Paikallisuutiset

Sámediggeláhka dohkkehuvvui geassemánus – nuppástusat bohte fápmui borgemánu álggus

Guhkes gillámuš lea nohkan ja sámi servoša áŋgiris bargu bálkkašuvvo, muitalii Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi geassemánus.

Riikkabeaivvit jienastedje geassemánus sámediggelágas, go dievasčoahkkima nuppi gieđahallamis vuođđoláhkaváljagotti lahttu Hannu Hoskonen (guovddáš) evttohii, ahte ráđđehusa evttohusat lágas hilgojuvvošedje. Vuođđoláhkaváljagotti lahttu Petri Honkonen (guovddáš) guottihii su evttohusa.

Jienasteamis Suoma ráđđehusa evttohus riikkabeivviide sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeamis dohkkehuvvui jienain 150-27. Guoros jienat ledje nolla, jienasteamis ledje eret 22 riikkabeaiveáirasa.

Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi muitala, ahte beaivi lea historjjálaš beaivi sápmelaččaide.

– Guhkes gillámuš lea dál meaddel ja sámeservoša áŋgiris bargu bálkkašuvvo, Näkkäläjärvi celkkii sámedikki dieđáhusas geassemánus.

Sámediggi lea gáibidan sámediggelága dárkkisteami golbmalogi jagi, dan rájes go láhka ásahuvvui jagi 1995, iige leat goassege dohkkehan jietnavuoigatvuođa paragráfa lappalašákka, sámediggi celkkii dieđáhusastis. Sámediggi celkkii, ahte dál ealáhusaide, ii etnisitehtii čujuheaddji lappalašágga viimmat sihkkojuvvo eret lágas.

Näkkäläjärvi muitala, ahte lága dohkkehemiin njulgejuvvo dál riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid loavkidandilli, man ON lea gávnnahan leat Suomas jagiin 2019 ja 2022. Olmmošvuoigatvuođaloavkideamit leat su mielas šaddan das, ahte sámediggelága jietnavuoigatvuođa sámediggeválggain meroštalli kritearat leat alimus hálddahusrievttis dulkojuvvon vugiin, man Sámediggi ii leat goassege dohkkehan.

– Dán dihte válgalogahallamii leat beassan olbmot, geaid Sámedikki orgánat eai leat dovddiidan sámeservoša lahttun, Näkkäläjärvi lasihii.

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas dán láhkaásaheamis lea iešalddes gažaldat das, oažžugo Suomas sápmelaččain leat iežaset, friddja jietna.

– Lea dehálaš, ahte sámediggelága ođasmahttima mielde nannejuvvojit ráđđádallama ja ovttasbarggu ráhkadusat, daningo mis leat leamaš dilit, main ovttasbarggus lea biehttaluvvon, Juuso celkkii.

Su mielas Sámediggi beassá dál ovttasbargat suopmelaš servodagain dan sihkkarastima várás, ahte sámegielain ja kultuvrras lea boahttevuohta Suomas.

Sámedikki I várraságadoalli Leo Aikio muitalii leat ilus das, ahte ođasmahtton láhka buktá konkrehta buoridemiid, nugo johtti jienastanbiilla ja válgabeaivvi jienastusa máŋgga báikegottis sámeguovllu juohke gielddas.

– Dát ođasmahttimat álkidahttet jienasteami guhkes mátkegaskkaid sámeguovllus ja nannejit demokratiija, son jotkkii.

Vuoigatvuođaministeriija mielde sámediggelága ođastusa ulbmilin lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sámiid gillii ja kultuvrii guoski iešráđđema ja sámedikki doaibmanvejolašvuođaid. Dásseválddi presideanta Alexander Stubb lea nannen lága suoidnemánu 26. beaivvi, ja láhkarievdadusat leat boahtán fápmui borgemánu 1. b. 2025.