokeskuksessa ja kaupan alalla.

Olen huolissaan siitä, miten nämä meidän pienet pärjää. Anu Vaattovaara

Kolarin vasemmiston listoilta on ensi kertaa lähdössä ehdolle myös Koulunkäynninohjaaja Anu Vaattovaara, 48, joka harkitsi ja päätti lähteä ehdokkaaksi 21 puhelinsoiton jälkeen. Niistä valtaosa tuli samasta puolueesta, vasemmistoliitosta.

– Mulle on lapsiperheet ja oikeastaan kaikki, vanhuksetkin, niin tärkeitä, yli 20 vuotta koulunkäynninohjaajana työskennellyt Vaattovaara kertoo.

Hän on huolissaan lasten levottomuudesta koulussa ja suunnitelmista vähentää määräaikaisia työntekijöitä. Vaattovaaran mielestä tukea ei ole lapsille tarpeeksi, eikä ohjaajien määrässä särkymävaraa.

– Olen huolissaan siitä, miten nämä meidän pienet pärjää. Myös vanhusten tulevaisuus huolettaa, kun joutuvat tuonne pitkin pitäjää. Saisi näitten asioita toivottavasti parempaan suuntaan.

Vaattovaaralla on kokemusta yhteisten asioiden hoitamisesta ammattiliitto JHL:n edustajistosta sekä Kolarin seurakuntavaltuustosta.

– Toivon myös, että olisi sopuisa valtuusto, puhallettaisiin yhteen hiileen, hän sanoo.

Muoniossa perussuomalaisten listalla on valtuutettu Ismo Alatalon lisäksi uusi kunta- ja aluevaaliehdokas Timo Laaksonen, 58, jonka puheessa vilahtelee paikkakuntia, ammatteja ja maistakin Suomen lisäksi Ruotsi ja Saksa.

Hän kertoo asuneensa Ruotsissa pitkään ja olleensa siellä mukana politiikassa kymmeniä vuosia. Ruotsin kokemusten perusteella Laaksosen oli helppo valita puolueeksi perussuomalaiset.

– Kun on asunut rajan toisella puolella, on nähnyt, miten maahanmuutto ja rikollisuus on karannut käsistä. Jengit, huumeet, se on ihan hurjaa touhua Ruotsin puolella. Tätä pitää varoa, Laaksonen sanoo.

Pohjoisessa, varsinkaan Muoniossa maahanmuutto ei aiheuta Laaksosen mielestä ongelmia, vaan ihmiset tulevat töihin ja pärjäävät hyvin.

– Muonioon mahtuu maahanmuuttajia. Täällä on totuttu monenmaalaisiin ihmisiin. Kun hoitaa asiansa, ei minulla ole ketään vastaan, Laaksonen sanoo.

Muoniossa ja Lapin hyvinvointialueella hän haluaisi vaikuttaa erityisesti siihen, että työntekijöitä saataisiin pohjoiseen. Asiaa auttaisi Laaksosen mielestä esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa pohjoiseen muuttava saa viiden vuoden asumisen jälkeen opintolainansa anteeksi tai tulokas saa vuokrahelpotusta.

Laaksonen on työskennellyt esimerkiksi metsurina ja opettajana. Tällä hetkellä hän saa työeläkettä Ruotsista ja harrastaa musiikkia.

Koin, että oma ikä on sopiva tässä kohtaa. Otto Pieskä

Muonion kokoomuksen listalla ehdokkaita on kahdeksan. Jatkokaudelle hakevat istuvat valtuutetut Teemu Taulavuorta ja Petteri Hirsikangasta lukuun ottamatta.

Uusi nimi listalla on Otto Pieskä, 33-vuotias sähköalan yrittäjä, joka hakee myös aluevaltuustoon.

– Koin, että oma ikä on sopiva tässä kohtaa, vois ymmärtää nuorempaa ja vanhempaa.

Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa etenkin työhön ja hyvinvointiin. Pieskän mukaan hyvinvointipalveluja ei pitäisi vain pystyä säilyttämään vaan niitä pitää myös parantaa.

Sitoutumattomina kokoomuksen listalta lähtevät uudet Liisa Koskela ja Helena Varis sekä istuva valtuutettu Maria Pietikäinen.

Kokoomus on vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa, jolla on Muoniossa yksi ehdokas, 67-vuotias kihlankilainen eläkeläinen Leena Kurki. Muonioon paluumuuttanut varhaiskasvatuksessa työuran tehnyt Kurki on ehdolla vaaleissa ensimmäistä kertaa.

– Aikaisemmin olen kunnan toimintaa seurannut viranhaltijapuolella, tunnen hallintoa.

Kurki haluaa lähteä vaikuttamaan etenkin lasten ja vanhusten hyvinvointiin.

Sitoutumaton Kolari21-ryhmä kertoi 14 kuntavaaliehdokkaan nimet perjantaina. Ryhmän ehdokaslistalla on nykyisten istuvien valtuutettujen lisäksi kaksi uutta nimeä, Markku Hamari ja Pasi Nikkinen, sekä useampi ryhmää vaihtava.

Vaihtajien joukossa on keskustan valtuutettu Stiina-Kaisa Räisänen, joka kertoo miettineensä jo viime vaaleissa, kumpi olisi oma ryhmä.

– Tämä tuntu tässä kohtaa hyvältä. En ole kokenut keskustan valtuustoryhmää omaksi joukoksi. Minusta puoluepolitiikka ei ole niin tärkeää kuntavaaleissa, Räisänen sanoo.

Uudessa ryhmässä hän toivoo pääsevänsä keskustelemaan asioista rehellisesti.

– Olisin toivonut vielä enemmän nuoria ehdokkaita mukaan. Olen valtuuston toiseksi nuorin ja täytän 40, Räisänen toteaa.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana toimintakeskus Arjen aarteessa Kolarissa työskentelevä Markku Hamari, 57, halusi mukaan politiikkaan, koska haluaa tehdä yhteistyötä positiivisella asenteella.

– Puhallettaisiin yhteen hiileen. Kyllähän se on kaikkien hyväksi ja parantaa imagoa ulospäin, että olisi veto- ja pitovoimaa.

Useat ryhmät kysyivät Hamaria ehdokkaaksi, ja valinta osui Kolari 21:een, koska Hamari olettaa, että puolueissa ryhmäkuri olisi ollut tiukempi.

Hamari haluaa edistää kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ”reunoja myöten”. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on hänen mielestään kunnan järjestämä asiointiliikenne, kansalaisopiston kurssit ja kunnan kulttuuritapahtumat.

Hamari on asunut Kolarissa vuodesta 2021 saakka, ja työskentelee sivutoimisesti yrittäjänä neuropsykiatrisena valmentajana ja valokuvaajana.

Kolari21:n ehdokaslistalla on mukana myös ylläsjärveläinen yrittäjä Janne Raittimo, joka valittiin vuonna 2017 valtuustoon keskustan listalta.

Keskustan valtuustoryhmä hajosi tammikuussa 2021 erimielisyyksiin kunnanjohtaja Kristiina Tikkalan irtisanomisesta sekä edesmenneen valtuutetun Sakari Lipposen toimista. Veli-Pekka Uusitalo, Unto Friman, Sakari Lipponen, Tapio Niittyranta ja Janne Raittimo perustivat silloin uuden sitoutumattoman ryhmän, joka otti vuoden 2021 vaaleissa nimen Kolari21. Raittimo ei ollut ehdolla vuonna 2021.

Kolari21 saa ryhmänvaihtajia keskustan lisäksi vasemmistosta, kun kunnan kiinteistönhoidon esimies Olavi Vaattovaara vaihtaa ryhmää. Vesilaitostyöntekijä Pekka Möykkynen ei ollut ehdolla edellisissä vaaleissa, mutta kahdeksan vuotta sitten hän oli ehdolla Meän Kolari -ryhmässä, josta tuli vuoden 2017 vaaleissa Kolarin kylät ja tunturit. Yrittäjä Marja-Liisa Hakso ei hänkään ollut mukana viime vaaleissa, mutta sitä ennen hän on ollut keskustan ehdokkaana.

Mun sydämellä on työttömät, vanhukset, yksinäiset, vammaiset, pienet lapset, vähempiosaiset. Mette Lehikoinen

Sosiaalidemokraattien listalla on Kolarissa kolme ehdokasta.

Yksi ehdokkaista, Mette Lehikoinen, 60, oli Kolarin kunnanhallituksen varajäsenenä jo 1990-luvulla, ja puolue oli silloinkin SDP. Välillä hän asui ja työskenteli pitkään Ruotsissa hoitoalalla. Lehikoinen muutti takaisin Kolariin vuonna 2021.

Hän haluaa kehittää syrjäkyliä. Esimerkiksi tie Venejärveltä Kurtakkoon pitäisi hänestä rakentaa ja kehittää Venejärven matkailua esimerkiksi reittien ja kahvilan avulla. Kahvila tarjoaisi samalla oppisopimustyöpaikan alan opiskelijalle. Lehikoinen kuvaa itseään käveleväksi ideapankiksi, joka on esittänyt ideoitaan ministeriöihin ja piispallekin.

– Mun sydämellä on työttömät, vanhukset, yksinäiset, vammaiset, pienet lapset, vähempiosaiset, Lehikoinen luettelee.

Työurallaan hän on hoitotyön lisäksi muun muassa opettanut. Tällä hetkellä Lehikoinen on Kolarin kunnan määräaikainen arkistosihteeri.

Kolarissa ltarvittaisiin hänen mielestään lisää työntekijöitä tunturialueen päiväkoteihin, joissa pitäisi olla enemmän varalla olevaa henkilökuntaa, jotta lapset saisivat tarvitsemaansa hoivaa.

Lehikoinen haluaa kehittää matkailua pienissä kylissä, mutta ymmärtää myös ihmisiä, jotka toivovat kotipaikkakunnalleen kaivosalan työpaikkoja.

Kylläpä tuo tuli nähtyä. Raimo Kumpurinne

RaimoKumpurinteen nimi ei ole SDP:n listalla.

– Kylläpä tuo tuli nähtyä, kolme kautta valtuustossa ryhmänsä ainoana vaikuttanut Kumpurinne sanoo.

– Yksinäinen on vähän varamies joka paikassa, hän toteaa.

Haluan vaikuttaa siihen, että nuoria ei unohdeta päätöksenteossa. Emma Markkala

Muoniossa kunnan nuorin ehdokas on 19-vuotias abiturientti Emma Markkala. Hän on perehtynyt kuntapolitiikkaan yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin lukemalla. Markkalalla on kokemusta myös lukion opiskelijakunnan hallituksesta, jossa nuoret saivat vaikuttaa esimerkiksi koulun oleskelutiloihin.

– Haluan vaikuttaa siihen, että nuoria ei unohdeta päätöksenteossa. Nuorten asioita voitaisiin parantaa Muoniossa sillä, että kysytään enemmän nuoriin liittyvistä päätöksistä nuorten mielipiteitä esimerkiksi kyselyiden avulla, Markkala sanoo.

Hän valitsi SDP:n koska puolueella tuntui olevan eniten yhteistä hänen kanssaan.

– Politiikka on yläasteesta asti kiinnostanut minua ja useamman vuoden ajan olen halunnut päästä vaikuttamaan, Markkala kertoo.

Markkalan lisäksi SDP:llä on Muoniossa toinen ehdokas, istuva valtuutettu Sakari Silén.

Keskustalla on Muoniossa tällä hetkellä eniten julkaistuja kuntavaaliehdokkaita, yhteensä 11. Joukossa on istuvien valtuutettujen ja aiemmin ehdolla olleiden lisäksi neljä täysin uutta ehdokasta.

MuoniolainenJuuso Mattila, 33, lähti ehdolle mielenkiinnon vuoksi. Hän valitsi puolueeksi keskustan, koska sillä on Muoniossa ”hyvä porukka, joka on hyvin saanut aikaan asioita”.

– Saataisiin hyvinvointia Muonion kunnalle niin paljon kuin mahdollista niin, että kaikki hyötyisivät siitä, ja pystyttäisiin sovussa se tekemään yhteispelillä. Kaikki näkökulmat pitäisi ottaa huomioon, Mattila perustelee.

Mattila on koulutukseltaan sähköautomaatioasentaja, ja hän työskentelee pääsääntöisesti kaivosalalla. Vapaa-ajalla Mattila hoitaa poroja ja toimii pienimuotoisesti yrittäjänä.

Työskentely tuntuu olevan avointa ja hyväntahtoista. Maarit Rönkkönen

Kaksi vuotta Muonion Kätkäsuvannossa asunut ja yrittänyt Maarit Rönkkönen, 50, lähti ehdokkaaksi, kun pyydettiin.

– Jos tulisin valituksi, erittäin vakavasti hommaa hoitaisin. Muonio on pieni kunta, joten arvelen, että aktiivisia ihmisiä tarvitaan, Rönkkönen kertoo.

Hänen käsityksensä Muonion kunnasta on ”aika positiivinen”.

– Työskentely tuntuu olevan avointa ja hyväntahtoista.

Erityisesti Rönkkönen haluaa vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin, esimerkiksi perheiden ja koulumaailman tukemiseen.

Rönkkönen työskentelee yrittäjänä, ja kolmen yrityksen työhön kuuluvat myynti ja myyntiedustus, oma vaatebrändi, tuotesuunnittelu ja verkkokauppa.

Kangosjärveläinen Ismo Micklin, 44, lähti ehdolle, jotta pääsisi vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon.

– Esimerkiksi kaavoitukseen, mikä vaikuttaa aika laajastikin.

Micklin työskentelee poronhoitajana, linja-autonkuljettajana ja autonasentajana.

Rahaa ja pääomaa vaativien päätösten pitää kestää aikaa. Henri Muotka

Keskustan listalla sekä kunta- että aluevaaleissa valtuustopaikkaa hakee 41-vuotias Henri Muotka. Hänellä on kokemusta kuntapolitiikasta Oulussa ja Kuopiosta, ja puolueen valinta on jo pitkään ollut selvä. Päätöksiin Muotka haluaisi tuoda pitkää näkymää tulevaisuuteen.

– Muoniossa on hyvä pöhinä päällä. Haluan, että päätökset olisivat pitkässä juoksussa kestäviä. Muonio ei ole iso kunta. Rahaa ja pääomaa vaativien päätösten pitää kestää aikaa.

Muotka työskentelee Lapin hyvinvointialueen vammaispalveluiden vastuuyksikköjohtajana pohjoisella alueella. Työstään Muotka uskoo voivansa tuoda osaamista hyvinvointialueen ja kunnan välisen yhteistyön parantamiseen. Hänestä on tärkeää, että kunnat ovat jatkossakin aktiivisia hyvinvointialueiden suuntaan, jotta palvelut säilyisivät Muoniossa. Kuntien on myös huolehdittava kiinteistöistä, kuten Muoniossa on Muotkan mielestä hyvin tehty.

– Ne (hyvinvointialueen palvelut) on isoja työllistäviä tekijöitä kunnassa. Yhteistyö täytyy olla tiivistä ja kunnalla kyky reagoida ja tehä yhteistyötä yli kuntarajojen.

Hyvinvointialueen valtuuston tärkeänä tehtävänä on Muotkan mielestä pohtia, miten palvelut saadaan hoidettua taloudellisemmin mutta kuitenkin niin, että palvelut ovat ihmisten lähellä.

– Varmasti pitkällä aikavälillä muutoksia joudutaan tekemään. Tehdäänkö yhteistyötä laajemmin kuntien välillä niin, että eri kunnissa profiloidutaan ja hoidetaan tiettyä palvelua isommalta alueelta.

Lapsille koulussa suvivirsi saa jatkua. Romeo Lehtonen

Kolarissa kristillisdemokraatit asettavat ensimmäistä kertaa ehdokkaan kuntavaaleihin. Sieppijärveläinen Romeo Lehtonen, 31, lähti ehdolle, kun puolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah soitti hänelle henkilökohtaisesti ja pyysi.

– Jos kerta Sari mulle henkilökohtaisesti soittaa, eihän siitä voi kieltäytyä, Lehtonen kertoo.

Hän lähti mukaan, koska politiikka on kiinnostanut aina, ja hän on aiemmin ollut mukana muiden vaalikampanjoita tukemassa. Kristillisdemokraatit on Lehtosen puolue kristillisten arvojen takia.

– Lapsille koulussa suvivirsi saa jatkua ja päivänavaukset saisi olla kristillisellä pohjalla. Kristillisyys on osa meidän suomalaisia perinteitä ja kulttuuria.

– Kristilliset arvot kuten lähimmäisenrakkaus ja rehellisyys tukee lapsen kasvatusta.

MS-tautia sairastavan vaimonsa henkilökohtaisena avustajana työskentelevälle Lehtoselle on tärkeää turvata kolarilaisten peruspalvelut, varsinkin terveyspalvelut ja vanhusten hoiva.

– Hoitopalveluiden tulee olla omassa kotikunnassa, että sairastavan vanhuksen ei tarvitsisi matkustaa toiseen kuntaan saamaan hoitoa.

Lehtonen muutti Kolariin koronavuonna 2020.

Me emme saa unohta tiukkoina aikoina esimerkiksi vanhuksia, minkälaisessa ympäristössä he asuu. Henna Vaattovaara

Kolarin vasemmiston listalta löytyy uusi sitoutumaton ehdokas Henna Vaattovaara, 45, jolla on aiempaa kokemusta Kolarin seurakunnan kirkkovaltuustosta ja -neuvostosta.

– Nyt kun isä (Voitto Vaattovaara) jää pois, aika on kypsä minun astua ehdolle, Vaattovaara kertoo.

Puolue ei ollut Henna Vaattovaaralle selvä asia. Vasemmisto kysyi häntä mukaan, joten nimi päätyi puolueen listalle, mutta puoluepoliittisesta Vaattovaara ei halunnut sitoutua. Hän toivoo, että puolueiden merkitys tulevaisuudessa pienenisi kuntapolitiikassa.

– Moni on tehnyt pitkän uran Kolarin kunnallispolitiikassa. On löydettävä uusia vastuunkantajia, Vaattovaara perustelee ehdolle asettumista.

Varhaiskasvatuksen opettajana Jussintien päiväkodilla 15 vuotta työskennellyt Vaattovaara haluaa päättäjäksi, koska ihmisten hyvinvointi on lähellä hänen sydäntään.

– Työn kautta mulle on lapset ja perheet tärkeässä asemassa. Kannan myös huolta nuorten jaksamisesta ja aikuisten voimavaroista tässä työvoimapoliittisessa tilanteessa. Koen huolta siitä, että ikäihmiset saisivat arvokkaan vanhuuden.

Käytännössä tärkeitä ovat esimerkiksi elinympäristöön liittyvät asiat. Vaattovaara iloitsee monitoimitalosta, joka takaa terveet tilat päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin ja työntekijöille.

– Samalla se tietää tiukkoja taloudellisia näkymiä. Me emme saa unohta tiukkoina aikoina esimerkiksi vanhuksia, minkälaisessa ympäristössä he asuu.

Vaattovaara haluaa edistää avoimempaa ja selkeämpää päätöksentekoa ja positiivisempaa poliittista ilmapiiriä.

Minusta on tosi tärkeä, että jos kunta tekee kaavaa, asukkaiden mielipide otetaan huomioon, eikä vain pusketa läpi. Tomi Viuhkola

Kolarin kylät ja tunturit -valitsijayhdistyksen listalta mukaan kuntavaaleihin lähtee ylläsjärveläinen yrittäjä Tomi Viuhkola, 46.

Miksi?

– Kiinnostaa hoitaa yhteisiä asioita ja ajaa Kolarin kunnan etua, Viuhkola vastaa.

Erityisesti hän haluaa työskennellä sen eteen, että nuorten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuudet ovat hyvät joka puolella kuntaa. Kouluverkko pitäisi Viuhkolan mielestä pitää nykyisellään, sillä koulut lisäävät kylien ja niiden asukkaiden hyvinvointia.

Viuhkola lähtee ehdolle Kolarin kylät ja tunturit -listalta, koska ryhmä ajaa lähellä hänen sydäntään olevia asioita.

– Esimerkiksi kaava-asioissa on haastateltu asukkaita ja yritetty ottaa heidän mielipide huomioon. Minusta on tosi tärkeä, että jos kunta tekee kaavaa, asukkaiden mielipide otetaan huomioon, eikä vain pusketa läpi.

Viuhkola on yritystensä kautta tehnyt viime vuodet maanrakennusta, uudis- ja korjausrakentamista, kiinteistönhuoltoa ja ohjelmapalvelua sekä toiminut vuokranantajana.

Samalla listalla on ehdolla vajaat neljä vuotta vakituisena kolarilaisena asunut Erja Mäki-Filppula, 55. Ylläs on hänelle rakas paikka jo yli 20 vuoden ajalta.

– Koen, että Ylläksen kehittäminen edelleen, yritystoiminnan tukeminen ja kaikki, mitä matkailuun täällä liittyy, on tärkeä asia mulle, Mäki-Filppula sanoo.

Toinen tärkeä asia on nuorten hyvinvointi. Mäki-Filppula haluaa käyttää päätöksenteossa omaa maalaisjärkeään sekä kunnioittaa luontoa ja muita ihmisiä. Kolarin kylät ja tunturit -ryhmässä jokainen saa hänen kokemuksensa mukaan olla omaa mieltä – kun perusteet löytyvät. Toisten mielipiteiden kunnioittamista Mäki-Filppula toivoisi politiikkaan lisää.

Hän on tehnyt ikänsä yrittäjän töitä, esimerkiksi Kesport-yrittäjänä. Ylläksellä Mäki-Filppula hakee vielä itselleen sopivinta työtä. Tämä kevät kuluu tunturin huipulla Ylläskammissa.

Huomasin, että tässä voisi olla mun rako vaikutaa nuoriin liittyviin asioihin. Jenni Perälä

NuorisotyönohjaajaJenni Perälä, 25, lähti keskustan kuntavaaliehdokkaaksi, koska häntä pyydettiin.

– Huomasin, että tässä voisi olla mun rako vaikutaa nuoriin liittyviin asioihin, muun muassa koulutukseen ja harrastuksin, Perälä kertoo.

Hän toivoo, että kaikkien nuorten ei tarvitsisi lähteä koulutuksen perässä pois Kolarista, vaan haaveet voisivat toteutua myös omalla paikkakunnalla esimerkiksi laajemman ammatillisen koulutuksen kautta.

Perälä haluaa vaikuttaa myös ympäristöön ja suojella luontoa sekä turvata nykyiset palvelut kaikenikäisille kuntalaisille. Keskusta tuntui Perälälle oikealta puolueelta, koska hänen poliittiset mielipiteensä eivät ole kovin vasemmalla tai oikealla.

Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän ehdokkaiden joukossa on useita kuntavaaleissa uusia nimiä.

Mulle on tärkeetä, että siellä on ihmisiä, joilla on prioriteetti, että päätökset perustuu tietoon eikä mutuun. Minttu Heimovirta

Ehdolla ovat ylläsjärveläinen biologi, yrittäjä ja toimittaja Minttu Heimovirta (kkt.), äkäslompololainen kiinteistönvälittäjä ja yrittäjä Michele Murphy-Kaulanen (kkt.), äkäslompololainen proviisori, Kolarin kunnanhallituksen jäsen Johanna Kiili (kkt.) sekä äkäslompololainen pyöräilymatkailun koordinaattori ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heli Laukkanen (kkt.).

Minttu Heimovirta kertoo somepäivityksessään, ettei ole kiinnostunut politiikasta, mutta asettuu ehdolle, koska ”niin moni supertyyppi on astumassa alas tärkeästä työstä Kolarin kunnanvaltuustossa, että pakko meidän muiden on ottaa viestikapulaa.”

– Mulle on tärkeetä, että siellä on ihmisiä, joilla on prioriteetti, että päätökset perustuu tietoon eikä mutuun, Heimovirta kertoo.

Heimovirta on 43-vuotias yrittäjä, luonto- ja tiedeaiheiden toimittaja ja biologi. Hän on asunut Ylläsjärvellä vuodesta 2018. Heimovirran yritys järjestää täyden palvelun vaelluksia.

Heimovirralle on tärkeää, että kuntalaisille viestitään päätöksentekoon tulevista asioista selkeästi.

– Vaikka Ylläs kolmonen, mitä se käytännössä tarkoittaa? Kuntalaisia voisi kuulla ja he voisivat vaikuttaa käsittelyyn tuleviin asioihin, jos viestintä olisi selkeämpää, Heimovirta sanoo.

– Miten Kolarista saadaan Suomen vetovoimaisin kunta? Miten se tehdään niin ettei tuhota meidän tärkeintä valttia, luontoa? Heimovirta kysyy somepäivityksessään.

Äkäslompololainen yrittäjä Michele Murphy-Kaulanen on ehdolla, koska haluaa vaikuttaa kolarilaisten elinympäristöön. Hän pitää sosiaalisen median päivityksensä mukaan tärkeänä sitä, että omaishoitajat, vanhukset ja nuoret saavat ansaitsemansa tuen ja mahdollisuudet. Murphy-Kaulanen haluaa myös tukea yrittäjyyttä.

– Hyvät palvelut, toimiva infrastruktuuri ja elinvoimainen ympäristö ovat avainasemassa, kun haluamme rakentaa kestävää ja houkuttelevaa kuntaa niin asukkaille kuin tänne muuttamista harkitseville, Murphy-Kaulanen kirjoittaa.

Meillä on yksi Suomen menestyneimmistä matkailualueista, eikä me osata arvostaa sitä. Heli Laukkanen

Heli Laukkanen lähti ehdolle, koska ”ei voi valittaa, jos ei toimi”.

– Erityisesti lapset ja nuoret, infrastruktuuri, yrittäjien ja erilaisten uusien toimialojen toimintaedellytykset sekä ympäristön kestävyys ovat asioita joihin haluan olla vaikuttamassa, hän kirjoittaa sosiaalisen median päivityksessään.

Laukkasen mielestä Kolari tarvitsee katseen tulevaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että lapset ja nuoret otetaan huomioon päätöksenteossa, ollaan ylpeitä uudesta, valmistuvasta koulusta ja aletaan arvostaa Yllästä, joka tuo kuntaan etätyöntekijöiden muodossa myös uusia toimialoja.

– Meillä on yksi Suomen menestyneimmistä matkailualueista, eikä me osata arvostaa sitä. Puhutaan, että tarvitaan uusia toimialoja, vaikka meillä on jo uusia toimialoja, Laukkanen sanoo.

Katse tulevaan tarkoittaa Laukkaselle myös sitä, että valtuustoon tarvitaan nykyistä enemmän eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia kuntalaisten edustajia.

Laukkanen on 45-vuotias äkäslompololainen, jonka työhistoriasta löytyy ennen nykyistä pyöräilymatkailun edistämistyötä 14-vuotinen ura pankkimaailmassa. Laukkanen asuu vakituisesti vapaa-ajanasunnossa, ja yksi hänen vaaliteemoistaan on uuden rakentamislain soveltaminen Kolarissa.

– Ihmisiä muuttaa tänne, kyllä me halutaan heidät kuntalaisiksi, Laukkanen sanoo.

Ei tuhota niitä nykyisiä elinkeinoja, kun tulevaisuutta suunnitellaan. Johanna Kiili

Johanna Kiili lähti ehdolle, koska tunsi ”voimakkaasti velvollisuudeksi ajaa yhteisiä asioita”, etenkin nyt, kun Kiilin puoliso Markus Kiili luopuu omasta paikastaan valtuustossa.

Johanna Kiili on ollut puolitoista vuotta kunnanhallituksen jäsenenä sen jälkeen, kun Kati Hursti muutti pois Kolarista ja luopui luottamustehtävistään. Hänen mielestään päätöksenteko ja keskustelu sujuvat kunnanhallituksessa hyvin, jos asia ei ole voimakkaasti polarisoitunut.

– Olen havainnut tarvetta johtamisen osaamiselle, mitä mulla on ja asiallisen keskustelukulttuurin edistämiselle, mitä pystyn tekemään. Haluaisin lisätä faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja varmistaa, että me tehdään päätöksiä harkiten ja monipuolisesti tarkastellen ja myös kriittisesti, Kiili kertoo.

Kiili haluaa varjella Kolarin luontoa, hiljaisuutta ja rauhaa sekä kehittää matkailua kestävästi ja mahdollistaa poroelinkeinolle jatkon. Hänestä esimerkiksi kaivoksiin ja tuulivoimaan pitää suhtautua kriittisesti ja faktaperusteisesti.

– Ei tuhota niitä nykyisiä elinkeinoja, kun tulevaisuutta suunnitellaan.

Kiili on 50-vuotias Kittilän apteekin proviisori, joka työskenteli Kolarissa perusturvajohtajana vuonna 2021. Hänestä kunnan pitää tarttua hyvinvointialueiden rajapinnassa tehtävään työhön niin, että hyvinvointi lisääntyy ja heikoimmassa asemassa olevista sekä lapsista ja nuorista pidetään huolta.

Kolarissa viime vaaleissa toiseksi eniten ääniä kerännyt ylläsjärveläinen Johanna Koivumaa (kkt.) kertoi Luoteis-Lapille, että ei lähde toista kertaa ehdolle. Kunnanhallituksessa istuva Koivumaa kertoi aiemmin Luoteis-Lapin haastattelussa, että hänen mielestään päätöksiä ei tehdä Kolarissa tietoon perustuen, vaikeista asioista ei voida keskustella, eikä toisten sanomisiin luottaa.

Moni on sanonut, että kokemusta tarvitaan. Matti Myllykangas

Muoniossa vuodesta 1981 kuntapolitiikassa mukana ollut keskustan Matti Myllykangas kertoi päätöksestään lähteä ehdolle. Hän aloitti kuntapäättäjän uransa Suomen nuorimpana kunnanhallituksen puheenjohtajana.

– Harkittuani ja monien vanhempien pyynnöstä annan suostumukseni. Moni on sanonut, että kokemusta tarvitaan – ja tottahan se on, kun valtuusto linjaa isompia haasteita pienen budjetin raameissa ja vastaa tulevaisuuden haasteisiin, varsinkin, kun tuo maailmanpoliittinen tilanne heijastuu myös kunnan toimintaympäristöön ja kuntalaisten huolestuneisuuteen, Myllykangas kertoo sähköpostitse.

Kunta- ja aluevaalien ehdokashakemukset on jätettävä 4. maaliskuuta mennessä. Aluevaalilautakunta ja keskusvaalilautakunta vahvistavat ehdokkaat 13. maaliskuuta.

Kuntavaaleihin voivat asettaa ehdokkaita puolueet ja valitsijayhdistykset, joilla on takanaan kymmenen äänioikeutettua henkilöä.

Juttu päivittyy.

Juttua on muokattu 2.4. kello 14.15. Lisätty Jaana Krögerin haastattelu ja kuva.

Juttua on muokattu 2.4. kello 10.06: Juttuun on lisätty tieto siitä, että toimitus ei tavoittanut Ville Lehtosta haastatteluun.

Juttua on muokattu 2.4. kello 9.12: Marjut Tiensuun haastatteluun on lisätty hänen ajatuksiaan vanhusten palveluista.

Juttua on muokattu 1.4. kello 20.18: Juttuun on lisätty Pasi Koivumaan ja Marjut Tiensuun haastattelut ja päivitetty otsikko.

Juttua muokattu 1.4. kello 16.38. Lisätty Iina Ahokkaan ja Timo Taiton haastattelut ja kuvat, päivitetty otsikko

Juttua muokattu 28.3. kello 10.03: Lisätty Liisa Koskelan haastattelu ja kuva, päivitetty otsikko.

Juttua on muokattu 27.3. kello 10.56: Lisätty Anna Saarelaisen haastattelu ja kuva, päivitetty otsikko.

Juttua muokattu 25.3. kello 12.00: Lisätty Mirva Kantomaan haastattelu ja kuva, päivitetty otsikko.

Juttua on muokattu 14.3. kello 11.56: Lisätty Pasi Nikkisen haastattelu ja kuva, päivitetty otsikko.

Juttua on muokattu 12.3. kello 15.45: Juttuun on lisätty Miska Jukkolan haastattelu ja muutettu jutun otsikko.

Juttua on muokattu 12.3. kello 15.33. Lisätty Laura Turusen haastattelu.

Juttua on muokattu 11.3. kello 14.44: lisätty Anu Vaattovaaran kuva.

Juttua on muokattu 11.3. kello 8.29: päivitetty faktalaatikoiden tiedot.

Juttua on muokattu 11.3. kello 8.15: lisätty Kolarin vasemmiston kahden uuden ehdokkaan haastattelut sekä Muonion perussuomalaisten uuden ehdokkaan haastattelu. Lisätty jutun alkuun tiedot ehdokkaiden ja uusien ehdokkaiden yhteismääristä. Muutettu jutun otsikko.

Juttua on muokattu 4.3. kello 14.06. Lisätty Muonion kokoomuksen lista, kristillidemokraattien lista sekä haastattelut, muutettu otsikko. Päivitetty faktalaatikot.,

Juttua on muokattu 28.2. kello 23.07: korjattu kirjoitusvirhe.

Juttua on muokattu 28.2. kello 19.58: juttuun on lisätty Emma Markkalan kuva ja lisätty Markkalan osuuteen sitaatti.

Juttua on muokattu 28.2. kello 19.45: päivitetty otsikko ja lisätty Mette Lehikoisen kuva.

Juttua on muokattu 28.2. kello 19.36: juttuun on lisätty Markku Hamarin, Mette Lehikoisen ja Emma Markkalan haastattelut.

Juttua on muokattu 28.2. kello 13.58: jutun faktalaatikkoon on päivitetty pois jäävien valtuutettujen äänimäärä Kolarissa: 554 ääntä ja yli 26 prosenttia kaikista annetuista äänistä etsii uutta kotia.

Juttua on muokattu 28.2. kello 13.53: Juttuun on lisätty tieto siitä, että Raimo Kumpurinne ei enää asetu ehdolle sekä hänen kommenttinsa.

Juttua on muokattu 28.2. kello 13.43: lisätty tiedot Kolari21-ryhmän ehdokkaista sekä Stiina-Kaisa Räisäsen kommentit ryhmänvaihdosta.

Juttua on muokattu 27.2. kello 14.49: korjattu kirjoitusvirhe.

Juttua on muokattu 26.2. ja 27.2.: juttuun on lisätty kuntavaaliehdokkaita ja uusien ehdokkaiden haastatteluja sekä kuvia.

Juttua muokattu 25.2. kello 11.03. Lisätty aiemmin puuttunut jutun kirjoittajan nimi.

Juttua muokattu 25.2. kello 10.53 Lisätty aluevaaleihin lähtijöihin Voitto Vaattovaara, Kolari (vas.)

Juttua on muokattu 24.2. kello 14.35: juttuun on lisätty pääkuvaksi kuvakollaasi Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän uusista kuntavaaliehdokkaista.