Paikallisuutiset

Sähkön siirtohintojen nosto ei mene osinkoihin, vakuuttaa Tornionlaakson Sähkön toimitusjohtaja Sakke Rantala

Osingot maksaa emoyhtiö, ja siirtohinnoista vastaa verkkoyhtiö. Osingot mietityttävät toimitusjohtajaa toisesta syystä.

Sähkönkäyttäjät Muonion Kihlangista Tornioon maksavat syyskuun alusta alkaen sähkönsä siirrosta verkkoyhtiö Tornionlaakson Sähkölle keskimäärin kaksi prosenttia aiempaa enemmän. Sähkönkäyttäjän lompakossa tuntuu myös syyskuun alussa noussut arvonlisävero, jonka seurauksena sähkönsiirrosta maksetaan 24 prosentin sijaan 25,5 prosenttia veroa.

Johtuiko siirtohintojen korotus Tornionlaakson Sähkön yhtiökokouksen toukokuisesta päätöksestä maksaa osakkeenomistajilleen hallituksen esitystä isommat osingot?

– Näin se ei suinkaan ole. Osingot maksaa emoyhtiö, ei verkkoyhtiö, Tornionlaakson Sähkön ja verkkoyhtiö TLS Verkko Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantala sanoo.

Tornionlaakson Sähkö omistaa sähkönsiirrosta vastaavan TLS Verkko Oy:n sekä vasta perustetun TLS Energy Oy:n ja puolet Tornionlaakson Voima Oy:stä. Rantala on johtanut yhtiöitä viime syksystä lähtien.

Siirtohintojen korotuksen takana ovat Rantalan mukaan viranomaispäätökset tuulivoimaan ja vesivoimaan liittyen, kustannusten nousut ja tulevat investointitarpeet.

Yhtiö kertoi tiedotteessaan, että se investoi säävarmaan verkkoon viisi miljoonaa euroa vuodessa saavuttaakseen sähkömarkkinalain vaatiman tason vuoteen 2036 mennessä. Taajama-alueilla sähköä siirretään entistä enemmän maan sisään ja haja-asutusalueilla ilmajohtoja teiden varsiin. Kolarin ja Kaukosen välillä uusitaan voimajohtoa vuosina 2025–2030.

Tornionlaakson Sähkön yhtiökokous päätti toukokuun alussa jakaa yhtiön omistajille 21,65 euron vähimmäisosingon. Yhtiön hallitus esitti yhtiökokoukselle vain viiden euron osinkoa taloustilanteeseen vedoten.

Sähköyhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta viime vuonna eronnut Pellon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Mäkituomas esitti yhtiökokoukselle isompaa osinkoa. Esitystä kannatti 23,9 prosenttia osakkaista, joiden joukossa oli muun muassa Ylitornion ja Pellon kunnat, Tornion kaupunki sekä Ylitornion seurakunta.

Kolarin kunta omistaa tilinpäätöksensä mukaan 0,08 prosenttia yhtiön osakkeista, eli sillä ei ole yhtiössä juurikaan päätösvaltaa. Tornionlaakson Sähkön suurin omistaja on Pellon Sähkö, joka omistaa 54 prosenttia osakkeista.

Rantalan mukaan osingot ja sähköverkkoyhtiö liittyvät kuitenkin toisiinsa. Yhtiökokouksen osinkopäätös sai Rantalan mietteliääksi.

– Jos emoyhtiöllä ei ole taloudellista puskuria, eikä se voi tukea tytäryhtiötään, joutuu tytäryhtiö tarvittaessa ottamaan lainaa. Sen korkokulut sitten saattavat myöhemmin aiheuttaa painetta nostaa siirtohintoja, Rantala sanoo.

”Minulle sillä ei ole väliä, kuka osakkeita omistaa.

Osinkoja enemmän keväinen yhtiökokous väänsi hallituspaikoista. Yhtiökokous erotti toukokuussa törkeistä ihmiskaupparikoksista epäillyn Jukka Kriston yhtiön hallituksesta. Rantala ei halua ottaa kantaa hallituspaikkojen muutoksiin. Hän toteaa, että yhtiökokous valitsee hallituksen ja hallitus puolestaan toimitusjohtajan.

– Omistuksen ja yhtiön ympärillä käyty keskustelu ei vaikuttanut toimintaan merkittävästi, mutta totta kai se vei meidän työntekijöiden huomiota avaintyöltämme.

– En ole tuomari, enkä tunne asiaa, mutta totean, että Jukka (Kristo) on osaava ihminen, Rantala kommentoi.

Huhut siitä, onko joku yksityinen omistaja myynyt tai myymässä osakkeitaan jupakan vuoksi, eivät Rantalaa lotkauta.

– Minulle sillä ei ole väliä, kuka osakkeita omistaa. Yhtiön ja sitä kautta toimitusjohtajan tärkein tehtävä on tehdä arvoa kaikille omistajille. Monenlaisia juoruja voi olla, mutta yritän keskittyä olennaiseen.

Tuore toimitusjohtaja innostuu uusista mahdollisuuksista

Tornionlaakson sähkö haluaa olla uutuuksien mahdollistaja ja vahvistaa asemaansa alueella. Pellon lämpölaitoksen laskentakonttihanke on esimerkki uusista avauksista, joita yhtiö hakee sähköverkkojen ulkopuolelta.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi enintään kaksi miljoonaa euroa energiainvestointitukea TLS Energy Oy:n Pelloon suunnittelemalle kaukolämmön sähköistämishankkeelle. Yhtiö ja Pellon Energia Oy valmistelevat kaukolämmön sähköistämistä konesalien hukkalämmöllä.

Pellon teollisuusalueella sijaitseva kiinteän polttoaineen lämpölaitoksen ja öljykattilalaitosten tuottama lämpö korvataan merikonttien sisään rakennettavien konesalien hukkalämmöllä. Konesalit ovat isoja määriä tietoa käsitteleviä palvelinkeskuksia. Tällä hetkellä Pellossa ei ole konesaleja.

– Investointipäätöstähän ei ole vielä tehty ja käyttöönoton takarajana on kesä 2026, mutta toivottavasti tämä hanke olisi käytännön toteutuksessa jo ensi vuoden aikana, Rantala kertoo.

Laskentakontit lämmönlähteinä ovat suhteellisen harvinaisia. Kouvolassa ja Kotkassa niitä on jo toiminnassa ja samankaltaisia on tulossa Kemijärvelle ja Seinäjoelle.

– Pellossa tämä uusi laitos on kuitenkin suunniteltu kokonaan korvaamaan vanha polttava laitos, kun muualla sähkökontteja on käytetty vain polttolaitosten rinnalla.

Kaikkien tuottama sähkö ei tule mahtumaan verkkoon.

Myös tuulivoimahankkeet tuovat työtä Tornionlaakson sähkön toiselle tytäryhtiölle TLS Verkko Oy:lle, joka on mielellään toteuttamassa niiden liityntäjohtoja kantaverkkoon.

– Hankkeita on käynnissä valtavia määriä. Kaikkien tuottama sähkö ei tule mahtumaan verkkoon eli jokaisen yrityksen kehittäjät yrittävät viedä hankkeitaan eteenpäin, jotta pääsevät varaamaan kapasiteettia. Maankäyttökysymykset ovat tuulivoimaloiden synnylle hankalampia kuin sähköverkojen rakentaminen, Rantala pohtii.

Hän on vakuuttunut siitä, että Tornionlaakson Sähköllä on paikkansa energiamurroksessa.

– Meillä on paljon osaamista ja annettavaa, laajentumismahdollisuuksia nykyisen toiminnan liepeillä on, hän uskoo.

– Kaikki tuottamamme energia on puhdasta, ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettua. Meillä energiaa ei siis tuoteta polttamisen kautta. Suurin osa on vesivoimaa, pieni siivu on Olkiluodon ydinvoimaa ja tulossa on myös tuulivoimaa, kunhan Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Lestijärven tuulipuisto nousisi pystyyn, Rantala kertoo.

Yhtiö omistaa puolet Ylitornion Tengeliöjoen voimalaitoksista. Toisen puolen omistaa Pohjolan Voima. Voimalaitokset tuottavat sähköä noin 45 gigawattituntia.

– Lisäksi olemme Kemijoki Oy:tä omistavan Lapin sähkövoiman suurin vesiosakkeiden omistaja. Olemme mukana myös Lapin alueen energiayhtiöiden kanssa Tuulipolar Oy -hankekehitysyhtiössä, jonka kautta etsimme sijoituksia täkäläisiin uusiutuvan energian hankkeisiin.

Sitten avautui mahdollisuus hakea tätä toimitusjohtajan paikkaa ja tässä ollaan.

Viime syksynä Tornionlaakson sähkön toimitusjohtajaksi valittu Sakke Rantala on alun perin Savosta. Hän on kotoisin Siilinjärveltä, käynyt IB-lukion Kuopiossa, jatkanut teknilliseen korkeakouluun eli Aalto-yliopistoon, josta on valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 2016.

– Rovaniemellä olen kuitenkin oleillut jo vuodesta 2013 alkaen, vaikka välillä asuimme Espoossa ja välillä puoli vuotta Espanjassakin, Rantala kertoo. Hänen vaimonsa on kotoisin Rovaniemeltä.

Rantala opiskeli pääaineenaan soveltavaa matematiikkaa ja päätyi töihin Kemijoki Oy:hyn. Vajaan kymmenen vuoden aikana hän siirtyi tehtävästä toiseen ja viimein operatiiviseksi johtajaksi.

– Sitten avautui mahdollisuus hakea tätä toimitusjohtajan paikkaa ja tässä ollaan, hän virnistää.

Nykyisessä työssä yhtiön toimialue on läntinen Lappi eli Muonion eteläosasta Kolarin, Pellon ja Ylitornion kautta Tornioon. Yhtiöllä on toimistot Pellossa, Kolarissa, Rovaniemellä ja Tornion Arpelassa. Lisäksi perheen kodissa on erillinen työtila Rantalan etätöitä varten.

Juttua on muokattu 3.9. kello 10.20: Korjattu kirjoitusvirheitä.