Paikallisuutiset

”Tämä on kulttuurinen kansanmurha”, sanoi Kari Kyrö eduskunnassa

Inarinmaan Lapinkylän edustaja Kari Kyrö teki perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuudessa selväksi mielipiteensä hallituksen esityksestä saamelaiskäräjälaiksi. Kyrön mukaan laki toteutuessaan johtaisi kulttuuriseen kansanmurhaan.

– Minä totean, että tämä esitys on ikävä kyllä niin kova ja syrjivä, että tämä on suurin vääryys mitä yläperälle saamelaisväestön keskuuteen on koskaan tarjottu, sanoi Kari Kyrö.

Hän ihmetteli, kuinka lailla voitaisiin jakaa Suomen saamelainen alkuperäiskansa oikeudet omaaviin ja oikeudettomiin.

– Hallituksen esitys jakaisi saamelaisen alkuperäiskansan Suomessa kestämättömällä, ensimmäisen kielen oppimisen perusteella kahteen keskenään eriarvoiseen osaan, osallisiin ja hylättyihin, joiden kohtaloksi koituu pakkoassimilaatio ja kovasti ja suoraan sanottuna, kulttuurinen kansanmurha.

Kyrö lainasi kuulemistilaisuudessa tutkija Veera Välitalon näkökulmaa, jonka mukaan kulttuurinen kansanmurha on kyseessä silloin, kun isketään traditioihin, arvoihin ja kieleen ja kulttuurinen aines tuhotaan niin, että ryhmän olemassaolo häviää.

– Pelkällä kieliperusteella alkuperäiskansan määrittäminen rikkoo Suomen perustuslailla turvattuja perusoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia, ihmisoikeussopimuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Kyrö paheksui näkemyksiä, joita on kuultu muun muassa RKP:n kansanedustajan suusta, että saamelainen voi olla kuulumatta Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kyrö piti tällaista näkemystä halventavana.

Kyrö muistutti, että suomalainen Minna Canth ajoi 1800-luvulla naisille äänioikeutta ja Suomeen myönnettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

– Miltä tuntuisi, jos äänioikeus lähtisi, kyseli Kyrö ja katseli kuulemistilaisuudessa istuvia kansanedustajia.

Kyrö oli sitä mieltä, että Ihmisoikeuskomitea ei ole vaatinut polveutumisperusteen poistamista, vaan päinvastoin sen soveltamista. Hän kertoi, kuinka kielen menetys johtuu muun muassa siitä, että saamen kielen puhujia rangaistiin Inarissa raipaniskuilla - näin kertovat käräjäpöytäkirjat.

– Kun valtiovalta tuolloin vaati alkuperäiskansaa luopumaan kielestään, voiko se nyt vaatia kielen osaamista, jotta voi kuulua alkuperäiskansaan.

– Neljännen sukupolven mukana ottaminen on bluffia, sillä tällä hetkellä edes kahdeksan ihmisen todistuskaan henkilön kielitaidosta ei riitä, ihmetteli Kyrö.

Kari Kyrö nosti esille myös Saamelaiskäräjien vaalitavan sekä Saamelaiskäräjillä vallitsevan demokratiavajeen ja oikeusvaltioperiaatteiden vastaisuuden. Hän huomautti, että vaalien ääniharavat istuvat takarivissä ja tällä tavalla saamelaisäänestäjien ja heidän vaaleissa antamansa tahto mitätöidään.

Kari Kyrö sanoi, että poliisi on aloittanut laajan tutkimuksen koskien saamelaisten syrjintää ja virka-aseman väärinkäyttöä käräjillä.

– Onko nyt oikea hetki asiaa koskevan lainmuutokseen tekemiseen tutkinnan ollessa kesken.