Urheilu

Santeri Hänninen ui koko kesän tyynessä Immeljärvessä, mutta Ironman-kisassa hän kauhoi meressä kovassa aallokossa ja tuli päivän päätteeksi toisena maaliin

Santeri Hännisen haaveena oli päästä kauden pääkisassa palkintopallille oma tytär kainalossaan.

Kittiläläinen urheilija Santeri Hänninen ei pystynyt maanantaina kävelemään kuin jäykästi vaappumalla. Äänikin oli käheä. Lauantainen palkinto Tallinnassa käydystä Ironman-triathlonkilpailusta oli kuitenkin hänen mielestään sen arvoinen — Hänninen paransi omaa täyden matkan ennätysaikaansa kymmenellä minuutilla. Aika, 8 tuntia 45 minuuttia, oikeutti 30-34-vuotiaiden sarjan voittoon ja koko kisan kakkossijaan. Kilpailussa oli 717 kilpailijaa.

Tallinnassa uitiin 3,8 kilometriä, pyöräiltiin 180 kilometriä ja juostiin 42,2 kilometriä. Ennakolta Hännistä arvelutti eniten uintiosuus. Hän on uinut koko kesän Immeljärvessä, jonka pintaa eivät tuulet ole heinä-elokuussa viime päiviä lukuun ottamatta rikkoneet.

– Ennuste näytti pitkin viikkoa tuulta kahdeksan metriä sekunnissa. Järvi, jossa kisa piti olla, olisi ollut iso ja tummavetinen, mutta kun kisa päätettiin siirtää mereen, sen aavisti, että on aallokkoa, Hänninen sanoo.

Aallot meressä olivat vellovia ja niiden päälle syntyi vaahtopäitä. Uinti oli sirkkalaisen mukaan melkoista painia. Hänninen kertoo, että sää hidasti paljon matkan tekoa ja suunnassa sai olla tarkkana. Lopulta uintiin meni muutama minuutti ennakoitua pitempään, mutta olosuhteet olivat kaikille samat.

– On aika pieni merkitys täysmatkalla tuolla uinnilla, onneksi.

Hänninen kauhoi meressä reilun tunnin ja kahdeksan minuuttia.

Tuuli toi haasteita myös pyöräilyyn, mutta Hänninen käytti olosuhteita hyväksi taktiikassaan — hän ajoi vastatuulipätkät ylitehoilla ja palautteli myötätuuleen.

– Se toimi hyvin ja selkiä tuli tasaisesti vastaan.

Kiinni ajettavia selkiä riittikin tässä vaiheessa, sillä Hänninen oli uinnin jälkeen viideskymmenes. Pyöräilyn jälkeen sijoitus parani jo kolmanneksi. Pyörämatka vei alle neljä ja puoli tuntia.

– Isolla vaihtoalueella oli valtavasti kannustusta, Hänninen sanoo.

Mukana olivat Hännisen läheiset sekä triathlonpiireistä tuttuja kavereita.

– Oli henkisellä puolella tosi tärkeää kaikissa lajeissa, että onnistuin ajattelemaan kisan aikana, että matkat ei ole pitkiä. Kääntämään sen positiiviksi, että enää noin vähän jäljellä.

Juoksu kulki hyvin. Hänninen siirtyi puolimaratonmatkan jälkeen kisan johtoon. Vain tanskalainen Magnus Vestergaard oli lopulta vahvempi ja painoi ohi.

– Huikkasin kun hän ohitti ja paiskattiin kättä. Sitten se meni menojaan, siihen vauhtiin ei ollut jalkaa vastata. Onneksi pronssille tullut jäi kahden minuutin päähän.

Maratonin Hänninen juoksi uinnin ja pyöräilyn päälle aikaan 3.03,02.

Maalissa Hänninen ei mennyt kunniakierrokselle vaan hän jatkoi paareilla ensiapuun ja tiputukseen. Palkintojenjakoseremonia järjestettiin myöhemmin, mikä sopi hyvin palautumiselle, vaikka aiheuttikin muutoksia paluukyyteihin.

Ironman-kilpailu oli Hännisen urheilu-uran kuudes. Yhden niistä hän joutui keskeyttämään.

Viimeiset kymmenen vuotta urheilu on ollut päällimmäisenä mielessä. Nyt se on ollut enempi toissijaista.

Hänninen kertoo haaveilleensa koko talven ja kesän siitä, että hän vie nyt kahdeksan kuukauden ikäisen Elli-tyttären mukaansa palkintopallille. Kuten tuloksista selviää, perheenlisäys ei ollut Hännisen vauhtia hidastanut.

– Viimeiset kymmenen vuotta urheilu on ollut päällimmäisenä mielessä. Nyt se on ollut enempi toissijaista. Olen levännyt ja ollut tytön kanssa. On ollut ajatukset pois urheilujutuista, mikä on sekin ollut hyvä asia, Hänninen sanoo.

Harjoitustunteja on ollut merkittävästi vähemmän, mutta treenit ovat olleet aiempaa kehittävämpiä.

– Tulos yllätti siihen nähden minkä verran olen tunneissa pystynyt harjoittelemaan.

Hänninen on ajanut kesän aikana pisimmillään vajaan 200 kilometrin mittaisia pyörälenkkejä. Pääharjoituksena hän ajoi pariin otteeseen kovaa 150 kilometrin verran ”Kultatietä”. Se on Köngäs-Hanhimaan uusi tieosuus, josta voi jatkaa asvalttitietä aina Kiistalaan ja Kittilän kirkonkylälle.

– Kultatien lenkki on tasainen ja siinä on hyvä pinta. Tehon voi pitää tasaisena, kun ei ole suuria maastonmuotoja. Myös tunturinousut mastolle ja Utsuvaaraan on hyviä. Niistä on tosi iso etu, ja sillä saa kyllä vääntöä jalkoihin, kun kiipeilee. On äärettömän tehokasta.

Levin Ruskamaratonilla Hännistä ei tänä vuonna nähdä, kisapäivä tulee eteen liian aikaisin. Tallinnan urakasta toipuminen normaaliin lenkkikuntoon kestää kolmisen viikkoa.

– Syksy menee töissä ja kotosalla perheen kanssa. Loka-marraskuussa olen isyyslomalla.