Paikallisuutiset

Some-vaikuttajia ja uutta teollisuutta Kittilään? — Yrittäjät tenttasivat kunta- ja aluevaaliehdokkaita

Some ja influensserit. Tätä korttia väläytettiin, kun kunta- ja aluevaaliehdokkaat vastasivat kysymyksiin yrittäjäjärjestön vaalipaneelissa torstaina.

– Mie katoin TikTokia tänä päivänä. Sodankylä oli hoksannut palkata ihmisen, joka mainostaa, käy joka paikassa ja tekee kahdesti viikossa ohjelmaa, joka tulee näkymään Tiktokissa ja Youtubessa. Meillä pitäisi olla samanlainen. Meillä on monenlaista hyvää, josta suurin osa ei tiedä. Markkinointi olisi sitä kautta yhtenäistä ja hyvää, SDP:n kunta- ja aluevaaliehdokas Arto Hettula sanoi vastatessaan chatin kautta esitettyyn yleisökysymykseen, jossa haluttiin tietää, miten ehdokkaat takaisivat yrittäjien kestävän liiketoiminnan Kittilässä.

Keskustan kunta- ja aluevaaliehdokas Akseli Erkkilä kiitti Hettulan avausta ja sanoi pohtineensa itsekin samaa.

– Levillä pyörii kaikenmaailman some-influenssereita puolet vuodesta. Niillä saattaa olla seuraajia satatuhattakin. Me ei olla edes tahottu, että käykää tekemässä video esimerkiksi kierrätyspajasta. Meillä on aika vähän sitä vielä hyödynnetty, hän sanoi.

Sosiaalisen median merkitystä enemmän vaalipaneelissa nousivat lopulta kuitenkin esille perinteisemmät kunnan toimet yrityselämän tukemisessa. Esimerkiksi kaavoituksen merkityksestä kaikki ehdokkaat olivat hyvin yksimielisiä.

– Kuulin juuri tänä päivänä, että niistä maista, jotka seurakunta myi kunnalle teollisuustonteiksi, kaikki on menneet. Tontteja tarvitaan lisää, siihen kannattaa panostaa, vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas Ahti Ovaskainen sanoi.

Kittilän kunta osti seurakunnalta Isovaaran koillisosasta noin 23,8 hehtaarin määräalan viime vuoden lopulla.

Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Oula Vuolli totesi, että paikkakunnalle tarvitaan paitsi paikkoja, joissa yrittää, myös paikkoja, joissa yrittäjien työntekijät voivat asua. Asumistonttien kaavoittamisen tärkeydestä muistutti myös muun muassa kokoomuksen kuntavaaliehdokas Pekka Kämäräinen.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaan Tarmo Salosen mielestä kaavoitusta pitäisi Kittilässä toteutaa yhteistyössä yrittäjien kanssa, koska paikkakunnalla on niin monenlaista ja monenkokoista yrittäjyyttä. Hän peräsi ratkaisua myös asuntopulaan.

– Siihen pitää saada äkkiä vastaus.

Kokoomuksen kunta- ja aluevaaliehdokas Jukka Poti esitti, että kaavoituksen lisäksi kunta voisi olla mukana käynnistämässä vaikkapa isomman yritystilan rakentamista, josta pienet yritykset saisivat tarvittavat toimitilat.

– Me voimme kysyä, mitä palveluja tarvitaan, ja kunta voi olla vetovastuussa siitä, että me tuodaan palvelun tuottajat alueelle, hän sanoi.

Pekka Kämäräinen sanoi, että Kittilään täytyy saada lisää muutakin teollisuutta kuin kaivos ja matkailu.

Myös julkisten urakoiden kilpailutuksessa olisi ehdokkaiden mielestä kehitettävää, jotta paikalliset pienetkin yritykset pystyisivät niihin paremmin osallistumaan.

– Kaikki hankinnat pitää tehdä semmoisiksi, että paikalliset yritykset pystyvät tarjoamaan ja pärjäämään. Kokoluokan pitää olla tarpeeksi pieni, että pystytään tarjoamaan. Jos urakka alkaa miljoonasta, kyllähän se aika paljon karsii pois, Oula Vuolli sanoi.

Myös laatupisteytyksellä voi hänen mukaansa jonkin verran korostaa paikallisuutta ja vaikuttaa näin paikallisten yritysten mahdollisuuksiin.

Urakoiden pilkkomisen kannalla oli myös moni muu. Esimerkiksi keskustan kuntavaaliehdokas Pekka Rajala kertoi kannattavansa sitä. Hän totesi, että sitä on jo tehtykin, vaikkei se aina ole johtanut haluttuun lopputulokseen.

– Esimerkiksi Sirkan talvikunnossapito lohkottiin pienempiin osiin, että oltaisiin saatu menemään se useammalle yrittäjälle, mutta ei tullut tarjouksia. Kittilässäkin oltaisiin lohkottu, mutta täällä sitä vastustettiin, hän sanoi.

Tarmo Salonen otti esimerkiksi kirkonkylän uuden alakoulun. Hänen mukaansa rakennusurakan pilkkomisella säästettiin 2—3 miljoonaa euroa.

Ahti Ovaskainen esitti, että tarjouskilpailuista myös tiedotettaisiin paremmin esimerkiksi kuntatiedotteessa. Arto Hettula kouluttaisi viranhaltijoita vielä lisää kilpailutusasioissa.

Vasemmistoliiton kunta- ja aluevaaliehdokas Matti Tikkanen haluaisi, että kunta panostaisi myös tuote- ja palvelukehitykseen.

– Kilpailutus pitää ilman muuta järjestää niin, että pienetkin pääsevät mukaan, mutta on orastavia palveluita, joita pitää myös luoda — ei pelkästään matkailuun vaan teollisuuteenkin ja muille palvelualoille, hän sanoi.

Myös koulutus- ja työllisyysasiat liittyvät ehdokkaiden mielestä yritysten pärjäämiseen.

– Meille voi tulla yrityksiä, jotka tarvitsevat ammattimiehiä. Meillä ei ole koulutus kohdallaan. Meidän täytyy saadaa kaikenlaisia kouluja ja nuoria ihmisiä kouluun. Meille tulisi yrityksiä, kun ne näkisivät, että meillä on ammattitaitoista työvoimaa, Arto Hettula sanoi.

Oula Vuolli sanoi, että olisi tärkeä tarjota ammattikoulutusta täällä, missä töitäkin on, jotta opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan aidossa ympäristössä ja olisivat näin valmistuessaan valmiita työntekijöitä.

Panelisteille esitettyyn kysymykseen siitä, pitäisikö yrittäjiä kutsua puhumaan kouluihin, oltiin yhtä mieltä: pitäisi.

– Kun pikkupoikana peruskoulussa palomiehiä kävi koulussa, kaikki halusivat olla palomiehiä sen jälkeen. Kyllä lapset ja nuoret ottaa mallia ja oppii. Jos ne eivät tiedä jotain mahdollisuutta, eivät ne osaa ajatella sitä sen pidemmälle, Pekka Kämäräinen sanoi.

Akseli Erkkilä muistutti, että kouluvierailujen lisäksi olisi tärkeää myös, että yritykset ottaisivat opiskelijoita harjoitteluihin. Harjoittelupaikkoja ei hänen mukaansa ole aina helppo saada.

TE-palvelut siirtyivät vuoden alussa kuntien tehtäväksi, ja valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautettiin. Työvoimapalveluista tuli siis osa kuntien peruspalveluja. Kittilän, Kolarin, Enontekiön, Muonion ja Pellon kunnat järjestävät työvoimapalvelut nyt yhdessä. Ne muodostavat Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen, ja alueen vastuukuntana toimii Kittilä.

Jukka Poti kertoi pitävänsä uutta tilannetta Kittilän kannalta hyvänä.

– Meillä on TE-keskus ja työvoimaa. Nyt tarvitaan se, että koko työllisyysalueen yritykset otetaan mukaan siihen, millaista työvoimaa he haluavat. Me voimme saada työvoimaa muualta alueen vetovoimalla, palveluilla, viihtyvyydellä, hän sanoi.

Myös Tarmo Salonen haluaisi tiivistää työllisyysalueen ja yritysten välistä yhteistyötä.

– Jotta se toimisi kunnolla, yritykset pitää saada mukaan. Yrityksethän näitä työpaikkoja luo, hän sanoi.

Akseli Erkkilä tiivistäisi yhteistyötä myös muitten kuntien kanssa. Ratkaisuja voisi hänestä etsiä yhdessä esimerkiksi työn kausiluonteisuuden synnyttämiin haasteisiin.

Yritysten mahdollisuuksia parannettaisiin ehdokkaiden mielestä Kittilässä myös esimerkiksi saavutettavuutta ja tietoliikenneyhteyksiä parantamalla, vapaa-ajan asunnossa asumista helpottamalla sekä tiedottamalla entistä paremmin kunnan yrittäjäpalveluista.

Aluevaaleissa ehdolla olevilta kysyttiin yrittäjyyteen liittyen muun muassa sitä, miten he aikovat edistää yrittäjyyttä ja tukea paikallisia yrityksiä hyvinvointialueella.

– Ilman muuta yhteistyö yrittäjien kanssa on tärkeää myös hyvinvointialueella. Monituottajamalli on hyvä ottaa käyttöön ja pitää se käytössä. Palveluseteleitä on jo hyvinvointialueella, mutta se riippuu siitä, onko palveluiden tuottajia, sitoutumattomien aluevaaliehdokas Inkeri Yritys sanoi.

Hän kertoi, että yhteistyöhön liittyen Lapin hyvinvointialueella ollaan parhaillaan osana organisaatiouudistusta perustamassa ennakointi- ja tulevaisuusyhteistyöfoorumia, jossa myös yrittäjäjärjestöt ovat mukana.

Kilpailutusta hänkin linjaisi myös hyvinvointialueella niin, että pienetkin yritykset pystyvät tekemään tarjouksen.

– Tämä on tosi vaikea kysymys, mutta tässä pätee sama kuin kuntapuolella, Arto Hettula sanoi ja listasi vastauksessaan muun muassa kilpailuttamisen osaamisen parantamisen, kilpailutuksen tarpeeksi pieneksi pilkkomisen ja pisteytyksen laatimisen niin, ettei pelkästään raha ratkaise.

Palveluseteliä hänkin olisi valmis kokeilemaan.

Jukka Poti hyödyntäisi mahdollisimman paljon yksityisiä palvelujentarjoajia, ja hänkin ottaisi käyttöön palvelusetelin.

– Sehän ei tarkoita sitä, että ostetaan leikkaushoito yksityiseltä puolelta vaan että me puretaan omaa ruuhkaa perusterveydenhuollosta, hän sanoi.

Tällä pystyttäisiin Potin mukaan turvaamaan myös omalääkärimallia, jonka hän haluaisi käyttöön.

Akseli Erkkilä piti tärkeänä, että kilpailutuksessa kriteerit laaditaan niin, että myös kasvokkain saatava palvelu turvataan.

Ahti Ovaskainen pitäisi huolta siitä, ettei esimerkiksi laitehankintoja keskitetä etelään.

– Tieto ja taito on täällä pohjoisessa, varsinkin pelastustoimessa. Täällä tiedetään, mitä tarvitaan ja täällä on luonto-olosuhteiden tuntemus.

Myös Matti Tikkanen korosti vastauksessaan paikallisuutta ja yhteistoimintaa yritysten kesken.

– En näe kovinkaan järkevänä, että tämä siirtyy varsinkaan kansainvälisille keskitetyille yrityksille, tukisin paikallisten yritysten toimintaa, hän sanoi.