Kolumnit

Seurakunnan viikon kirje: Tarkistuspiste.

Vuoden vaihtuminen on hyvä kohta tarkastella hiukan taaksepäin esimerkiksi sitä, mitä on oppinut viime vuoden aikana. Välttämättä ei tarvitse kaivella niitä virheitä tai epäonnistumisia, joiden kautta oppiminen on tapahtunut, vaan voi keskittyä opittuun asiaan tai taitoon. Saa kiitollisin mielin iloita kaikesta hyvästä, mitä on saanut.

Jos on vaikea löytää kiitoksen aiheita, niin voi vaikka kirjoittaa ihan listaa paperille. Listaan voi kirjoittaa aivan kaiken, jopa sellaisetkin asiat, jotka saattavat tuntua meistä itsestäänselvyyksiltä. Olen aivan varma, että jokainen löytää listaan edes muutaman asian, josta voi olla kiitollinen.

Meillä jokaisella löytyy myös murheita ja vastoinkäymisiä, ilman niitä ei jää kukaan. Usein niihin keskittymisen hedelmänä on kuitenkin elämän iloa syövä katkeruus.

Raamatussa on montakin kohtaa, joissa puhutaan kiitollisuudesta. Tässä muutama:

Psalmi 103:2 ”Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.”

1. Tessalonikalaiskirje 5:16-18 ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.”

Filippiläiskirje 4:6-7 ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.”

Kiitollisen asenteen oppiminen ei välttämättä ole helppoa. Se kuitenkin tuottaa paljon paremman hedelmän kuin puutteisiin, epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin keskittyminen. Meillä jokaisella löytyy myös murheita ja vastoinkäymisiä, ilman niitä ei jää kukaan. Usein niihin keskittymisen hedelmänä on kuitenkin elämän iloa syövä katkeruus. Syyn ja syyllisten etsiminen ei välttämättä rakenna, eikä aina löydy selitystä vastoinkäymisille. Onko meidän tarpeen ymmärtää kaikkea?

Lohdullinen asia tässä on se, että päätöksen kiitollisen elämänasenteen suuntaan voi tehdä vaikka joka aamu uudelleen.

Uusien asioiden oppiminen ei ole helppoa ja oman käytöksen ja totuttujen ajatuspolkujen muuttaminen voi olla kovan työn takana. Kuitenkin uskallan väittää, että sitä työtä kannattaa tehdä.

Lohdullinen asia tässä on se, että päätöksen kiitollisen elämänasenteen suuntaan voi tehdä vaikka joka aamu uudelleen. Ei tarvitse olla murheissaan, että ei se eilenkään onnistunut. Eletään päivä vain ja hetki kerrallansa, kuten virressä 338 kauniisti sanotaan.

Kirjoittaja on Enontekiön seurakunnan nuorisotyönohjaaja.