Paikallisuutiset

”Rakentaminen muuttaisi olennaisella tavalla kyläkuvaa” – Äkäslompolon alppitalojen poikkeamislupa kaatui hallinto-oikeudessa

Rakennusyhtiö muutti suunnitelmia valituksen vuoksi, ja nyt rakennustyö on käynnissä. Kunta ei aio valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.

Äkäslompolon Sivulantien ja Tunturintien läheisyyteen ei kohoa kolmen ja puolen kerroksen korkuisia alppitaloja, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti. Se kumosi Kolarin rakennuslautakunnan viimesyksyisen päätöksen ja hylkäsi lupaa hakeneen rakennusliikkeen Pajala Yhtiöt Oy:n poikkeamislupahakemuksen.

Poikkeamisluvasta valitti Äkäslompolon kyläyhdistys. Valituksen mukaan suunnitellut rakennukset vaikuttavat koko Äkäslompolon kyläkuvaan ja taustalla nousevaan tunturimaisemaan.

– Tärkeä ennakkopäätös, Saara-Kaisa Konttori Äkäslompolon kyläyhdistyksestä sanoo.

– Mehän valitettiin nimenomaan siitä, ettei poikkeamispäätöksellä voi tehdä näin isoa muutosta kaavaan nähden, vaan vaatisi asemakaavan muutoksen ja siten laajemman tarkastelun vaikutuksista, hän sanoo.

Rakennukset nousevat huomattavan korkeiksi verrattuna kiinteistöllä oleviin muihin rakennuksiin. Äkäslompolon kyläyhdistys

Rakennusliike Pajala Pohjois-Suomi Oy haki ja sai Kolarin kunnalta luvan poiketa alueen asemakaavasta ja rakentaa yhden kerroksen kaavamääräyksiä korkeampia lomahuoneistoja. Kaava sallii Sivulantien alkupäässä olevien rakennusten taakse kahden ja puolen kerroksen korkuisia taloja. Kolarin rakennuslautakunta myönsi poikkeusluvalla kolme ja puoli kerrosta.

Tontille suunniteltiin kolmea 1500-neliöistä taloa, joiden harja olisi noussut 16–18 metrin korkeuteen. Alue on tarkoitettu matkailurakentamiseen eli esimerkiksi hotellien tai loma-asuntojen rakentamiseen.

Rakennusliike perusteli poikkeamista sillä, että viereiselle tontille Sivulantien ja Tunturintien kulmaan on suunniteltu huomattavasti isompaa, kolmikerroksista ja yli 6000 neliön suuruista hotellia. Hotellin rakennuslupa on rauennut.

Rakennuslautakunta perusteli poikkeamista muun muassa sillä, että kolmikerroksiset rakennukset auttaisivat säästämään ympäröivää maisemaa.

– Rakennukset nousevat huomattavan korkeiksi verrattuna kiinteistöllä oleviin muihin rakennuksiin, kyläyhdistys huomautti valituksessaan hallinto-oikeuteen.

Viesti tuli selväksi. Hannes Oksa

Pajala Yhtiöt Oy:n kaupallinen johtaja Hannes Oksa kertoo, että alppitalot olivat yhtiölle ykkösvaihtoehto.

– Totta kai se oli ensisijainen tavoite, mutta viesti tuli selväksi, niin mietittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja, hän kertoo.

Tontille on tällä viikolla noussut Pajalan ja HMV Infra Oy:n yhteisyrityksen voimin Pyhäjoen Hanhikiven alueelta purettu ja siirretty majoitusrakennus. Tontille nousee loppuvuoden aikana vielä kaksi kaksikerroksista taloa.

Palaja Yhtiöt rakentaa tonttia nyt ilman kaavamuutoksia tai poikkeamislupaa, voimassa olevan kaavan mukaisesti. Työntekijöiden asuntojen lisäksi tontille tulee parikymmentä mökkiä matkailijoille.

– Kylän maisemaan hyvin istuvia Lappi-henkisiä erillismökkejä. Kovat on odotukset, Oksa kertoo.

Tunturinäkymien säilymistä tulisi vaalia. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden mielestä rakennuslautakunnan perusteet poikkeamiselle olivat puutteelliset, koska se ei päätöksessään kerro, millä lain mukaisilla perusteilla maankäyttö- ja rakennuslaista voidaan poiketa.

Hallinto-oikeus ei palauttanut asiaa rakennuslautakunnan pöydälle, vaan tutki, oliko poikkeamiselle edellytyksiä.

Oikeus toteaa, että Sivulantien alueella on erityisen tärkeää sopeuttaa uusi rakentaminen Äkäslompolon kylän maakunnallisesti arvokkaaseen kylä- ja maisemakuvaan.

– Asemakaavoituksessa tulisi pyrkiä omaleimaisen kyläkuvan säilyttämiseen. Tunturinäkymien säilymistä tulisi vaalia, hallinto-oikeus siteeraa Ylläksen yleiskaavaa.

Tunturi-Lapin maakuntakaavassa Äkäslompolon kylä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, mikä tarkoittaa, että alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen.

– Uudisrakentamisessa otetaan huomioon kylärakenne. Näkymiä järvelle säilytetään, Tunturi-Lapin maakuntakaava linjaa.

Maankäyttö- ja rakentamislain mukaan poikkeaminen ei saa haitata kaavoitusta ja kaavan toteuttamista.

Ei Äkäslompolon maisemaa ole vielä pilattu, toisin kuin tulee kommenttia. Saara-Kaisa Konttori

Hallinto-oikeuden mukaan kolme ja puolikerroksisten rakennusten rakentaminen yksi- ja kaksikerroksisten rakennusten alueelle kohtaan, josta avautuu näkymä tunturimaisemaan ”muuttaisi olennaisella tavalla kyläkuvaa”.

Hallinto-oikeus toteaa myös, että poikkeamislupa lisäisi painetta hyväksyä muita vastaavia hankkeita.

– Mikä johtaisi suunnittelemattomaan rakennusten kerrosluvun lisäämiseen alueella.

Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Ei varmaan kylän keskellä poiketa enää kerroskorkeuksista. Pentti Möykkynen

Kolarin kunnan rakennustarkastaja Pentti Möykkynen kertoo, että kunta ei aio valittaa poikkeamisluvan kumonneesta päätöksestä, koska tontille rakennetaan nyt kaavan mukaan.

Hänen mukaansa hallinto-oikeus oli oikeassa siinä, että päätös olisi voinut johtaa kerroskorkeuksien nousuun myös muilla tonteilla.

– Aina kun poiketaan, se avaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteen.

Möykkysen mukaan hallinto-oikeuden ratkaisu ei vaikuta Kolarin linjaan poikkeamislupien myöntämisessä muuten paitsi kerroskorkeuksien osalta.

– Ei varmaan kylän keskellä poiketa enää kerroskorkeuksista. Menhään kaavamuutoksilla.

Möykkynen kertoo, että poikkeamispäätös pitää perustella aina, oli se kielteinen tai myönteinen. Hänen mukaansa hallinto-oikeudessa kaatuneessa poikkeamisluvassa perusteet löytyivät poikkeamislupahakemuksesta.

– Toki ne pitäisi kirjata päätökseen, hän myöntää.

Möykkynen toteaa, että päätös ei vaikuta Äkäslompolon rakentamisen luvitukseen senkään vuoksi, että kylä on jo rakennettu hyvin täyteen, eikä rakentamattomia tontteja keskellä kylää juurikaan enää ole.

Pitäisi olla yhtenäinen suunnitelma, missä vedettäisiin linjat ja määritellään yhtenäinen kyläilme. Saara-Kaisa Konttori

Konttorin mielestä päätös ohjaa suunnittelemaan kylän rakentamista nykyistä tarkemmin ja selvittämään rakentamisen vaikutukset tarkemmin.

– Ei Äkäslompolon maisemaa ole vielä pilattu, toisin kuin tulee kommenttia. Se on maakunnallisesti tärkeä maisema-alue, mikä pitää ottaa huomioon. Tästä on hallinto-oikeuden päätös mustaa valkoisella. Sitä ei voi ohittaa.

Konttorin mielestä kylän rakentamista pitää tarkastella kokonaisuutena pienten postimerkkikaavojen sijaan. Valituksessaan kyläyhdistys perää yleissuunnitelmaa Äkäslompolon alueelle.

– Pitäisi olla yhtenäinen suunnitelma, missä vedettäisiin linjat ja määritellään yhtenäinen kyläilme, Konttori sanoo.

Hänen mielestään tämänhetkinen majoitusrakentamisen buumi johtaa siihen, että kylän palvelut loppuvat kesken, kun kaavoissa ei velvoiteta liiketilojen rakentamiseen.

Juttua on muokattu 27.10. kello 15.35: lisätty rakennustarkastaja Pentti Möykkysen kommentit.

Juttua on muokattu 20.10. kello 14.30: lisätty Saara-Kaisa Konttorin kuva.

Juttua on oikaistu 20.10. kello 14.28: korjattu rakennustarkastajan nimi. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti rakennustarkastajan nimeksi Pekka Möykkynen. Oikea nimi on Pentti Möykkynen.