Paikallisuutiset

Tapojärvi etsii metalleja käytetyistä piirikorteista – Tarvitaanko kaivoksia tulevaisuudessa?

Kolarilainen kaivos- ja kiertotalousyhtiö Tapojärvi on mukana uudessa yrityksessä, joka aikoo liuottaa teollisuuden tarvitsemia kriittisiä raaka-aineita vanhoista piirikorteista ja myydä niitä takaisin teknologiateollisuuden yrityksille.

Piirikorteista on tarkoitus irrottaa esimerkiksi kultaa, hopeaa, kuparia, palladiumia ja harvinaisia maametalleja. Piirilevy on elektroniikan perusrakennuspalikka, jossa on kiinni laitteen tarvitsemia ja sen toimintaa ohjaavia osia.

Zero Mine Solutions -yhtiössä on Tapojärven lisäksi mukana jyväskyläläinen vesi- ja energiayhtiö Alva-yhtiöt ja Elker Oy, joka kierrättää sähkö- ja elektroniikkaromua. Yrityksen taustalla on Jyväskylän yliopiston tekemä tutkimus ja kaupungin energiayhtiön halu saada jätteenpolttolaitoksen tuhkasta talteen metalleja.

Tapojärven tehtävä on kierrätyslaitoksen rakentaminen ja pyörittäminen Jyväskylässä. Yhtiö tarvitsee toimintansa aloittamiseen kolme miljoonaa euroa, joista Tapojärven osuus on noin puolet.

Uuden yhtiön hallituksen puheenjohtaja, torniolainen Mauri Kauppi kertoo, että mikään yritys ei tällä hetkellä tee vastaavaa Suomessa. Euroopassa kierrätetään tällä hetkellä alle 40 prosenttia sähkö- ja elektroniikkaromusta. Suomessa Bolidenin Harjavallan kuparisulatto käyttää jonkin verran sähkö- ja elektroniikkaromua.

Jos halutaan, että vihreä siirtymä etenee, tarvitaan sekä kaivoksia että kierrätystä. Mauri Kauppi

Uusi yritys on tiensä alkupuolella. Jyväskylään rakennettavan pilottilaitoksen tavoitteena on käsitellä kolme tonnia piirikortteja päivässä. Uuden laitoksen luvitus on vielä kesken, ja sitä on tarkoitus päästä suunnittelemaan ensi vuoden aikana. Täyteen tuotantoon laitos on tarkoitus saada viimeistään vuonna 2029.

Piirikortit ovat vain pieni osa kaikesta sähkö- ja elektroniikkaromusta, mutta ne kiinnostavat uutta yhtiötä kriittisten raaka-aineiden vuoksi.

Uusi yritys etsii piirikorteista EU:n kriittisiksi määrittelemiä metalleja ja alkuaineita. Ensin yritys liuottaa romusta kultaa, kuparia, hopeaa ja palladiumia. Myöhemmin se ottaa talteen myös harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä, dysprosiumia ja terbiumia. Niitä tarvitaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa, sähköautoissa ja elektroniikkateollisuudessa.

Kierrätetyt metallit on tarkoitus myydä yrityksille, jotka tarvitsevat niitä uuden elektroniikan valmistamiseen.

Kauppi kertoo, että piirikorteissa olevien harvinaisten maametallien tuotanto on tällä hetkellä lähes täysin Kiinan käsissä, ja niitä tuotetaan esimerkiksi Afrikassa.

– Kiinasta on saatu niitä halvalla. Kiinariippuvuus on päässyt kasvamaan liian suureksi.

Kuparista tulee puutetta. Yhtä lailla koboltista tulee puutetta. Mauri Kauppi

Samaan aikaan, kun Tapojärvi on mukana kehittämässä uutta teknologiaa metallien kierrätykseen, sen kolarilainen tytäryhtiö Hannukainen Mining mainostaa, että Hannukaisen rautakaivoshanke on ”välttämätön”.

Onko se tulevaisuudessa enää välttämätön? Miksi Tapojärvi on mukana kaivostoimintaa korvaavassa yritystoiminnassa?

– Minun mielestä tässä ei ole ongelmaa. Jos halutaan, että vihreä siirtymä etenee, tarvitaan sekä kaivoksia että kierrätystä. Uusien kaivosten avaaminen vie aikaa, Kauppi sanoo.

Hänen mukaansa metallien kierrätysliiketoiminta tukee myös kaivostoimintaa, jossa haetaan kestävämpiä ratkaisuja. Arvometallit halutaan saada tarkoin talteen ja päästöt mahdollisimman pieniksi.

Kaupin mukaan Hannukaisen rautakaivos on tärkeä Suomen huoltovarmuuden vuoksi, koska Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään rautakaivosta.

– Mutta siellä on myös kuparia, kultaa ja kobolttia. Kutakuinkin saman verran saadaan liikevaihtoa kuparista kuin raudasta. Kuparista tulee puutetta. Yhtä lailla koboltista tulee puutetta, Kauppi sanoo.

Maailma ei ole vielä valmis, kaikkea ei ole vielä keksitty. Mauri Kauppi

Kauppi päätyi Tapojärvi-konsernin hallituksiin sen jälkeen kun eläköityi työstään Outokummun Tornion terästehtaalla. Tapojärvi käsittelee Outokummun Tornion terästehtaan ferrokromi- ja teräskuonaa ja jalostaa siitä uusia myyntituotteita.

Outokummun kuonasta jalostetut myyntituotteet olivat Tapojärven ensimmäinen askel kohti kiertotaloutta 2000-luvulla. Tapojärvi käsittelee ja jalostaa terästehtaan kuonaa myös Italiassa.

Kauppia kiinnostaa uudessa yrityksessä ja Tapojärven kiertotaloustoiminnassa uusien ratkaisujen kehittäminen ja niiden vieminen kaupalliseksi toiminnaksi. Zero Mine Solutions on Kaupin mukaan edellä kilpailijoita omalla alallaan.

– Maailma ei ole vielä valmis, kaikkea ei ole vielä keksitty.

Euroopan Unioni määritteli viime vuonna kriittisiksi raaka-aineiksi 34 alkuainetta, joita Eurooppa tarvitsee talouteensa, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä puolustautumiseen ja avaruusteollisuuteen.

EU haluaa, että kymmenesosa kriittisistä raaka-aineista louhitaan jatkossa Euroopassa, 40 prosenttia jalostetaan Euroopassa ja neljäsosa saadaan kierrättämällä.