Muualta Lapista
Suomalaisia kiinnostaa eniten huskyt ja Pykeija, ulkomaalaisia historia ja kulttuuri – työn määrä yllätti vuoden ikäisen Travel Utsjoen yrittäjät
Utsjoella on vahvuuksia, jotka yrittäjien, Petra Suontaustan ja Ari-Heikki Aikion mukaan pitää vain saada esille ja matkailijoiden tietoisuuteen. Myös palvelukulttuuria täytyisi muuttaa ja kääntää viisaria eteenpäin, lohestuksen jälkeiseen aikaan.
Poronhoitajaperhe perusti Travel Utsjoki Ltd -nimisen matkailualan yrityksen reilu vuosi sitten. Matkailua Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskellessa Petralle oli herännyt ajatus matkailun yritystoiminnasta poronhoidon ohessa.
– Alussahan meillä ei ollut toimintaa, mutta piti olla y-tunnukset sun muut, että pystyi hakemaan reittiluvat, ja tämän takia yritys piti perustaa hyvissä ajoin, kertoi Petra Suontausta edellisestä keväästä. Opiskellessa hän teki samalla yrityksen nettisivuja ja suunnitteli ja testaili yrityksen omia ohjelmapalveluja.
Nettisivut olivat ilmeisen onnistuneita, sillä ne on jo noteerattu ympäri maailmaa.
– Meillä oli tänä talvena asiakkaita Yhdysvalloista, Brasiliasta, Intiasta, Australiasta ja monesta muustakin paikasta. Euroopasta oli pääasiassa saksalaisia, espanjalaisia ja hollantilaisia, Petra selvittää.
Kaikkein eniten asiakkaita tulee verkkosivujen houkuttelemana, mutta yrityksellä on myös yhteyksiä matkanjärjestäjiin.
Melko paljon tulee isoja ryhmäkyselyitä tarhaporoista, mutta me ollaan tehty periaatepäätös, että meidän porot on tunturissa ja niitä ei sieltä siirretä mihinkään, vaan ihminen viedään sinne, missä poro saa elää poron elämää. Petra Suontausta
– Meidän asiakkaat on sellaisia, jotka kiertävät paikasta toiseen ja majoitukseen saavuttuaan kyselevät paikkakunnan ohjelmapalveluita, Petra Suontausta kertoo.
Suurin osa heidän asiakkaistaan on indis-matkailijoita, eli matkailijoita, jotka varaavat erikseen majoitukset ja ohjelmat, eivät matkanjärjestäjien tai pakettimatkojen kautta. He saapuvat Petran mukaan joko vuokra-autoilla tai lentämällä Ivaloon ja sieltä bussilla Utsjoelle.
Kaikkein suosituimpia ovat talvella olleet husky-ohjelmat, jotka yritys ostaa Norjan puolelta.
– Melko paljon tulee isoja ryhmäkyselyitä tarhaporoista, mutta me ollaan tehty periaatepäätös, että meidän porot on tunturissa ja niitä ei sieltä siirretä mihinkään, vaan ihminen viedään sinne, missä poro saa elää poron elämää, toteaa Petra.
– Kyllä täällä on ihan hyvin palvelutarjontaa ja kulkee väkeä. Kehittämiskohteita olisi mielestäni Utsjoella majoituskanta, joka on suomalaiselle rauhaa etsivälle ihan sopiva, mutta ulkomaalainen haluaa, että majoituksessa on palvelua, aamupalat sun muuta. Niitä majoittajia ei ole niin paljoa.
Petralla ja Ari-Heikki Aikiolla ei ole yrityksessään vierasta työvoimaa. He käyttävät toiminimioppaita, jos lisäväki on tarpeen.
– Ainakin toistaiseksi näin pärjää hyvin, toteaa Petra.
Tuotteita he ottaisivat mielellään lisää.
– Esimerkiksi kalastajia, joille se tuotteistaminen, myynti ja markkinointi on vierasta, mutta hallitsevat luonnossa liikkumisen ja kalastuksen. Heitä on jo kyseltykin yhteistyöhön, mikä parantaisi kaikkien toimeentuloa, kertoo Petra Suontausta.
Lohestuksen loppuminen muutti myös matkailua Utsjoella.
– Nyt on erilainen asiakaskunta ja tarvittavat oheispalvelut ovat erilaisia. Nykyisin halutaan saunaan ja uimaan, ja ruokailut on tärkeä juttu. Suomalaiselle kiva mökki ei ole sitä välttämättä ulkomaalaiselle.
Suomalaisiakin asiakkaita on, mutta he ostavat Petran mukaan hyvin vähän ohjelmapalveluita.
– Se on lähinnä sellaista, että he pyytävät rekikyydin tunturiin ja tulevat hiihtämällä sieltä takaisin. Intialaiselle matkailijalle näytetään, miten talvisaappaat puetaan jalkaan ja yritetään siihen saada vielä yhdet villasukat ja sitten toiset. Se on niin erilaista.
– Suomalaiset osaavat kulkea luonnossa, mutta he kulkevat merkittyjä reittejä. Jos suomalaisetkin ostaisivat ohjattuja retkiä, niin he pääsisivät niiden merkittyjen reittien ulkopuolelle ihan toisenlaisiin paikkoihin, ja ehkä samalla kasvaisi ymmärrys paikalliskulttuurista ja luonnosta, kertoo Petra huomioitaan.
Työn määrä oli iso yllätys yrittäjille.
– En itse asiassa ollut edes varautunut tähän asiakasmäärään. Kyllä siinä sai marraskuusta pääsiäiseen tehdä hommia, toteaa Petra Suontausta.
Yrityksen lisäksi poronhoito vaati omat työnsä.
– Erotuskaudet ovat olleet pikkusen haastavia, hän myöntää.
Ari-Heikki on poronhoitaja ja Paistunturin paliskunnan poroisäntä, jolle myös poronhoitovuoden vaihtuminen teettää töitä.
– Kun saatiin tämä talvikausi päätökseen keväällä, niin nyt pitäisi olla jo suunnittelemassa syksyä 2026 eli nyt ollaan jo myöhässä siitä myynnistä. Minä olen vasta laittamassa verkkokauppaan ensi talven tuotteita, kertoo Petra.
– Kun on itsekin ollut koko talven oppaana, on hyvin vaikea miettiä talvella edes seuraavaa kesää. Se yllätti, miten aikaisin se myynti pitää tehdä ja miten paljon sitä pitää tehdä.
Hän kuitenkin uskoo, että kun he saavat toiminnan vakiintumaan, tulee tietyt rutiinit ja ajoituskin kääntyy lopulta oikeaan.
– Kun puhutaan, että Utsjoella menee huonosti, niin positiivinen yllätys oli, miten paljon kiinnostusta Utsjokea kohtaan on. Tämän kunnan vetovoimatekijä on ihan selvästi se, ettei tämä ole turistikeskus, iloitsee Petra.
Travel Utsjoki myy ohjelmapalveluja ja kuljetuksia. Yrityksellä on taksiluvat, mutta he ajavat vain ennalta tilatut kyydit.
– Kevon reitin kuljetukset on suurin, mitä kysytään, joko Sulaoja-Kenesjärvi tai toisin päin.
Kyllä matkailu täällä näyttää ihan hyvältä ja itse näen siinä nousua jo tällaisenaankin, mutta pieniä viilauksia tähän tarvitaan, että se eurooppalainenkin turisti tänne tulisi. Petra Suontausta
Varauksia on tullut kesälle jo monelle viikolle, mutta yrittäjät toivovat vielä enemmän yhteistyötä matkanjärjestäjien kanssa.
– Meidän asiakkaat tuppaavat tulemaan vähän sillä tavalla, että hei, mitä voitas tehdä tällä viikolla. Lentokenttäkuljetukset tiedetään ainoastaan etukäteen.
Ulkomaalaisille on kesäksi eniten opastettuja vaelluksia ja kirkkotuvilla käyntiä. Luontoon, paikalliskulttuuriin ja historiaan liittyvät asiat kiinnostavat eniten.
Verkkokaupasta voidaan varata ohjelmat jo etukäteen. Ihan kaikkea ei kesäaikana kuitenkaan saa suoraan verkosta, sillä alihankkijoiden kanssa pitää ensin sopia aikatauluja. Talvella yhteistyö on jatkuvaa, joten silloin verkkokaupastakin saa suoraan useampia palveluita.
– Suomalaisia kiinnostaa eniten Pykeija, vaikka olisi muitakin paikkoja, mitä heille näyttää. Ihan samalla tavalla on huskien kanssa. Siitä on vaan tullut sellainen asia, että Lapissa pitää ajaa huskeilla, kertoo Petra.
– Palvelutarjonta pitäisi saada esille niin, että matkailijat näkisivät, että täällä on palveluita, ja että mitä täällä on. Se, että matkailijaryhmät ovat nyt erilaisia kuin silloin lohestuksen aikaan, pitäisi saada muutettua myös palvelukulttuuriin, Petra Suontausta miettii.
– Kyllä matkailu täällä näyttää ihan hyvältä ja itse näen siinä nousua jo tällaisenaankin, mutta pieniä viilauksia tähän tarvitaan, että se eurooppalainenkin turisti tänne tulisi, hän toteaa.
Travel Utsjoki puhuu nettisivuillaan alueen hyvinvoinnista.
”Matkailussa tehtävillä valinnoilla on mahdollistettava sekä ympäristön että kulttuurin ja ihmisten menestyminen alueella myös tulevaisuudessa. Jatkuvan kasvun sijaan on tavoiteltava alueen hyvinvointia.”
– Jos rakennetaan jotakin tuonne erämaahan, niin pitää miettiä, että ajaako se nyt oikeasti asiansa, vai onko se vaan siksi, että matkailijan on helpompi mennä johonkin rakennettuun kohteeseen, kuin vain käydä luonnossa, perustelee Petra Suontausta.
Hän haluaisi myydä enemmän ei-moottorivetoisia retkiä, vaikka monen matkailijan mielestä moottorikelkalla liikkuminen kuuluu asiaan. Petra toteaa, että Utsjoella kelkka on paikallisille lähinnä työkalu.
Petra ja Ari-Heikki toivoisivat kunnalta pieniä asioita, muun muassa opastusta jo olemassa oleville reiteille, mistä on puhuttu Ari-Heikin mielestä jo aivan liian kauan.
.