Kolumnit
Seurakunnan viikon kirje: Mitä Jeesus kysyisi tämän päivän kristityltä?
Tuomiosunnuntain evankeliumiteksti (Matt 25: 31-46) kertoo hyvistä teoista ja samaan jatkoon muistuttelee niiden unohduksista ja laiminlyönneistä. Huomattavaa on, että teksti ei puhu mitään väärin tekemisestä ja pahanteosta ja niihin liittyvistä tuomioista. Miksi? No, siksi, koska kristitylle pelastumiseen riittää usko Kristuksen syntien anteeksiantamiseen.
Hyviä tekoja eivät ole ihmisen itse hoksaamat hommat, vaan ne, mitkä kristususkosta syntyvät.
Lutherin mukaan pelastutaan yksin uskosta. Hyvät teot käyvät pelastumisen kannalta mitättömiksi. Hyviä tekoja eivät ole ihmisen itse hoksaamat hommat, vaan ne, mitkä kristususkosta syntyvät. Joh. 6: 28 ”Se on Jumalan teko, että uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” Oppiakseen tekemään hyviä tekoja ihmisen tarvitsee tuntea vain Jumalan käskyt. Uskomisen seurauksena tapahtuu hyviä tekoja, sillä usko on elävää, toimivaa ja aina uusiin tekoihin pukeutuvaa elämää. Toisin sanoen, Jumalan sana muuttaa ihmistä lähimmäistä rakastavaksi, ei pakottaen vaan uskon myötä, kuin bonuksena.
Mitä Jeesus kysyisi tämän päivän kristityltä? Jotenkin tähän tapaan: Missä olitte, kun olin nälkäinen, missä viivyit, kun olin yksin ja ootin kahvipannu kuumana. Minne kiirehditte, kun kaipasin juttuseuraa ja kuuntelijaa. Missä olitte, kun kaipasin teitä sairasvuoteen vierelle tervehdyskäynnille, missä olitte, kun tuisku peitti pihan, enkä jaksanut yksin kolata, missä olitte, kun en jaksanut puita kantaa sisälle?
Miksi Jeesus kyselisi tämmöisiä? No, ehkä juurisyyn vuoksi, että onko ihmisen usko sillä tolalla kuin sen toivoisi ylösnousemususkon kannalta olevan. Jeesus tahtoo ihmiset elävään ja jokapäiväiseen uskon yhteyteen. Se on yksinkertaistettuna rukoilua ja Raamatun sanan kuulemista ja lukemista ja kristittyjen yhteyden ylläpitoa.
Toivomme ja rukoilemme, että usko Jeesukseen antaisi sijaa Pyhälle Hengelle ihmisissä ja saisi aikaan sen, että kristityt olisivat rakkaita toisilleen, juuri niitä, joita Jeesus kaipaili. Jumalan sana muuttaa ihmistä, sana muuttuu - lähimmäista rakastaviksi teoiksi, ei pakottaen vaan uskon myötä, kuin bonuksena.
Kirkkovuoden lopussa viesti on: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Viimeisessä tuomiossa Jumalan vanhurskaus toteutuu lopullisesti.
Kristus, maailmankaikkeuden Herra. Sinulle meidän on kaikkien tehtävä tili siitä, mitä olemme tehneet ja jättäneet tekemättä. Sinun tuomiosi yllättää meidät, sillä sinä näet elämämme toisin kuin me itse.
Varjele meitä sokeudelta, niin ettemme torjuisi sinua lähimmäisissämme. Vastaa kaipaukseemme ja anna meidän olla luonasi kirkkaudessa iankaikkisesti.
Auta meitä elämään anteeksiantamuksesi varassa ja noudattamaan kaikessa sinun tahtoasi. Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.
Kirjoittaja on Enontekiön seurakunnan diakoni.