Paikallisuutiset

Suunnitteilla pohjoisen Oodi: Kunnanvaltuusto teki päätöksen kirjaston tulevaisuudesta

Kittilän kunta on varannut talousarviossaan kirjastohankkeen kustannuksiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Peruskorjaus- ja laajennusurakasta on saatu tarjoukset, ja varattu määräraha ei riitä. Kunnanhallitus esitti maanantaina kokoontuneelle valtuustolle, että se myöntäisi tarvittavan lisämäärärahan ja urakkatarjous hyväksyttäisiin.

Kunnanvaltuusto päätti maanantaina, että kirjastorakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen rakennusurakka keskeytetään ja Kittilään aletaan välittömästi suunnitella uutta kirjastorakennusta. Päätösesityksen teki keskustan valtuustoryhmä.

Vasemmiston ja SDP:n valtuustoryhmien hävinnyt vastaesitys oli, että hankintaa ei olisi keskeytetty ja että tarvittava lisämääräraha, 666 000 euroa, olisi myönnetty.

Äänestys päättyi lukemin 17—9.

Kirjasto on paljon muutakin kuin kirjavarasto. Kuntaliiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan kirjasto on ylivoimaisesti arvostetuin, käytetyin ja rakastetuin kuntapalvelu. Noora Mustajoki

Kirjastotoimenjohtaja Noora Mustajoki kertoi kokouksessa valtuustolle kirjastorakennuksen peruskorjauksen taustoja. Mustajoki on työskennellyt Kittilässä reilut kolme vuotta, ja kirjaston peruskorjauksen eteen on tehty koko ajan paljon töitä. Taustalla on toiminut kymmenen hengen selvitystyöryhmä ja kirjastosuunnittelija.

Mustajoki sanoi, että remontin myötä kirjastoon saataisiin 120 neliömetriä lisätilaa ja samalla tulisi muun muassa hiljaista työskentelytilaa, äänieristetty lehtilukutila sekä kokoontumis- ja harrastustilaa. Ohjenuorana suunnittelussa on ollut tehdä pohjoisen Oodi — elävä kohtauspaikka.

Kittilän kirjaston muutto on jo käynnissä. Kirjasto palvelee väistötiloissa entisen Timpurin tilassa lokakuussa. Tilat ovat vuokrattu helmikuun loppuun 2027.

– Ei haluttaisi olla väistötiloissa viittä vuotta. Kumpaan suuntaan lähdetäänkin, tärkeää olisi, että meillä on selvät sävelet, miten edetään, Mustajoki sanoi.

Uudisrakentamisessa Mustajoen ja monien asiakkaiden pelkona on, että rakennus olisi niin sanotusti pitkässä kuusessa, kun paikkaa ja muita käyttötarkoituksia pohditaan.

– Me ollaan siinä tilanteessa, että me tiedetään verhojen värit, kaikki hyllyjen paikat, pistorasioiden paikat, roskisten paikat ja värit — ollaan käytetty paljon aikaa siihen, minkälainen kahvikone me asiakkaille laitetaan, Mustajoki sanoi remontin etenemisestä.

– Kirjasto on paljon muutakin kuin kirjavarasto. Kuntaliiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan kirjasto on ylivoimaisesti arvostetuin, käytetyin ja rakastetuin kuntapalvelu, Mustajoki sanoi.

Timpurin tilaan saadaan Mustajoen mukaan toimiva tila. Rakennukseen on tehty tarpeiden mukaista remonttia ja muun muassa väliseiniä. Väistötilat ovat koulukeskuksesta melko kaukana, joten ne eivät palvele samalla tavalla koululaisia kuin aiemmin, mutta tila on esteetön ja koulun kanssa samalla puolella tietä.

– Omatoimikirjastoa ei saada tiloihin. Siitä on tullut palautetta. Se on ollut pari vuotta käytössä, ja ihmiset ovat sen tosi hyvin löytäneet. Kävijämäärät ovat satoja kuukaudessa omatoimikirjaston ilta- ja aamuaikaan, Mustajoki kertoi.

Kirjastotoimenjohtaja sanoi, että jos tiloihin kuitenkin jouduttaisiin jäämään vuosiksi tai kuukausiksi, mahdollisuudet on selvitettävä. Suunnitelma B:tä ei ole, koska väistötiloja on etsitty pitkään ja Timpurin tila on paras tiedossa oleva.

Jos tämä olisi kenen tahansa meistä koti, niin rakentaisitko uuden vai rupeaisitko korjaamaan sitä vanhaa. Pekka Kämäräinen

Tekninen johtajaRoni Jänkälä kertoi, että kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1973.

– Rakennus on täysin ominaispiirteinen 70-luvun arkkitehtuurin mukainen, missä on tasakatto, valesokkeli, ohuet eristyspaksuudet ja seinärakenteena tiili. Alapohjarakenne, missä ei eristyspaksuuksia ole juurikaan ollut, Jänkälä sanoi.

Vasta kirjaston muuttaminen väistötiloihin mahdollistaa laajemmat tutkimukset kirjaston rakenteista. Jänkälän mukaan hintalappu voi edelleen kasvaa, jos yllätyksiä tulee vastaan.

Kokouksessa valtuutetut ilmaisivat pelkonsa siitä, että jos remontoitava kirjasto aiheuttaisikin terveysongelmia vuosien päästä.

– Jos sulla on 70-luvulla rakennettu talo, jossa on alusta asti ollut teknisiä ongelmia, 90-luvulla tehty laajennus, piirustukset vähän hukassa, vesi tulee sisälle, lamput tippuu ja tulva on runnellut. Jos tämä olisi kenen tahansa meistä koti, niin rakentaisitko uuden vai rupeaisitko korjaamaan sitä vanhaa, varavaltuutettu Pekka Kämäräinen (kok.) sanoi.

Ei ole istuttu alas, että kannattaako korjata vanha vai rakentaa uusi. Jouko Nikkinen

Valtuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Nikkinen (kesk.) sanoi, että jo vuonna 2012 on tehty kirjaston kuntotarkastusselvitys, jonka pohjalta on tullut paljon korjattavaa.

– Nyt on 15 vuotta korjausvelkaa, joka on jäänyt tekemättä. Se jälleen puoltaa sitä, että hintalappu on suuren suuri. Vuonna 2021 on tehty edellinen kuntotarkastus. On jäänyt sellainen kuva, että lopulliset johtopäätökset on kuitenkin jääneet tekemättä. Ei ole istuttu alas, että kannattaako korjata vanha vai rakentaa uusi.

– Meän on tunnustettava tosiasiat ja uuden tiedon valossa oltava valmis muuttamaan jo valittua latua, Nikkinen perusteli kantaansa.

Uuden kirjastorakennuksen paikasta tai kustannuksista ei kokouksessa keskusteltu.

Kunnantalo ja kirjasto muodostavat arkkitehtonisesti yhtenäisen kokonaisuuden, joka on säilyttämisen arvoinen myös rakennushistoriallisena kohteena. Paula Nevalainen

Jo kunnanhallituksen kokouksessa tiistaina 19. elokuuta kirjastohankkeesta päädyttiin äänestämään. Tuolloin päätökseksi tuli Paula Nevalaisen (vas.) vastaesitys, että hankintaa ei keskeytetä ja tarvittava lisämäärärahaa myönnetään.

– Ei ole mitään järkevää syytä keskeyttää hanketta tässä vaiheessa ja pitää kirjastoa vuokratiloissa vuosia. Kunnantalo ja kirjasto muodostavat arkkitehtonisesti yhtenäisen kokonaisuuden, joka on säilyttämisen arvoinen myös rakennushistoriallisena kohteena. Nevalainen sanoi esityksestään.

Nevalaisen esitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 5—4 .

Muokattu 26.8. kello 6.50: Lisätty, että Pekka Kämäräinen on valtuuston varajäsen ja Jouko Nikkinen kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Korjattu 26.8. kello 8.26: Korjattu kirjoitusvirheet.