Paikallisuutiset

”Tarvitsemme tulojen lisäystä ja menojen karsimista” – Kolarin kunnanjohtaja esittää kunnallisveron nostoa

Puolen prosenttiyksikön korotus tuottaisi kunnan kassaan 300 000 euroa lisää rahaa vuosittain. Se riittäisi ensi vuonna esimerkiksi Kolarin keskuskeittiön ruokalan remontin ajaksi suunniteltujen ruokailukonttien maksamiseen.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja esittää puolen prosenttiyksikön nostoa kolarilaisten maksamaan tuloveroon ensi vuodelle. Syynä verojen nostoon on Vehkaojan mukaan Kolarin kunnan talouden näkymä pitkälle tulevaisuuteen.

– Meillä on semmoinen tilanne, että ollaan tekemässä merkittävällä tavalla alijäämäinen talousarvio, Vehkaoja kertoo.

Puolen prosenttiyksikön nosto kunnallisveroon tarkoittaa 300 000 euroa lisää rahaa kunnan kassaan vuodessa ja vakautta talouteen, Vehkaoja kertoo. Kolarin kunta on tekemässä ensi vuonna yli 860 000 euroa miinusmerkkisen talousarvion. Vuoden 2026 ja 2027 taloussuunnitelmat ovat vielä enemmän, miljoonan ja kaksi, alijäämäisiä.

Verottajana ei olla raskasta sarjaa.

Tällä hetkellä kolarilaiset maksavat palkoistaan 7,9 prosenttia veroa kunnan palveluiden järjestämiseen. Yhteensä kuntalaisten tuloveroista kertyy tänä vuonna arviolta 6,2 miljoonaa euroa.

Kunnan palveluiden järjestäminen maksaa tämänhetkisen talousarvion mukaan ensi vuonna yhteensä noin 17 miljoonaa euroa, josta noin 12,7 miljoonaa euroa maksetaan verotuloilla.

Kunnanjohtaja esittää, että kuntalaisten palkkatuloista otetaan ensi vuonna 8,4 prosenttia. Puolen prosenttiyksikön korotus kuntalaisten tuloveroprosenttiin toisi kunnan kassaan noin 300 000 euroa lisää rahaa. Rahalla saataisiin esimerkiksi Kolarin keskuskeittiön ruokalan remontin ajaksi tarvittavat väistötilat (232 200 euroa).

Kolarin ensi vuoden talousarvio on tehty korotetulla tuloveroprosentilla.

Vehkaojan mukaan Kolarin tuloveroprosentti on Lapin ja koko maan kuntien keskiarvoon verrattuna yhä maltillinen. Esimerkiksi Muonio piti tuloveroprosenttinsa ennallaan 8,9:ssa. Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki perusteli päätösesitystä ennakoidulla verotulojen kasvulla sekä kotitalouksien menojen kasvulla.

– Verottajana ei olla raskasta sarjaa, Vehkaoja sanoo.

Siitä löytyy kombo, jolla saadaan talousarvio tasapainoon.

Lähivuosien alijäämäiset tilinpäätösennusteet eivät vielä tarkoita Kolarille kriisikuntauhkaa, koska kunnalla on aiemmilta vuosilta ”säästössä” ylijäämäisiä tilinpäätöksiä yhteensä 22 miljoonan euron edestä.

– Kun ne on syöty, aletaan katsomaan kriisikuntakriteereitä, Vehkaoja sanoo.

Kuntalain mukaan kunta ei voi suunnitella talouttaan pysyvästi alijäämäiseksi.

– Ei se (kunnallisveroprosentin nosto) auta miljoonan tai kahden miljoonan tulevissa alijäämävuosissa. Tarvitsemme tulojen lisäystä ja menojen karsimista. Siitä löytyy kombo, jolla saadaan talousarvio tasapainoon.

Se kannattaa tulevaisuutta varten olla tapissaan.

Kiinteistöveroihin kunnanjohtaja ei esitä muuta muutosta kuin voimalaitosten veroprosentin nostamista korkeimpaan mahdolliseen, 3,1:een. Tällä hetkellä voimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa kolme prosenttia.

– Se kannattaa tulevaisuutta varten olla tapissaan, Vehkaoja sanoo.

Kolarin kunta saa tänä vuonna kiinteistöveroa arviolta 4,9 miljoonaa euroa. Ensi vuonna määrän lasketaan nousevan viiteen miljoonaan euroon.

Tulo- ja kiinteistöverojen lisäksi kunnat saavat yhteisöveroa yritysten tuloksesta. Kolarin ennustetaan saavan tänä vuonna yhteisöveroa 750 000 euroa, mikä on 120 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Yhteisöveron määrän arvioidaan pysyvän ensi vuonna samana.

Kunnanhallitus sanoo oman mielipiteensä veroprosenteista tiistaina 5. marrakuuta. Valtuusto päättää veroprosenteista torstaina 14. marraskuuta. Kunnan on ilmoitettava tuloveroprosenttinsa Verohallinnolle 17. marraskuuta mennessä.

Kolarin kunnanhallitus saa pöydälleen kunnanjohtajan esityksen myös siitä, että kunta ei jatkossakaan harkitse ja ratkaise itse kiinteistöverosta ja kunnallisverosta vapauttamista.

Valta vapauttaa joku tai jokin taho kunnallis- ja kiinteistöveron maksamisesta siirtyi Verohallinnolle vuonna 2013. Kunta voi pitää ratkaisuvallan itsellään, mutta Kolarissa näin ei ole toimittu enää vuoden 2019 jälkeen.

Muonio päätti pitää itsellään päätösvallan sekä kunnallis- että kiinteistöverosta vapauttamisesta myös vuonna 2025. Asiasta päätti kunnanvaltuusto.