Ihmiset

Syksyn porotyöt etenevät aikataulussa — ”Ei poronhoito mikään kultakaivos ole, mutta kyllä sillä elää”

Lihan hinta noudattaa viime vuoden tasoa ja erotuksia on järjestetty aiempien vuosien tapaan. Suurin toiminnan uhka liittyy poronhoidon rinnalla tapahtuvaan muuhun maankäyttöön.

Pitkästä ja lämpimästä syksystä huolimatta viime kuukaudet on olleet Kyrön-, Alakylän- ja Kuivasalmen paliskunnissa poronhoidollisesti hyvinkin tavanomaisia.

Kyrössä porojen kasaamista on hieman häirinnyt eläinten hajalla olo ja syystulvan myötä jängille noussut vesi.

Lokakuun lopulle tultaessa paliskunnan poroista on eroteltuina noin puolet.

Syksyn erotusten jälkeen poronomistajien työt jatkuvat tarha- ja maastoruokinnan aloittamisella. Poronrehun hinta on viime vuodesta hieman laskenut, mutta lihan hinta noudattaa pitkälti viimevuotista tasoa.

Kyrön paliskunnan poroisäntä Juuso Autto arvioi viime kevään vasojen säilyneen pedoilta ja kuumasta kesästä kohtalaisesti. Kyrössä jää autojen alle vuositasolla 50–80 poroa.

Poronomistajia paliskunnassa on vajaat sata, joista aktiivisia, metsässä olevia noin 15 henkeä.

– Poronhoidon uhkakuvia ovat kaivokset, ilmastonmuutos ja muu maankäyttö. Talousmetsien hakkuut eivät periaatteessa haittaa, koska meillä on turva suojelu- ja erämaa-alueilla. Liikkumista häiritsevä ja maapohjan pilaava raju maanmuokkaus on meille haitallisempi asia kuin puun ottaminen, Autto kertoo.

– Ei poronhoito mikään kultakaivos ole, mutta kyllä sillä elää. Luulen poronhoitoa harjoitettavan täällä vielä seuraavatkin vuosikymmenet, sillä meillä on nuoriakin poronomistajia.

Poronhoidolla elää, mutta sen eteen pitää tehdä töitä. Jos jalostaa itse ja jos on mahdollista poromatkailuun, niin ne kaikki toiminnat tukevat toisiaan. Antti Kantola

Alakylän paliskunnassa syksy on lähtenyt lihan ostajien osalta liikkeelle verkkaisesti, vaikka poronlihan suosio onkin yleisesti pitänyt pintansa. Alakylän paliskunnan poroisäntä Antti Kantola ei tiedä syytä asialle.

– Teurasmäärät tulevat olemaan tänä syksynä historiallisen alhaiset. Vasikoiden lisäksi olemme pyrkineet teurastamaan kymmenen prosenttia raavaista, Kantola toteaa.

– Kevään vasomiset menivät hyvin ja vasat selviytyivät kesästä hyvin. Ne ovat heikon sienisadon takia pari-kolme kiloa pienempiä kuin ennen, mutta muuten vuosi on ollut poronhoidon kannalta normaali. Vaamet näyttävät pääsääntöisesti olevan tosi hyvässä kunnossa, eli ainakin sen puolesta on hyvä lähtö talveen.

Kaikki lokakuun puoliväliin mennessä teurastetut porot ovat Alakylässä menneet suoramyyntiin. Paliskunnan erotukset ovat normaali vauhdissa, mikä tarkoittaa, että poroista on erotettuina noin neljännes.

Alakylän paliskunnan poronomistajien määrä on ollut viimeiset parikymmentä vuotta reilut 90, joista porojen kokoamiseen osallistuu noin 30 henkeä. Kokoamisen lisäksi paliskunnassa on kuluvana syksynä korjattu kohtuullisen paljon myös aitoja.

Autojen alle paliskunnassa jää hieman vuodesta riippuen noin 100 poroa.

– Pedot ovat lisääntyneet, mutta niiden vaikutusta hävikkiin on vaikea sanoa. Poron metsään kuoleminen voi johtua luontaisistakin syistä. Löydetyistä raadoista on vaikea sanoa, mistä ne johtuvat, Kantola miettii.

Autton tavoin myös hän pitää poronhoidon suurimpana uhkakuvana elintilaa vievää muuta maan käyttöä.

– Meidän kannaltamme tärkeimmät paikat halutaan tuulivoimalle ja se on vaikeasti yhteen sovitettava asia. Matkailu on alueelle hyväksi, mutta sekin vie, reittien ja mökkialueiden lisääntyessä elintilaa. Tämän hetken suurin ongelma liittyy useiden koirien kanssa tänne tuleviin vieraspaikkakuntalaisiin metsästäjiin. Vaikka heidän koiransa eivät ajaisikaan poroja, niin porot kaikkoavat koiria, Kantola perustelee.

– Poronhoidolla elää, mutta sen eteen pitää tehdä töitä. Jos jalostaa itse ja jos on mahdollista poromatkailuun, niin ne kaikki toiminnat tukevat toisiaan.

Metsähallituksen kanssa on toimiva keskusteluyhteys hakkuusuunnitelmista. Antti Koskela

Kuivasalmen paliskunnan poronomistajien määrä on 155, joista noin kolmannes osallistuu metsässä tapahtuviin töihin.

Porojen kokoamiseen on paliskunnassa mennyt syksyn aikana hieman normaalia pidempään, mutta muutoin töissä on edetty tuttuun tahtiin ja saatu pidettyä jo muutamia erotuksiakin.

Teuraaksi päätyvien vasojen kunto Kuivasalmella on hyvä, mutta määrällisesti niitä on tavallista vähemmän. Kuivasalmen paliskunnan poroisäntä Antti Koskela arvioi viime syksyn aikaisen lumentulon vaikuttaneen silloisen rykimän onnistumiseen negatiivisesti.

Vasojen kesäisissä katoamisissa suurin tekijä ovat karhut. Porokolareiden määrä paliskunnassa on 50–100 luokkaa.

– Poronhoidon kannattavuudesta en osaa sanoa muuta kuin, että sillä täällä kuitenkin eletään ja luulen niin tapahtuvan tulevaisuudessakin. Meillä on nuoriakin mukana, joten siltä osin jatkuvuutta näyttäisi olevan, Koskela uskoo.

– Monipuolinen muu maankäyttö, kuten malminetsintä ja kaivokset ovat suurimmat uhkakuvat. Hakkuillakin on meille merkitystä, mutta Metsähallituksen kanssa on toimiva keskusteluyhteys hakkuusuunnitelmista.