Paikallisuutiset

Tapojärvi saa julkista tukea kaivosten kiertotalouteen – Yrityksen tavoitteena on vähentää luonnon kuormitusta

Hannukaisen vanhalla kaivosalueella sijaitseva sivukivikasan peite on yksi esimerkki Tapojärven kiertotaloustesteistä. Italiassa tytäryhtiö tekee asvalttia terästehtaan kuonasta.

Kolarilainen teollisuuden kiertotalouteen ja kaivospalveluihin erikoistunut Tapojärvi Oy saa 280 000 euroa innovaatiorahoitusta Business Finlandilta kiertotalouden edistämiseen kaivostoiminnassa.

– Kiertotalousratkaisuillamme vähennetään luonnon kuormitusta ja pienennetään hiilijalanjälkeä. Kierrätetyillä tuotteilla pystytään korvaamaan neitseellisiä materiaaleja, Tapojärven innovaatiojohtaja Seppo Ahola kertoo.

Yritys hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja ja jätteitä ja tekee niistä uusia tuotteita ja ratkaisuja esimerkiksi Italiassa, jossa Tapojärvi Oy:n tytäryritys valmisti ruostumatonta terästä tuottavan tehtaan kuonasta 300 metrin koepätkän asvalttia noin vuosi sitten. Nyt yhtiö purkaa tietä ja selvittää, onko se edelleen kierrätettävissä.

Italian laissa on velvoite käyttää infran rakentamisessa vähintään viisi prosenttia kierrätysmateriaaleja. Niiden käyttäminen ei saa loppua yhteen kierrätyskertaan.

Kolarin Hannukaisen vanhalla kaivosalueella yritys testaa puunjalostuksessa syntyvän soodasakkajätteen ja kaivoksen rikastamossa syntyvien jätevesien käyttämistä uusiobetonin raaka-aineena. Betonilla on peitetty happoa muodostavia sivukivikasoja.

Kaivosten rikkipitoiset sivukivikasat on peitettävä niin, etteivät vesi ja happi pääse kosketuksiin kivien kanssa ja aiheuta haitallisten aineiden liukenemista maaperään ja vesistöön.

Tapojärven tytäryritys Hannukainen Mining Oy aloitti uuden peiterakenteen kokeilemisen Hannukaisessa vuonna 2022. Yritys seuraa koekasaa siihen saakka, kun yhtiön suunnittelema kaivostoiminta alueella alkaa.

– Koerakenteet ovat lupaavia. Varmasti näistä jalostuu lopullinen vaihtoehto, jolla pystytään korvaamaan yleisesti käytössä olevaa, muun muassa Intiassa valmistettavaa HDPE-muovikerniä. Ratkaisuillamme saadaan huomattavasti pienempi hiilijalanjälki, Ahola kertoo.

Hannukainen Mining ei ole vielä saanut kaivoslupaa, ja viranomainen lopetti sen ympäristöluvan käsittelyn joulukuussa 2023.

Ahola sanoo, että ei vain Kolarin kaivoshankkeessa vaan ylipäänsä teollisuuden kiertotaloushankkeissa luvitus on tällä hetkellä merkittävä pullonkaula.

Meillä on lukuisia uusiotuotteisiin liittyviä ratkaisuja kehitteillä ja niistä tullaan kuulemaan. Seppo Ahola

Ahola kertoo, että Tapojärven kehitys- ja tutkimustyötä tekee lähes 30 eri alojen asiantuntijaa, ja yritys käyttää kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen vuosittain noin viisi miljoonaa euroa.

– Kaikki kehitysprojektit kohdistuvat kiertotalouden ratkaisuihin ja vähäpäästöisempään teollisuuteen.

Julkisen tuen merkitys on Aholan mukaan esimerkiksi se, että tutkimushankkeissa yhteistyö erityisesti yliopistojen ja asiantuntijoiden kanssa syvenee.

Tapojärvi sai innovaatiorahoitusta projektiin, jossa on sen lisäksi mukana kahdeksan muuta yritystä ja neljä tutkimuslaitosta tai yliopistoa. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisenä tavoitteena on helpottaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja auttaa yrityksiä kohti jätteetöntä kaivosta.

Ahola kertoo, että jokaisella mukana olevalla yrityksellä on omat kehityskohteensa, jotka ovat liikesalaisuuksia.

Hannukaisen kaivosalueella oleva peiterakenne on yksi esimerkki kehitystyöstä, joka edelleen jatkuu, eikä vielä ole kaupallisessa käytössä. Italiassa yritys myy tällä hetkellä kuonapohjaisia kierrätystuotteita esimerkiksi betonin raaka-aineeksi ja täytteeksi infran rakentamiseen.

Ahola kertoo, että Kolarin kaivoshankkeessa hyödynnetään yhtiön kiertotalousosaamista.

– Meillä on lukuisia uusiotuotteisiin liittyviä ratkaisuja kehitteillä ja niistä tullaan kuulemaan.

Lappilaiset yritykset saivat yhteensä 5,2 miljoonaa euroa julkista tukea yritysten tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin. Koko Suomessa rahaa myönnettiin 383 miljoonaa euroa.

Lapissa valtion innovaatiotukea saivat Tapojärven lisäksi torniolainen terästehdas Outokumpu Stainless Oy (2,17 miljoonaa euroa), kaivoshanketta Savukoskella edistävä Sokli Oy (1,29 miljoonaa euroa), rovaniemeläinen kallioporausta tekevä yritys Arctic Drilling Company Oy Ltd (1,22 miljoonaa euroa), rovaniemeläinen liikunta- ja leikkivälineitä valmistava Lappset Group Oy (230 000 euroa) ja lapinlehmän maidosta jäätelöä valmistava Ketomo Food Oy (60 000 euroa).