Muualta Lapista

Rasvainen kilohaili ei passaa pikkulohien ruuaksi – Lohiromahduksen takana voi olla pikkusilakan puute, näyttää uusi tutkimus

Pikkulohien liian rasvainen ruoka Itämerellä ensimmäisenä vuonna näyttää heikentävän niiden eloonjäämistä ja vähentävän kudulle palaavien lohien määrää, uusi tieteellinen artikkeli näyttää. Artikkelissa on käyty läpi 12 vuoden havainnot, joista näkyy yhteys rasvaisen kilohailiravinnon ja lohien heikon selviämisen välillä.

– Nuoret lohet ovat selviytyneet meressä hyvin niinä vuosina, jolloin Itämeren pääaltaassa on ollut runsaasti 0-vuotiasta, samana kesänä kuoriutunutta silakkaa ja niukasti edellisvuosien nuorehkoa kilohailia, filosofian tohtori Marja Keinänen kertoo Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Esimerkiksi vuonna 2014 silakoita kuoriutui ennätyssuuri vuosiluokka, ja kaksi vuotta sen jälkeen, vuonna 2016, lohia nousi ennätysmäärin Tornionjokeen ja Simojokeen. Vuonna 2021 kuoriutunut silakkavuosiluokka oli poikkeuksellisen pieni ja kilohailien määrä suhteessa 0-vuotiaiden silakoiden määrään oli tutkimusjakson suurin.

– Tämä saattoi aiheuttaa vuonna 2023 nousulohien määrän romahduksen, Keinänen kertoo.

Myös turska vaikuttaa välillisesti lohikantoihin, koska heikko turskakanta mahdollistaa kilohailin runsastumisen.

Kilohaileissa on nuorten lohien kasvun kannalta liikaa rasvaa suhteessa proteiiniin. Lisäksi tiamiinin eli B1-vitamiinin saanti suhteessa ravinnon kalorimäärään on pienempi kilohaileista kuin silakoista. Liian rasvainen ravinto aiheuttaa tiamiininpuutosta ja heikentää nuorten lohien eloonjäämistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vain Itämeren pääaltaan ravinnon yhteyttä nousulohien määriin. Itämeren pääaltaassa kilohailin osuus on ollut silakkaa suurempi 1990-luvulta lähtien. Tämän vuoksi nuorten lohien saaliskalojen määrästä kilohailin osuus on ollut huomattavasti suurempi kuin silakan osuus.

Ensimmäisenä vaellusvuotenaan pääaltaassa lohet tarvitsevat saaliikseen saman vuoden silakkaa

– Onkin tärkeää, että pientä silakkaa on eteläisessä Itämeressä tarpeeksi, jotta nuoret lohet selviävät jokiin nouseviksi lohiksi, Luken tutkija Jukka Pönni sanoo.

– Myös turska vaikuttaa välillisesti lohikantoihin, koska heikko turskakanta mahdollistaa kilohailin runsastumisen. Itämeren kalakantojen säätelyssä ja kalastuskiintiöiden asettamisessa olisikin otettava huomioon kilohailin, silakan ja turskan vaikutukset lohen selviytymiseen, erikoistutkija Jari Raitaniemi sanoo.

Tutkimuksessa käytettiin Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) julkaisujen tietoja silakka- ja kilohailikannoista vuosilta 2010–2021 ja lohista vuosilta 2012–2023. Tutkimuksessa käytettiin myös Luken tietoja.