Pääkirjoitukset

Superfoodia omilta nurkilta

Suomalaisilla, lappilaisilla ja kittiläläisillä on siis suorastaan etuoikeus, kun saamme asua marjamaastojen vieressä ja hakea superfoodimme monessakin tapauksessa melkeinpä omilta nurkiltamme.

Luonnonmarjojen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon ja tutkimuksista saadut tulokset kertovat marjojen, kuten mustikan tekevän ihmiselle hyvää monin tavoin.

Mustikoiden on huomattu toimivan ainakin kolestrolin ja verenpaineen alentajana, verensokeritason säätelijänä sekä vaikuttavan positiivisesti näkökykyyn. Marjoja suositellaan syötäväksi ainakin pari desilitraa päivässä. Enimmäismäärää ei ole.

Syömällä saatavien vaikutusten lisäksi marjojen kerääminen toimii fyysisen ja henkisen kunnon kohottajana ja jos keräämisen tekee porukassa, niin myös sosiaalisten suhteiden edistäjänä.

Kesän mustikkasadosta lupaillaan keskinkertaista. Hillan osalta näkymät ovat mustikan kanssa samansuuntaiset. Vain kova hellejakso tai hallayöt voivat kääntää toiveet toiseen suuntaan. Puolukkaa on viimeisen tiedon mukaan odotettavissa tavanomaista runsaammin. Sen sijaan karpalon osalta ennusteita on tässä vaiheessa kesää vaikea kertoa.

Julkaistut satoennusteet lämmittävät yhden jos toisenkin marjastajan mieltä. Eikä ihme, sillä mikäpä onkaan sen maittavampaa kuin tuoreista marjoista tehty mustikkakeitto, piirakka tai hilloilla kruunattu jäätelöannos. Poron- tai hirvenkäristykseen puolukat ja karpalot sopivat kuin se kuuluisa hattu naulaan.

Vaikka marjaennustukset ovat joinakin vuosina heikkojakin, niin marjamaastoja on Lapissa kuitenkin sen verran paljon, että jo muutaman kymmenen kilometrin päässä tilanne voi olla täysin toinen ja täysin ilman minkäänlaista marjasatoa jäädään harvoin.

Hyvät marjapaikat ovat kuin kalaisat vedet. Niistä ei välttämättä huudella ulkopuolisille siinä pelossa, että joku toinen ehtisi ennemmin samoille mättäille. Omista marjapaikoista tulee mieleen muutaman vuoden takainen uutisointi, jossa maastosta poliisien pois hakema eksynyt mummo harmitteli konstaapelille kuinka hänen marjapaikat nyt paljastuivat.

Jos marjamaastot eivät ole entuudestaan tuttuja, niin aina on eksymisen vaara ja sen vuoksi metsään lähtiessä kannattaa ilmoittaa joko kotona tai jollekin tuttavalle minne on menossa. Marjaämpäriä kantaessa ja marjoja maasta katsellessa kun ei aina tule havainnoitua ilmansuuntia tai edes suuntaa mistä on paikalle saapunut.

On selvää, että esimerkiksi kaikki ikäihmiset eivät pääse marjametsään, mutta meitä nuorempia varten heidän tietonsa hyvistä marjamaastoista on korvaamatonta. Miten olisi esimerkiksi vaihtokauppana ikäihmiselle pari ämpärillistä mustikoita hyvien hillapounikoiden tai mustikkamättäiden tiedosta. Luulen, että sellainen olisi hyvä diili molemmille osapuolille.