Paikallisuutiset

"Tämä on ihan helkatin kaunis kylä" – kyläläiset pitävät ääntä, jotta Äkäslompoloa ei rakenneta sillisalaatiksi

Pari vuotta Äkäslompolossa asunut Saara-Kaisa Konttori haluaisi tarkan ja pitävän suunnitelman siitä, miten matkailukylän keskustaa tiivistetään rakennuksilla. Äkäslompolossa syntynyt Heli Kaulanen on surullinen siitä, että kotikylän kauneimmat metsät rakennetaan pala palalta.

Korkea hotelli, korkeita huviloita, huviloita järvenrantaan, huviloita Ylläksen ja Kuertunturin ikimetsiin. Äkäslompolossa käynnissä oleva matkailurakentaminen pitäisi suunnitella ja määritellä paljon nykyistä tarkemmin ja pitää sovitusta kiinni, Heli Kaulanen ja Saara-Kaisa Konttori sanovat.

Nyt kunta antaa heidän mielestään maanomistajien ja rakentajien rakentaa kylään, mitä kukin haluaa. Keskusta vaatisi tiukkaa rakennusvalvontaa, jota edellytettiin jo tekeillä olevaa osayleiskaavan uudistusta edeltäneessä Ylläs kakkosessa.

Se ei ole toteutunut, Konttori ja Kaulanen sanovat. He ottavat aktiivisesti kantaa Kolarin kunnan kaavoitukseen muistutuksilla ja tarvittaessa valituksilla Äkäslompolon kyläyhdistyksen hallituksessa.

Konttori ja Kaulanen katselevat kylämaisemaa Sivulantien kulmassa keskellä Äkäslompolon kylää. Tänne suunnitellaan ja rakennetaan asemakaavan muutoksilla ja poikkeusluvalla lukuisia uusia matkailurakennuksia.

Seuraavaksi kuntalaisten nähtäville tulee kaavaluonnos, joka mahdollistaa toteutuessaan hotellirakentamista Sivulantien laidassa olevalle niitylle.

Tontin omistaa Sampo Kaulanen, mutta vielä hän ei kerro hankkeesta enempää. Kaavaluonnoksen mukaan 0,87 hehtaarin tontille suunnitellaan neljää puupintaista kolmen ja puolen kerroksen korkuista hotellitaloa, joihin tulisi yhteensä 80 asuntoa.

– Koitamma saaha asiakkaita Ylläkselle, Sampo Kaulanen sanoo.

Hyvin suunnitellut ja ympäristöön sopivat hotellitkin mahtuvat Äkäslompolon kylään ja keskusta voi olla nykyistä rakennetumpi, Heli Kaulanen ja Saara-Kaisa Konttori arvioivat. Tunturien ja järven on kuitenkin oltava näkyvissä, Kaulanen sanoo.

Äkäslompolon kyläyhdistys lausui kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta helmikuussa ja piti hyvänä sitä, että kylää tiivistetään keskeltä sen laajentamisen sijaan. Kyläyhdistys kaipaa kuitenkin suunnitelmaa Äkäslompolon kylän keskustan tulevaisuudesta.

– Ilman yhtenäistä linjaa Äkäslompolon kylän ominaispiirteet häviävät ja kylän yleisilme muodostuu hallitsemattomaksi ”sillisalaatiksi”, yhdistys lausui.

Nyt koko kylän keskusta uhkaa heidän mielestään mennä sekavan näköiseksi: pienen vieressä on isoa, puun vieressä kiveä, metsään maastoutuvaa ja korkeaa, kaikenlaisia värejä ja tyylejä rinnakkain ilman yhteistä ajatusta. Kaulanen ja Konttori muistuttavat, että Äkäslompolon kylä on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

Minulla on oikeus olla surullinen ja yrittää pelastaa, mitä pelastettavissa on. Heli Kaulanen

Kaulanen ja Konttori käyttävät vapaa-aikaansa kaavojen tutkimiseen ja niistä lausumiseen, koska kotikylä on heille tärkeä. Toistaiseksi mielipiteiden kirjoittamisen tulokset ovat olleet laihoja.

– Ei niillä ole mitään merkitystä, he sanovat.

Lukuisiin kaavamuutoksiin tutustuminen ja mielipiteiden ilmaisu vievät kyläyhdistyksen aikaa muulta yhdessä touhuamiselta, mutta rakentaminen vaatii Kaulasen ja Konttorin mielestä yhdistyksen huomion juuri nyt.

– Asialle on vielä jotain tehtävissä, jos yhteistä halua vaan löytyy, he sanovat.

Kaulasta harmittavat esimerkiksi oman kotitalon järvimaiseman eteen rakennetut isot järvenrantatalot, joita ei kaavamateriaalista osannut hahmottaa niin suuriksi. Iso suru on myös kylältä tunturiin nouseva rinne, Tunturipalo, jonka Metsähallitus on kaavoittanut ja myynyt pala palalta lomatonteiksi. Toinen Metsähallituksen iso mökkikaava Kuertunturin rinteessä surettaa myös.

– Kuer on minulle tiukka paikka. Alue on portti kylään. Se on koskemattomana kaunis, Kaulanen sanoo.

– Tarvitseeko olla niin valtavaa mökkirakentamista? Mökit ovat ison osan vuodesta tyhjillään, hän miettii.

Kylämäisyyteen kuuluu Kaulasen ja Konttorin mielestä sekin, että rakennuspaikkoja on myös ympäri vuoden kylässä asuville.

– Loma-asunnot tekee sen, että tarvitaan lisää palveluita ja työntekijöitä ja työntekijöille asuntoja, Kaulanen sanoo.

– Ja tulijoita olis, Konttori jatkaa.

Tulijat ovat tulleet Äkäslompoloon kautta aikojen järven ja tuntureiden takia, Kaulanen muistuttaa. Niiden takia Äkäslompoloon myös tullaan lomailemaan. Yhteistä maisemaa ei saa rakentaa umpeen.

– Tämä on ihan helkatin kaunis kylä, eihän siitä pääse mihinkään. Minulla on oikeus olla surullinen ja yrittää pelastaa, mitä pelastettavissa on, Äkäslompolossa syntynyt ja kylään takaisin muuttanut Kaulanen sanoo.

Selvän pyyn terassi alkaa olla täynnä. Saara-Kaisa Konttori

Kaavakielen ymmärtäminen on maallikolle vaikeaa, Kaulanen miettii. Hän on opetellut lukemaan neliömääriä ja kaavoituksen kieltä, koska niin moni maisema on jo kokenut ikävän yllätyksen ja mennyt umpeen isojen talojen tieltä.

Konttori ihmettelee, miksei kaava-aineistoissa nykypäivänä ole useammin havainnekuvia, jotka auttavat tavallista ihmistä hahmottamaan, minkälaisesta rakentamisesta on kyse. Hänelle kaava-aineistot ovat tuttuja muun muassa tuulivoimaan liittyvästä asiantuntijatyöstä. Kolarin kunnan kaavoituksen ja rakennuslupien seuraaminen on Konttorille luonteva vastuualue kyläyhdistyksessä.

Havainnekuvissa on vaaransa, Konttori sanoo. Ne voivat johtaa myös harhaan. Viime kädessä kaavamerkintä ratkaisee, mitä alueelle voi rakentaa. Esimerkiksi käy Jounin Kaupan ranta, jonne rakennetut huvilat ovat kaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennukset sallivalla merkinnällä. Käytännössä alueelle nousi vain huviloita.

Konttorin silmään alue on hyvännäköinen, mutta se mietityttää, kuinka palvelut ja työntekijät riittävät, jos joka puolelle kaavoitetaan vain loma-asuntoja. Konttorin mielestä kaavoihin pitäisi velvoittaa myös palveluiden rakentamista. Lomailijat tarvitsevat loma-asunnon lisäksi esimerkiksi ravintoloita.

– Selvän pyyn terassi alkaa olla täynnä.